Suomalaisten aikuisten hammashoitopelko

Tutkimuksen tavoite

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää hammashoitopelon ja hammashoitopalveluiden käytön, suunterveyteen liittyvien tapojen sekä hammasterveyden välisiä yhteyksiä. Lisäksi tavoitteena oli tutkia suunterveyteen liittyvien ongelmien yhteyttä hammashoitopelkoon.

Materiaali ja metodit

Tutkimuksen aineiston muodostivat Kansanterveyslaitoksen (nykyinen THL) johdolla tehtyyn laajaan epidemiologiseen Terveys 2000 -tutkimukseen osallistuneet 8 028 suomalaista. Otos edustaa maassamme asuvaa 30 vuotta täyttänyttä aikuisväestöä ja tutkimuksen tulokset voidaan yleistää koskemaan tuota väestön osaa. Väitöstyössä käytetty tieto koottiin haastattelujen, kyselyjen ja suun kliinisen tutkimuksen avulla.

Hammashoitopelkoa kysyttiin kotihaastattelussa kysymyksellä: "Onko hammaslääkärissä käynti mielestänne: ei lainkaan pelottavaa, jonkin verran pelottavaa, erittäin pelottavaa?". Tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin kotihaastattelussa myös suunterveydenhuollon palveluiden käytön ja hampaiden omahoidon säännöllisyydestä sekä tupakoinnista. Suun terveydentilaa kuvattiin käyttäen tutkittujen omaa arviota sekä kliinisestä tutkimuksesta saatua tietoa intaktien, korjattujen, reikiintyneiden ja poistettujen hampaiden lukumäärästä. Suunterveyteen liittyviä ongelmia mitattiin Oral Health Impact Profile (OHIP-14) mittarilla, joka osa-alueita ovat: toimintarajoite, kipu, psyykkinen epämukavuus, fyysinen haitta, psyykkinen haitta, sosiaalinen haitta ja vajaakykyisyys.

Hammashoitopelon ja palveluiden käytön, suunterveyteen liittyvien tapojen ja ongelmien sekä hampaiden terveyden välisiä yhteyksiä selvitettiin logististen regressioanalyysien avulla huomioiden mahdollisia sekoittavia ja/tai vaikutusta muovaavia tekijöitä. Tähän Terveys 2000 -tutkimuksen otoksen laajuus antoi poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet. Taustatekijöistä tutkimuksessa huomioitiin ikä, sukupuoli, koulutus ja siviilisääty.

Tulokset

Suomalaisista aikuisista 10 % pelkäsi hammashoitoa kovasti ja 30 % jonkin verran. Kovasti hammashoitoa pelkäävät raportoivat suunterveyteen liittyviä ongelmia useammin kuin vähän tai ei lainkaan pelkäävät. Suunterveyteen liittyviä ongelmista erityisesti psyykkistä ja sosiaalista haittaa kuvaavat tekijät olivat yhteydessä hammashoitopelkoon.

Ikä vaikutti siihen, millainen yhteys hammashoitopelon ja hammashoitopalvelujen käytön, suun terveyteen liittyvien tapojen ja hammasterveyden välillä oli. Kaikissa muissa ikäryhmissä, paitsi 30–34-vuotiaissa, epäsäännöllisesti hoidossa käyvät pelkäsivät hammashoitoa todennäköisemmin kuin säännöllisesti hoidossa käyvät. Kovasti pelkäävillä oli huonompi hammasterveys kuin vähemmän pelkäävillä. Kaikissa ikäryhmissä kovasti hammashoitoa pelkäävillä oli useampia reikiintyneitä hampaita kuin jonkin verran tai ei lainkaan pelkäävillä. Ikäryhmässä 30–34 pelkoa esiintyi harvemmin niillä, joilta oli poistettu useampia hampaita. Yli 65-vuotiaat taas pelkäsivät sitä useammin, mitä enemmän poistettuja hampaita heillä oli. Näissä ikäryhmissä vastaavanlainen yhteys näkyi myös terveiden hampaiden lukumäärän ja pelon välillä. Yli 65-vuotiaista hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä harjanneet pelkäsivät hoitoa todennäköisemmin kuin vähintään kahdesti päivässä harjanneet. Säännöllisesti tupakoivat pelkäsivät hammashoitoa todennäköisemmin kuin epäsäännöllisesti tai ei lainkaan tupakoivat.

Pohdinta ja johtopäätökset

Hammashoitopelko on yleistä suomalaisten aikuisten keskuudessa ja siksi hammashoitohenkilöstö tapaa pelkääviä potilaita päivittäin. Koska pelkäävät käyvät hoidossa epäsäännöllisesti, hammaslääkärit kohtaavat pelkääviä potilaita usein akuutti-/särkyvastaanotolla. Pelkäävien potilaiden hoidon helpottamiseksi hoitohenkilökunnan tulisi tietää potilaan hammashoitopelosta ja siitä, mihin pelko hammashoidossa kohdistuu.

Kova hammashoitopelko oli epäsäännöllisen hoidossa käymisen lisäksi yhteydessä puutteellisiin kotihoitotottumuksiin ja tupakointiin. Hammashoitoa pelkäävillä on siis kohonnut suun sairauksien riski, joka hammashoitotiimien tulee huomioida kohdatessaan ja hoitaessaan pelkääviä potilaita. Vaikka hammashoitopelko oli yhteydessä epäsäännölliseen hoidossa käyntiin, hammashoitopalveluiden säännölliseen käyttöön lapsuudesta alkaen tottuneet näyttävät jatkavan palveluiden säännöllistä käyttöä pelosta huolimatta. Hammashoitoa pelkäävät hyötyisivät recall-käytännöstä ja säännöllisestä hoidossa käymisestä.

Syntymäkohortti tai ikä pitää huomioida tutkittaessa hammashoitopelon yhteyttä hammashoitopalveluiden käyttöön, suunterveyteen liittyviin tapoihin ja hammasterveyteen. Eri ikäryhmien välisiä eroja hammashoitopelon, hoidossa käynnin säännöllisyyden ja suunterveyden välillä voivat selittää myös Suomessa ennen hoitotakuun voimaan astumista vallinnut hammashoitopalveluiden käyttöoikeus ja korvauskäytäntö sekä eri vuosikymmenillä vallinneet erilaiset hoitokäytännöt.

Hammashoitopelon hoitamisella olisi positiivisia vaikutuksia myös suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun, koska pelon hoitaminen vähentää psykologista ja sosiaalista stressiä, lisää säännöllistä hoidossa käyntiä ja parantaa suunterveyttä.

Dental fear among adults in Finland

The aim was to evaluate the association between dental fear and dental attendance, oral health habits, dental condition and subjective oral impacts. The nationwide sample (n=8028) represented Finnish adults aged 30 years and older. The data were collected in interviews, with questionnaires and at clinical dental examinations.

Of Finnish adults, 10% were very afraid of visiting a dentist. Those with high dental fear were more likely to report subjective oral impacts than were those with lower fear. Among all age groups, except 30- to 34-year-olds, irregular attenders were more likely to be very afraid of visiting a dentist than regular attenders were. Dental condition was poorer among those with high dental fear than among those with lower fear. Regular smokers were more likely to have high dental fear than were those who smoked occasionally or not at all.

Dental fear is common among adults in Finland. Those for whom oral health services have been provided regularly since childhoods seem to continue to use these services regularly. Dental teams should be aware of the increased oral health risks that smoking, irregular attendance and poor tooth-cleaning habits cause among those with high dental fear. Treating dental fear could have positive effects on subjective oral impacts by reducing psychological and social stress as well as improving regular dental attendance and oral health.

Osajulkaisut

I) Pohjola V, Lahti S, Vehkalahti MM, Tolvanen M, Hausen H. Association between dental fear and dental attendance among adults in Finland. Acta Odontol Scand 2007; 65: 224–30.

II) Pohjola V, Lahti S, Vehkalahti MM, Tolvanen M, Hausen H. Age-specific association between dental fear and dental condition among adults in Finland. Acta Odontol Scand 2008; 66: 278–85.

III) Pohjola V, Lahti S, Tolvanen M, Hausen H. Dental fear and oral health habits among adults in Finland. Acta Odontol Scand 2008; 66: 148–53.

IV) Pohjola V, Lahti S, Suominen-Taipale L, Hausen H. Dental fear and subjective oral impacts among adults in Finland. Eur J Oral Sci 2009; 117: 268–272.