Kustannustehokkuutta työnjaolla
Lyhyesti: Tutkimuksessa mitattiin terveyskeskuksessa hoidettujen lasten karieshoidon kumulatiivisia kustannuksia ja verrattiin niitä kahden erilaisen toimintatavan välillä. Lisäksi tarkasteltiin lasten hampaiden terveyttä. Tutkimusaineisto kerättiin Kemin ja Tornion terveyskeskusten suun terveydenhuollon potilaskertomuksista. Suuhygienistien työpanosta hyödyntävällä varhaisen ehkäisyn toimintamallilla saavutettiin vähäisemmin kustannuksin alle kouluiässä parempi ja kouluiässä yhtä hyvä hammasterveys kuin perinteisellä, enemmän hammaslääkärien työpanokseen perustuvalla tavalla. Herkkyysanalyysin mukaan karieshoidon kustannukset olivat työnjakoa hyödyntämällä kolmanneksen pienemmät, kuin jos hoidon suorittajana olisi ollut ainoastaan hammaslääkäri- hoitaja -työpari. Lasten karieshoidon kustannusvaikuttavuus kohentui molemmissa terveyskeskuksissa nuoremmissa kohorteissa vanhempiin verrattuna. Varhaisen ehkäisyn toimintamalli soveltuu tiimityöhön ja mahdollistaa lasten ja nuorten karieshoidossa kaikkien suun terveydenhuollon ammattihenkilöiden työpanoksen kohdentamisen kustannusvaikuttavasti. Suun terveydenhuollon potilaskertomuksia olisi pystyttävä hyödyntämään toiminnan kehittämisessä nykyistä tehokkaammin.
Vastaväittäjä: Matti Rajala, dosentti, M.Sc. European Commission Permanent Delegation to the International Organisations in Geneva
Kustos: Pentti Alanen, professori, Turun yliopisto
Esitarkastajat: Helena Forss, dosentti, Tampereen yliopistollinen sairaala, Matti Knuuttila, professori, Oulun yliopisto ja Markku Pekurinen, professori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Ohjaajat: Pentti Alanen, professori, Turun yliopisto ja Kaisu Pienihäkkinen, dosentti, Turun yliopisto
Hyvien käytäntöjen luominen ja tunnistaminen suun terveydenhuollossa auttaa parantamaan palvelujen saatavuutta ja edistää siten väestön terveyttä ja yhdenvertaisuutta. On tarpeellista etsiä toimintakäytäntöjä, joiden avulla koko henkilöstön osaamista voidaan hyödyntää mahdollisimman kustannustehokkaasti, sillä Suomessa henkilöstömenot muodostavat noin kolme neljäsosaa terveyskeskusten suun terveydenhuollon menoista. Kun vertaillaan palveluiden tuottamiskustannuksia erilaisilla toimintamalleilla, on vertailtava myös terveysvaikutuksia. Lisäksi on tutkittava seikkoja, jotka selittävät eri mallien panos-tuotos -suhteen eroja.
Suomessa suun terveydenhuollon työnjakoa on tavallisesti tarkasteltu siitä näkökulmasta, että toiminta pysyy ennallaan, mutta eri henkilöt tekevät toimenpiteet. Työnjako ei ole hoitotoimenpiteiden - temppujen - jakamista eri tavalla, vaan pyrkimystä vaikuttaa temppujen tarpeeseen. Työnjaon ydin on terveyden edistäminen yhteistyötä tehden. Ensin olisi etsittävä kustannustehokas ja vaikuttava toimintatapa, ja vasta sen jälkeen pohdittava miten tehtävät jaetaan järkevästi.
Kemin terveyskeskuksen suun terveydenhuollossa siirryttiin 1990-luvun alussa käyttämään lasten karieshoidossa varhaisen ehkäisyn ja hoidon toimintamallia, joka perustui kariesriskin arviointiin ja yksilölliseen hoitosuunnitelmaan. Ohjelmaa on toteutettu hyödyntämällä työnjakoa. Aiempi toimintamalli oli perustunut vuosittaisiin tarkastuksiin ja vahvaan hammaslääkärien työpanokseen. Toimintamallin muutos antoi mahdollisuuden vertailla erilaisten käytäntöjen kustannuksia ja terveysvaikutuksia 1980-luvun alusta nykypäivään.
Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus
Tutkimuksessa mitattiin terveyskeskuksessa hoidettujen lasten karieshoidon kustannuskertymiä 0-15 ikävuoteen ja tarkasteltiin karieshoidon toimintakäytäntöjen ja kustannus-vaikuttavuuden yhteyttä. Tutkimusaineisto kerättiin Kemin ja Tornion terveyskeskusten suun terveydenhuollon potilasasiakirjoista. Kemin kohortit 1980, 1983 ja 1986 (n = 600) ja Tornion kohortit 1980 ja 1992 (n = 400) edustivat perinteistä ja Kemin kohortit 1989, 1992 ja 1995 (n = 600) uutta toimintatapaa työnjaon ja ehkäisyn ajoituksen suhteen. Kohortteja ja kaupunkeja verrattiin hampaiden terveyden ja voimavarojen käytön suhteen.
Panoskäyttö johdettiin käyntimäärien (suun terveystarkastukset, ehkäisevän ja korjaavan hoidon käynnit) avulla laskennallisen työajan kautta. Kustannuskertymät muodostettiin käyttämällä henkilöstömenoista laskettuja suorittajakohtaisia yksikkökustannuksia. Panoskäytön ja yksikkökustannusten kautta muodostettiin kustannuskertymät. Kustannusten ja terveysvaikutusten suhteita arvioitiin kustannus-vaikuttavuusanalyysissä.
Tulokset
Suuhygienistien ja hammashoitajien työpanosta hyödyntävällä varhaisen ehkäisyn toimintamallilla saavutettiin vähäisemmin kustannuksin alle kouluiässä parempi ja kouluiässä yhtä hyvä hammasterveys kuin perinteisellä, enemmän hammaslääkärien työpanokseen perustuvalla tavalla. Lasten karieshoidon kustannusvaikuttavuus kohentui molemmissa terveyskeskuksissa nuoremmissa kohorteissa vanhempiin verrattuna. Molemmissa kaupungeissa oli enemmän tervehampaisia (dmft=0) viisivuotiaita lapsia nuoremmissa syntymävuosikohorteissa (kohortissa 1992 Kemissä 80 % ja Torniossa 67 %) verrattuna kohorttiin 1980 (56 % ja 37 %). Kaikissa kohorteissa noin puolet (45–55 %) kaksitoistavuotiaista oli tervehampaisia (DMFT=0). Käyntien kokonaismäärä oli nuorimmissa kohorteissa pienempi kuin vanhimmissa kohorteissa. Kohortissa 1992 hammaslääkärikäyntejä oli viisivuotiailla kaksi kolmasosaa vähemmän ja kaksitoistavuotiailla puolet vähemmän kuin kohortissa 1980. Hoitohenkilöstökäyntien määrä kasvoi nuoremmissa kohorteissa verrattuna vanhempiin kohortteihin. Uutta toimintatapaa edustaneissa nuorimmissa kohorteissa hoitohenkilöstökäynnit painottuivat varhaislapsuuteen. Karieshoidon kumulatiiviset kustannukset pienenivät nuorimmissa kohorteissa verrattuna vanhempiin kohortteihin.
Kahdentoista vuoden iässä kohortissa 1992 kustannukset olivat Kemissä 40 % (176 €) ja Torniossa 45 % (259 €) pienemmät kuin kohortissa 1980. Kohortissa 1992 Tornion kustannukset olivat lasta kohti 23 % (59 €) korkeammat kuin Kemissä.
Pohdinta ja johtopäätökset
Toimintatavalla oli merkittävä vaikutus lapsen karieshoidon kokonaiskustannuksiin. Terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn rakentuva toimintatapa soveltuu tiimityöhön ja mahdollistaa lasten ja nuorten karieshoidossa kaikkien suun terveydenhuollon ammattihenkilöiden työpanoksen kohdentamisen kustannustehokkaasti. Herkkyysanalyysin mukaan karieshoidon kustannukset olivat työnjakoa hyödyntämällä kolmanneksen pienemmät, kuin jos hoidon suorittajana olisi ollut ainoastaan hammaslääkäri-hoitaja -työpari. Varhainen panostus lapsiin saattaa vähentää ajan mittaan sairauksien hoitotarvetta ja supistaa siten tulevien vuosien kustannuksia, lisäksi sairauden välttäminen on osoitus hoidon hyvästä laadusta. Jotta työnjaosta saataisiin paras mahdollinen hyöty, potilaan hoitaminen olisi hyvä mieltää tiimityönä, henkilöstön yhteisenä tehtävänä, jossa jokaisella on merkittävä ja arvokas rooli.
Cumulative costs of caries prevention and treatment in children – with special reference to work division and cohort effect
Two different operational concepts had been applied in public dental care for children in the years 1980–2004. The aim was to investigate the association between the operational concepts of caries treatment and the cumulative costs. In addition, the dental health of children was observed.
Data were collected from the files of the Public Health Centres. In Kemi, the cohorts born in 1980, 1983 or 1986 (n = 600), and in Tornio, the cohorts 1980 and 1992 (n = 400) represented the conventional concept, which was based on high dentist input. The cohorts 1989, 1992 and 1995 (n = 600) in Kemi represented the new concept, which was based on team dentistry and the early risk-based approach for control of caries.
The number of caries treatment visits by provider was the basis for the modelling of operational concepts and input use. Cumulative costs were estimated by using the unit labour costs of dental professionals and input use. The cohorts were compared in relation to resources used and dental health. Cumulative costs in relation to caries experience were assessed in cost-effectiveness analysis.
Early prevention and control of caries carried out by dental hygienists was associated with lower cumulative costs and better or equally good dental health as conventional prevention with less distribution of work.
The choice of the operational concept has significant economic consequences. The early risk-based approach for control of caries seems ideal for team dentistry and may have economic benefits.
Julkaisun osoite: https://oa.doria.fi/handle/10024/45156
Tiina Joensuu, HLT, tiina.joensuu@utu.fi