Suomen Hammaslääkärilehti

"Parantava hiekka" – Mineraalitrioksidiaggregaatti, MTA

Suomen Hammaslääkärilehti
2010;(10):
Tiina Niemikorpi ja Sára Karjalainen
Mineraalitrioksidiaggregaatti

Lähtökohdat: Erikoistumiskoulutus mahdollistaa syvällisen perehtymisen useisiin kliinisesti kiinnostaviin aiheisiin ja aineisiin. Mineraalitrioksidiaggregaatti on yksi erikoiskoulutuksen myötä tutuksi tullut aine, josta on niukalti suomen kielellä julkaistua tietoa.

Menetelmät: Tämä kirjoitus on tutkielma, joka pohjautuu alan kansainvälisissä lehdissä julkaistuihin artikkeleihin. Tutkielmaa varten tehtiin PubMed -tietokantahaku. Englannin kielellä julkaistuja artikkeleita löytyi kaikkiaan 339 kappaletta. Näiden joukosta valittiin kirjoittajien mielestä kliinisesti mielenkiintoisimmat tarkempaa lukemista varten.

Tulokset ja johtopäätökset: Mineraalitrioksidiaggregaatti (MTA) on biomateriaali, joka kehitettiin alun perin retrograadiseksi täyteaineeksi. Hammaslääketieteellisessä kirjallisuudessa MTA mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1993. Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto, Food and Drug Administration (FDA) hyväksyi aineen hoitokäyttöön vuonna 1998. Tähän mennessä julkaistu kirjallisuus osoittaa, että MTA on erinomainen aine pulpaperforaatioiden hoidossa, pulpotomioissa, avojuuristen hampaiden apeksifikaatiossa ja retrograadisena juurentäytemateriaalina. Vakuuttavaa näyttöä MTA:n kudosystävällisyydestä ja soveltuvuudesta löytyy niin pysyvien kuin maitohampaidenkin hoitoon liittyen.

Läpikäynyt vertaisarvioinnin. Hyväksytty julkaistavaksi 4.5.2010.

Tätä katsausta varten tehtiin PubMed-tietokantahaku. Haun ensivaiheessa käytettiin termiä "mineral trioxide aggregate", joka vuoden 2010 maaliskuun loppuun mennessä valikoi kaikkiaan 682 artikkelia. Haun toisessa vaiheessa tapausselostukset suljettiin ulkopuolelle ja lisärajauksena käytettiin englannin kieltä sekä sanaa "human". Julkaisujen kokonaismäärä väheni 339:ään, joista 38 oli katsausartikkelia. Julkaisut jakaantuivat käyttöaiheiden mukaan epätasaisesti, kuten taulukosta «PubMed-tietokannasta valikoituneiden mineraalitrioksidiaggregaattitutkimusten lukumäärä käyttöaiheiden mukaan. Katsausartikkelit sisältyvät "JULKAISUT" –sarakkeessa ilmoitettuihin lukuihin.»1 ilmenee. Eniten tutkimuksia löytyi MTA:n käytöstä retrograadisena täyteaineena ja vähiten osittaisen pulpotomian lääkeaineena (taulukko «PubMed-tietokannasta valikoituneiden mineraalitrioksidiaggregaattitutkimusten lukumäärä käyttöaiheiden mukaan. Katsausartikkelit sisältyvät "JULKAISUT" –sarakkeessa ilmoitettuihin lukuihin.»1). Tutkimusten joukosta valittiin kirjoittajien mielestä kliinisesti mielenkiintoisimmat tarkempaa lukemistavarten.

Taulukko 1. PubMed-tietokannasta valikoituneiden mineraalitrioksidiaggregaattitutkimusten lukumäärä käyttöaiheiden mukaan. Katsausartikkelit sisältyvät "JULKAISUT" –sarakkeessa ilmoitettuihin lukuihin.
KäyttöaiheetJulkaisutKatsaukset
Pulpan välitön kattaminen
- maitohampaat257
- pysyvät hampaat (terve pulpa, reversiibeli pulpiitti268
Osittainen pulpotomia
- karies31
- trauma435
Pulpotomia
- maitohampaat3910
- pysyvät hampaat (irreversiibeli pulpiitti)217
Apeksogeneesi ja apeksifikaatio5616
Juuriresorption, furkaatio- ja juuriperforaation korjaus440
Retrograadinen täyte828

Kudosystävällisyys ja kudosvaikutukset

Mineraalitrioksidiaggregaattia pidetään biologisesti reagoimattomana materiaalina, joka mahdollistaa normaalin fysiologisen solutoiminnan ja edistää hampaassa kovakudosmuodostusta. MTA:ta välittömässä kattamisessa käytettäessä kehittyvä dentiinisilta on paksumpi ja pulpa vähemmän hypereminen kuin kalsiumhydroksidia käytettäessä . Kalsiumhydroksidi on pitkään ollut yleisimmin käytetty lääkeaineemme endodontiassa, mutta kalsiumhydroksidilla indusoidun dentiinisillan tiedetään olevan epäsäännöllistä, huokoista ja sisältävän tunneleita . Niin pulpahaavan hoidossa kuin myös retrograadisena täytteenä käytetyn materiaalin tulee kiinnittyä hammaskudokseen, säilyä riittävän tiiviinä ja tilavuudeltaan stabiilina, olla resorboitumaton ja liukenematon kudosnesteisiin. Aineen tulee erottua röntgenkuvassa ja olla kudosystävällinen . Retrograadisena täyteaineena on käytetty lukuisia materiaaleja kuten amalgaamia, modifioituja sinkkioksidisementtejä (IRM, Super-EBA), yhdistelmämuovia ja lasi-ionomeerisementtejä. Mineraalitrioksidiaggregaatti on osoittautunut edellä mainittuja retrograadisia täyteaineita paremmaksi. Aine on hyvin emäksinen, sietää hyvin kosteutta ja on koostumukseltaan stabiili.

Sekä kalsiumhydroksidilla että MTA:lla on antibakteerista vaikutusta, vaikkakin MTA:n anaerobien mikrobien kasvua estävä vaikutus on heikko. Uusimpien tutkimusten mukaan MTA estää merkittävästi Candida albicansin kasvua , ja MTA:n ja dentiinin kombinaatiolla on hyvä antibakteerinen vaikutus Enterococcus faecalista vastaan in vitro. MTA:n kyky vastustaa bakteerien penetraatiota kokeellisessa juurenpääresektiossa on muita täyteaineita parempi. On tärkeää estää bakteerien pääsy hampaaseen retrograadisen täytesauman kautta, mutta vähintäänkin yhtä tärkeää on estää bakteerien pääsy hampaaseen koronaalisen täytesauman kautta. Valitettavasti, pitkälle kehitetyistä sidotusmenetelmistä huolimatta, bakteerien pääsy syvälle hampaan ja täytteen saumaan on edelleen selkeä ongelma korjaavassa hammashoidossa.

Kliiniset tutkimustulokset käyttöaiheittain

Mineraalitrioksidiaggregaatilla on useita kliinisiä käyttöalueita sekä pysyvien että maitohampaiden pulpan- ja juurenhoidossa. Tässä artikkelissa käsitellään MTA:n käyttöalueet taulukossa «PubMed-tietokannasta valikoituneiden mineraalitrioksidiaggregaattitutkimusten lukumäärä käyttöaiheiden mukaan. Katsausartikkelit sisältyvät "JULKAISUT" –sarakkeessa ilmoitettuihin lukuihin.»1 esitetyssä järjestyksessä. (Kuva «»1.)

Toistaiseksi on vain yksi kontrolloitu tutkimus MTA:n käytöstä maitohampaan välittömässä kattamisessa. Tämän puolisuutekniikalla tehdyn kaksivuotisen seurantatutkimuksen mukaan MTA ja kalsiumhydroksidi toimivat yhtä hyvin kattamismateriaalina maitohampaassa.

Mineraalitrioksidiaggregaattia on verrattu kalsiumhydroksidiin kokeellisen pulpaperforaation hoidossa Tutkimuksissa käytettiin terveitä viisaudenhampaita. Syntynyt kovakudossilta osoittautui MTA:ta käytettäessä paksummaksi ja vähemmän huokoiseksi kalsiumhydroksidiin ja kalsiumhydroksidipohjaiseen eristysaineeseen verrattuna. Kaikki tutkimukset eivät kuitenkaan ole vahvistaneet edellä kuvattua eroa MTA:n ja kalsiumhydroksidin välillä.

Vaikka syvään kariekseen liittyvää välitöntä kattamista ei toistaiseksi voida suositella yleisesti, tuore kliininen tutkimus osoittaa, että reversiibelissä pulpiitissa välitön kattaminen MTA:ta käyttämällä johtaa positiiviseen paranemistulokseen 98 %:ssa tapauksista . Edellä kuvatussa työssä yksi endodontian erikoishammaslääkäri suoritti kaikki kattamistoimenpiteet paikallispuudutuksessa ja kofferdamsuojauksessa. Potilaat olivat enimmäkseen nuoria, joiden ikä oli keskimäärin 15 vuotta. Hoidetuista hampaista (49 kpl) valtaosa (46 kpl) oli poskihampaita. Pulpaaliseinämä puhdistettiin kontrolloidusti karies-indikaattoria käyttäen ja verenvuoto tyrehdytettiin 6 % natriumhypokloriitilla. Verenvuoto tyrehtyi täydellisesti yleensä 5–10 minuutin kuluessa, jonka jälkeen kaviteetti huuhdeltiin vedellä ja kuivattiin puustilla. Vastasekoitettu MTA kerrostettiin noin 1,5–3 mm paksuiseksi kerrokseksi pulpahaavan päälle ja perforaatiota reunustavalle dentiinille. Tärkeänä pidettiin, että MTA:n ympärille jäi paljasta dentiiniä, jolla pyrittiin varmistamaan mahdollisimman tiivis sidos dentiinin ja lopullisen täytteen välille. Ensimmäisellä käynnillä MTA-kerroksen päälle laitettiin kostea vanupallo ja kaviteetti suljettiin väliaikaisesti. Lopullinen paikkaus tehtiin viimeistään 10 vuorokauden kuluttua. Oireettomien, avojuuristen hampaiden kariesperäisen pulpaperforaation hoidossa on päästy hyviin hoitotuloksiin jo aikaisemminkin. Viime vuonna ilmestyneen tutkimuksen mukaan nuorten avojuuristen poskihampaiden hoidossa saatetaan päästä tyydyttävään hoitotulokseen myös yhdellä hoitokäynnillä. Tällöin pulpahaavan päälle kerrostetun MTA:n pinta tulee kuivata paperinastoilla ja pinta peittää ohuella flow-muovikerroksella. Kaviteetin voi täyttää valokovetteisella tai kemiallisesti kovettuvalla lasi-ionomeerilla. Hyvistä tuloksista innostuneena ja edellä kuvattuja periaatteita noudattaen annettiin hammaslääketieteen opiskelijoiden suorittaa välittömiä kattamisia. Tämä asetelma ei kuitenkaan johtanut edellä kuvattuihin hyviin tuloksiin, sillä onnistumisprosentit olivat ensimmäisenä vuonna 68 % ja toisena vuonna enää 56 %.

Kun syvälle karioituneen, avojuurisen poskihampaan kattaminen ei edellä esitetyllä tavalla tule enää kysymykseen, pulpan säilyminen elävänä osittaista pulpotomiaa ja kalsiumhydroksidia tai MTA:ta käyttäen näyttää joidenkin tutkimustulosten mukaan olevan mahdollista. On kuitenkin muistettava, että pitkäaikaisseurannat hoitomuodon onnistumisesta puuttuvat.

Tapaturmaisesti vaurioituneiden avojuuristen hampaiden hoidossa osittaista pulpotomiaa ja MTA:ta käyttämällä saadaan ilmeisen hyviä paranemistuloksia. Pulpan säilyminen elävänä takaa hampaan normaalin juurenkehityksen ja saattaa tehdä endodonttiset jatkotoimenpiteet tarpeettomiksi.

Palautumattomasti tulehtunut, oireileva poskihammas on eräs tavanomaisimpia päivystyskäynnin aiheita. MTA:lla tehty pulpotomia poistaa oireet, mahdollistaa suojuuripulpan vitaalina säilymisen, ja kehittyvissä hampaissa juurenpään apeksifikaation. Maitohampaissa onnistunut MTA-pulpotomia mahdollistaa normaaliaikaisen fysiologisen resorption. Maitohampaan pulpanhoitoa koskevassa katsausartikkelissa MTA:ta verrattiin ferrisulfaattiin, formokresoliin ja kalsiumhydroksidiin. Vertailu osoitti, että MTA:lla saatiin parhaimmat paranemistulokset niin kliinisesti kuin röntgenologisestikin, mutta eroa MTA:n ja ferrisulfaatin välillä oli hyvin vähän. Kaikki tähänastinen tutkimusnäyttö puoltaa MTA:n käyttöä maitohampaiden pulpotomialääkkeenä. Käytännössä saattaa kuitenkin olla mielekkäämpää valita yhden istunnon ferrisulfaatti-pulpotomia kuin kaksi istuntoa vaativa MTA-pulpotomia.

Avojuuristen devitaalien hampaiden apeksifikaatiossa, ja jopa silloin kun tapaturmahampaaseen liittyy laaja apikaalinen parodontiitti, MTA saattaa olla hyvä vaihtoehto perinteiseen kalsiumhydroksidiin verrattuna. Tapaturmaisesti vaurioituneen kehittyvän hampaan juurenkehityksen varmistaminen ennen juuren lopullista täyttöä voi kalsiumhydroksiditekniikalla vaatia useita hoitokäyntejä röntgenkontrolleineen, kun taas MTA:n avulla samaan hoitotulokseen päästään kahdella käynnillä.

MTA:lla on saatu hyviä tuloksia kokeellisissa furkaatioperforaatioissa ja juuriperforaatioissa. MTA saattaa olla myös oikea aine juuriresorptioiden hoidossa, sillä kliiniset pitkäaikaisseurannat osoittavat, että juuren pinnan defektit voidaan MTA:lla hoitaa paremmin kuin aikaisemmin käytetyillä materiaaleilla. MTA mahdollistaa sementin ja parodontaalisäikeiden uudistumisen ja paranemisen (38). Retrograadisena täytteenä MTA on osoittautunut tiiviiksi, kudosystävälliseksi ja bakteerien kasvua estäväksi.

Kuva 1. Mineraalitrioksidiaggregaatin käyttöalueet.

Koostumus ja sekoitus

MTA on hydrofiilinen biomateriaali, joka kovettuu kosteissa olosuhteissa. Jauhe sekoitetaan pakkauksen mukana tulevaan steriiliin veteen 3:1, kunnes seos on kermamainen. Seos levitetään halutulle alueelle ilman painetta esimerkiksi metallisella eristysinstrumentilla. Materiaalia tulee levittää kapealle alueelle myös pulpahaavaa ympäröivälle dentiinille. Näin menetellen MTA:n ja dentiinin välille voidaan taata tiivis liitos. Kovettuminen kestää ProRootilla® (Dentsply, York, PA, USA) keskimäärin 3–4 tuntia ja MTA-Angeluksella ® (Angelus, Londrina, Brazil) 10–15 minuuttia. Pitkähkön kovettumisensa vuoksi materiaalin käyttö vaatii yleensä kaksi erillistä käyntiä, vaikka poikkeustapauksissa voidaan selvitä myös yhdellä käynnillä, kuten edellä kerrottiin. Hampaan korjaava hoito voidaan toteuttaa vasta toisella käynnillä, kun aine on lopullisesti kovettunut. MTA:n applikointi avojuurisen hampaan apikaalialueelle tapahtuu parhaiten ohutkärkisellä ruiskulla, jonka pääsy kohdealueelle varmistetaan röntgenkuvalla. Materiaali tiivistetään noin 5 mm paksuiseksi apikaaliseksi tulpaksi steriileillä paperinastoilla. Retrograadisen kaviteetin täyttäminen MTA:lla sujuu Leen kehittämällä tekniikalla paremmin kuin muilla aikaisemmin käytetyillä menetelmillä.

MTA:n haittapuolina kalsiumhydroksidiin verrattuna mainittakoon kallis hinta ja herkkyys kuivumiselle. Parhaan hoitotuloksen takaamiseksi MTA:n tulee kovettua hitaasti ja kosteissa olosuhteissa. Jos seoksen pinta pääsee kuivumaan ennenaikaisesti, tiivistä liitosta dentiiniin ei synny. Muista haittapuolista mainittakoon, että harmaa MTA saattaa johtaa hampaan tummumiseen. Etualueen toimenpiteissä kannattaakin käyttää valkoista MTA:ta, jolla ei mainittua haitallista ominaisuutta ole. Syvälle karioituneen pysyvän hampaan välittömään kattamiseen liitetään yleisesti riski pulpakaavumin ja juurikanavien hallitsemattomasta ahtautumisesta. MTA:ta käyttäen mainittu vaara on lähes olematon.

MTA on tavallista rakennussementtiä, niin sanottua Portlandin sementtiä (75 %), joka sisältää trikalsiumsilikaattia, dikalsiumsilikaattia, kipsijauhetta ja trikalsiumaluminaattia. Röntgenkontrastin vuoksi materiaaliin lisätään 20 % vismuttioksidia ja 5 % kalsiumsulfidia. MTA ja Portlandin sementti ovat kemiallisilta, biologisilta ja mikrobiologisilta ominaisuuksiltaan samanlaiset, mutta teollisesti valmistetulla Portlandin sementillä ei ole FDA:n kliiniseen käyttöön oikeuttavaa hyväksyntää ja aineen kudosystävällisyydestä tarvitaan lisää näyttöä.

Yhteenveto

Vakuuttavaa näyttöä MTAn kudosystävällisyydestä ja soveltuvuudesta löytyy niin pysyvien kuin maitohampaidenkin hoitoon liittyen. Positiivisten tulosten myötä lasten hammashoidon ja endodontian erikoishammaslääkärit ovat pääsemässä yhteisymmärrykseen MTA:n soveltuvuudesta niin maitohampaiden kuin avojuuristen pysyvien hampaiden vitaaliterapiaan. Nuorilla paras hoitotulos saavutetaankin avojuurisissa hampaissa, joissa pulpan säilyminen elävänä takaa hampaan normaalin juurenkehityksen ja tekee endodonttiset jatkotoimenpiteet tarpeettomiksi. Retrograadisena täytteenä MTA on suojuuripulpan sitelluin ja maailmalla eniten käytetty. Aine saattaa tulevaisuudessa osoittautua hyväksi vaihtoehdoksi myös päivystystoimenpiteenä tehdyissä pulpotomioissa. Ensiavuksi tarkoitettua pulpotomiaa ei ehkä aina tarvitsisikaan jatkaa täysimittaiseen juurihoitoon. Tämä edellyttäisi kuitenkin nykyistä tarkempaa päivystysdiagnostiikkaa ja potilasvalintaa. Asiasta tarvitaan lisää näyttöä ja pitkäaikaisia kliinisiä seurantatutkimuksia.

Lopuksi todettakoon, että "parantava hiekka" sopii mineraalitrioksidiaggregaatille lempinimeksi erinomaisesti yhtäältä hyvien paranemistulosten ja toisaalta rakeisen hiekankaltaisen, ulkonäkönsä vuoksi.

"Healing Sand" – Mineral Trioxide Aggregate, MTA

Mineral trioxide aggregate (MTA) is a biomaterial that has been studied as root end-filling material and as pulp-capping material since the early 1990s. The first scientific article on MTA was published in 1993, and the material was given approval for endodontic use by the U.S. Food and Drug Administration in 1998. Currently available commercial products are ProRoot® and MTA Angelus®. A literature search of the PubMed database performed in March 2010 resulted in 339 publications, excluding case reports. Among these, 38 review articles were identified. The available research shows that MTA is an excellent material for vital pulp therapy like pulp-capping, partial pulpotomy, pulpotomy, apexogenesis and apexification in children and adolescents with open root apices. In addition, this material is the best available for root end filling. The scientific evidence for the biocompatibility of MTA and its feasibility for vital pulp therapy in both primary and permanent teeth is convincing.

Täydellisen kirjallisuusluettelon saa pyydettäessä Sára Karjalaiselta (sara.karjalainen@utu.fi.).

Kirjallisuutta

  1. Koulaouzidou EA, Economides N, Beltes P, Geromichalos G, Papazisis K. In vitro evaluation of the cytotoxity of ProRoot MTA and MTA Angelus. J Oral Sci 2008; 50: 397–402.
  2. Ford TR, Torebinejad M, Abedi HR, Bakland LK, Kariyawasam SP. Using mineral trioxide aggregate as a pulp-capping material. J Am Dent Assoc 1996; 127: 1491–4.
  3. Nair PN, Duncan HF, Pitt Ford TR, Luder HU. Histological, ultrastructural and quantitative investigations on the response of healthy human pulps to experimental capping with mineral trioxide aggregate: a randomized controlled trial. Int Endod J 2008; 41: 128–50.
  4. Cox CF, Sübay RK, Ostro E, Suzuki SH. Tunnel defects in dentin bridges; their formation following direct pulp capping. Oper Dent 1996; 21: 4–11.
  5. Torabinejad M, Hong CU, McDonald F, Pitt Ford TR. Physical and chemical properties of a new root-end filling material. J Endod 1995; 21: 349–53.
  6. Torabinejad M, Hong CU, Pitt Ford TR, Kettering JD. Antibacterial effects of some root end filling materials. J Endod 1995; 21: 403–6.
  7. Al-Hezaimi K, Naghshbandi J, Oglesby S, Simon JH, Rotstein I. Comparison of antifungal activity of white colored and gray colored mineral trioxide aggregate (MTA) at similar concentrations against Candida albicans. J Endod 2006; 32: 365–7.
  8. Zhang H, Pappen G, Haapasalo M. Dentin enhances the antibacterial effect of mineral trioxide aggregate and bioaggregate. J Endod 2009; 35: 221–4.
  9. Fischer EJ, Arens DE, Miller CH. Bacterial leakage of mineral trioxide aggregate as compared with zinc-free amalgam, intermediate restorative material, and Super-EBA as a root-end filling material. J Endod 1998; 24: 176–9.
  10. El-Housseiny AA, Farsi N. Sealing ability of a single bond adhesive in primary teeth. An in vivo study. Int J Paediatr Dent 2002; 12: 265–70.
  11. Tuna D, Ölmez A. Clinical long-term evaluation of MTA as a direct pulp capping material in primary teeth. Int Endod J 2008; 41: 273–8.
  12. Iwamoto CE, Adachi E, Pameijer CH, Barnes D, Romberg EE, Jefferies S. Clinical and histological evaluation of white ProRoot MTA in direct pulp capping. Am J Dent 2006; 19: 85–90.
  13. Bogen G, Kim J, Bakland LK. Direct pulp capping with mineral trioxide aggregate: an observational study. J Am Dent Assoc 2008; 139: 305–15.
  14. Bogen G, Kuttler S. Mineral trioxide aggregate obturation: a review and case series. J Endod 2009; 35: 777–90.
  15. Miles JP, Gluskin AH, Peters OA. Pulp capping with mineral trioxide aggregate (MTA): a retrospective analysis of carious pulp exposures treated by undergraduate dental students. Oper Dent 2010; 35: 20–8.
  16. Cvek M. A clinical report on partial pulpotomy and capping with calcium hydroxide in permanent incisors with complicated crown fracture. J Endod 1978; 4: 232–7.
  17. Barrieshi-Nusair KM, Qudeimat MA. A prospective clinical study of mineral trioxide aggregate for partial pulpotomy in cariously exposed permanent teeth. J Endod 2006; 32: 731–5.
  18. Ward J. Vital pulp therapy in cariously exposed permanent teeth and its limitations. Aust Endod J 2002; 28: 29–37.
  19. Karabucak B, Li D, Lim J, Iqbal M. Vital pulp therapy with mineral trioxide aggregate. Dent Traumatol 2005; 21: 240–3.
  20. Witherspoon DE, Small JC, Harris GZ. Mineral trioxide pulpotomies: a case series outcomes assessment. J Am Dent Assoc 2006; 137: 610–8.
  21. Eghbal MJ, Asgary S, Baglue RA, Parirokh M, Ghoddusi J. MTA pulpotomy of human permanent molars with irreversible pulpitis. Aust Endod J 2009; 35: 4–8.
  22. Ng FK, Messer LB. Mineral trioxide aggregate as a pulpotomy medicament: an evidence-based assessment. Eur Arch Paediatr Dent 2008; 9: 58–73.
  23. Simon S, Rilliard F, Berdal A, Machtou P. The use of mineral trioxide aggregate in one-visit apexification treatment: a prospective study. Int Endod J 2007; 40: 186–97.
  24. Gaitonde P, Bishop K. Apexification with mineral trioxide aggregate: an overview of the material and technique. Eur J Prosthodont Restor Dent 2007; 15: 41–5.
  25. Ford TR, Torabinejad M, McKendry DJ, Hong CU, Kariyawasam SP. Use of mineral trioxide aggregate for the repair of furcal perforations. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 1995; 79: 756–63.
  26. Lee SJ, Monsef M, Torabinejad M. Sealing ability of a mineral trioxide aggregate for repair of lateral root perforations. J Endod 1993; 19: 541–4.
  27. Schwartz RS, Mauger M, Clement DJ, Walker WA 3rd. Mineral trioxide aggregate: a new material for endodontics. J Am Dent Assoc 1999; 130: 967–75.
  28. Torabinejad M, Watson TF, Pitt Ford TR. Sealing ability of mineral trioxide aggregate when used as a root end filling material. J Endod 1993; 19: 591–5.
  29. Lee ES. A new mineral trioxide aggregate root-end filling technique. J Endod 2000; 26: 764–5.
  30. Saidon J, He J, Zhu Q, Safavi K, Spångberg LS. Cell and tissue reactions to mineral trioxide aggregate and Portland cement. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2003; 95: 483–9.
Tiina Niemikorpi, EHL, Vaasan kaupungin terveyskeskus
Sára Karjalainen, HLT, dosentti, Hammaslääketieteen laitos, Turun yliopisto, sara.karjalainen@utu.fi