Hammashoitouudistus lisäsi terveyskeskushoidon kysyntää

Aineisto ja menetelmät

Tutkimusaineisto on osa Kansanterveyslaitoksen ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyönä toteuttamaa Hammashoitouudistuksen arviointitutkimusta. Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin kansallisen kyselytutkimuksen aineistoa, joka kerättiin väestöä edustavien, sisällöltään samanlaisten postikyselyjen avulla ennen hoitouudistusta (vuonna 2001) sekä uudistuksen tultua voimaan täysimittaisena (vuonna 2004). Väestöotokset poimittiin ryväsotantana Terveys 2000 -tutkimuksen menetelmien mukaisesti «Kiiskinen U, Suominen-Taipale L, Aromaa A, Arinen S. Koettu suunterveys ja hammashoitopalvelujen käyttö hammashoitouudistuksen aikana. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 22/2005. Helsinki: Kansanterv»17. Aineisto koostui yhteensä 2 847 henkilöstä (vuonna 2001) ja 2 458 henkilöstä (vuonna 2004). Vastausprosentit olivat 70 % vuonna 2001 ja 65 % vuonna 2004 «Kiiskinen U, Suominen-Taipale L, Aromaa A, Arinen S. Koettu suunterveys ja hammashoitopalvelujen käyttö hammashoitouudistuksen aikana. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 22/2005. Helsinki: Kansanterv»17.

Tutkimuksen kyselylomakkeet sisälsivät kysymyksiä, jotka liittyivät vastaajan taustatietoihin, hoidon tarpeeseen, hammashoitopalvelujen käyttöön ja koettuun suunterveyteen. Taustamuuttujina tässä tutkimuksessa olivat tutkittavan ikä, sukupuoli ja koulutustaso. Analyysejä varten aineisto ryhmiteltiin alkuperäistutkimuksen tavoin syntymävuoden mukaan kolmeen ryhmään: vuosina 1956–1970 syntyneet, vuosina 1946–1955 syntyneet sekä ennen vuotta 1946 syntyneet. Koulutustasot ryhmiteltiin yhdeksästä koulutusasteesta kolmeen pääkategoriaan: ei ammattikoulutusta, ylioppilas- tai ammattitutkinto sekä korkeakoulu- tai yliopistotutkinto. Tutkimukseen vuonna 2001 ja 2004 osallistuneet ikäluokan, sukupuolen ja koulutuksen mukaan on esitelty taulukossa «Vastaajien taustamuuttujien vertailu vuosina 2001 ja 2004.»1.

Vastaajien ikäjakauma molemmissa otoksissa oli samankaltainen: nuorimpaan ikäluokkaan (v. 1956–1970 syntyneet) kuului molempina vuosina noin 31 % vastaajista, keskimmäiseen ikäluokkaan (v. 1946–1955 syntyneet) noin 26 % ja vanhimpaan ikäluokkaan (ennen v. 1946 syntyneet) noin 42 % (taulukko «Vastaajien taustamuuttujien vertailu vuosina 2001 ja 2004.»1). Vastaajista naisia oli molempina vuosina noin 58 %. Vastaajien koulutustausta jakautui seuraavasti: "ei ammattikoulutusta" -ryhmään kuului noin 17 % vastaajista, "ylioppilas- tai ammattitutkinto" oli 67 %:lla ja "korkeakoulu- tai yliopistotutkinto" noin 15 %:lla.

Kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin, olivatko he käyneet viimeisen 12 kuukauden aikana hammashoidossa. Mikäli olivat, heitä pyydettiin vastaamaan, kuinka monta kertaa he olivat vuoden aikana käyneet terveyskeskushammaslääkärillä (julkisella sektorilla) tai yksityisellä hammaslääkärillä. Vastaajilta kysyttiin mielipidettä väittämistä "Olen hyvin tyytyväinen viimeisen hoitojakson aikana saamaani hammashoitoon", "Hoito on parempaa yksityishammaslääkärillä" ja "Hoito on parempaa terveyskeskushammaslääkärillä". Vastausvaihtoehtoina olivat "samaa mieltä", "jokseenkin samaa mieltä", "en osaa sanoa", "jokseenkin eri mieltä" ja "täysin eri mieltä". Lisäksi vastaajilta kysyttiin millainen hampaiden kunto ja suun terveydentila heillä mielestään tutkimushetkellä oli. Vastausvaihtoehtoina olivat "hyvä", "melko hyvä", keskitasoinen", "melko huono" ja "huono".

Aineisto käsiteltiin SPSS-tilasto-ohjelmistolla. Tilastollisissa analyyseissä käytettiin χ²-testiä. P-arvon ollessa <0,05 tulos tulkittiin tilastollisesti merkitseväksi.

Tulokset

Vuonna 2001 terveyskeskushammashoidossa ilmoitti edellisen 12 kuukauden aikana käyneensä yhteensä 19 % kaikista vastaajista, kun taas yksityisen sektorin palveluja oli käyttänyt 35 % vastaajista. Vuonna 2004 vastaavat luvut olivat 22 % ja 36 %. Niitä vastaajia, jotka olivat käyneet hoidossa molemmilla sektoreilla, oli 1 % vuonna 2001 ja 2 % vuonna 2004.

Vuonna 2001 terveyskeskuksessa hoidossa käyneistä 52 % oli syntynyt vuosina 1956–1979, 20 % vuosina 1946–1955 ja 28 % ennen vuotta 1946, kun yksityisellä sektorilla jakauma oli vastaavasti 26 %, 32 % ja 43 % (taulukko «Terveyskeskuksessa ja yksityisellä hammaslääkärillä hoidossa käyneiden vastaajien taustamuuttujien vertailu vuosina 2001 ja 2004.»2). Terveyskeskuksessa hoidossa käyneiden vanhempien ikäryhmien (vuonna 1946–1955 ja ennen vuotta 1946 syntyneet) osuudet ja vastaavasti nuorten aikuisten (1956–1970 syntyneet) osuudet yksityisellä sektorilla olivat kasvaneet vuodesta 2001 vuoteen 2004 (taulukko «Terveyskeskuksessa ja yksityisellä hammaslääkärillä hoidossa käyneiden vastaajien taustamuuttujien vertailu vuosina 2001 ja 2004.»2).

Saatuun hoitoon oltiin yleisesti erittäin tyytyväisiä: lähes 80 % vastaajista oli "samaa" tai "jokseenkin samaa" mieltä väitteen "Olen hyvin tyytyväinen viimeisen hoitojakson aikana saamani hammashoitoon" kanssa molempina tutkimusvuosina. Terveyskeskuksessa palveluja saaneista noin 90 % oli tyytyväisiä tai jokseenkin tyytyväisiä viimeisen hoitojakson aikana saamaansa hoitoon (Taulukko «Terveyskeskuksessa hammashoidossa viimeisen 12 kuukauden aikana käyneiden vastaajien osuudet (%), jotka olivat tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä viimeisen hoitojaksonsa aikana saamaansa hoitoon vuosin»3). Tyytyväisten osuus laski hieman vuodesta 2001 (91 %) vuoteen 2004 (88 %). Suurinta tyytyväisten osuuden lasku oli nuorimman ikäryhmän (1956–1970 syntyneet) kohdalla (91 %:sta 86 %:iin), mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Julkisia palveluja käyttäneiden miesten tyytyväisyys laski 93 %:sta 87 %:iin. Julkisia palveluja käyttäneistä vähiten koulutettujen ryhmä oli tyytymättömin vuonna 2001, mutta tyytyväisin vuonna 2004.

Yksityistä hammashoitoa arvosti terveyskeskushammashoitoa enemmän (vastasivat kysymykseen "Hoito on parempaa yksityisellä hammaslääkärillä" joko "samaa mieltä" tai "jokseenkin samaa mieltä") vuonna 2001 lähes 27 % ja vuonna 2004 29 % kaikista vastaajista. Noin 5 % vastaajista arvosti terveyskeskushammashoitoa enemmän kuin yksityistä hammashoitoa. Yksityisiä palveluja saaneet arvostivat yksityistä hammashoitoa huomattavasti enemmän kuin terveyskeskushammashoitoa (45 %) (taulukko «Yksityisellä sektorilla viimeisen 12 kuukauden aikana hammashoidossa käyneiden vastaajien osuudet (%), jotka olivat sitä mieltä, että hoito on parempaa tai jokseenkin parempaa yksityisellä hammaslääkä»4). Terveyskeskuksessa käyneistä yksityistä hoitoa arvosti terveyskeskushoitoa enemmän 13 % vastaajista. Yksityisiä palveluja käyttäneet eivät arvostaneet terveyskeskuksessa saatavaa hammashoitoa. Sen sijaan terveyskeskuksessa kävijöistä 14 % oli sitä mieltä, että hoito on parempaa terveyskeskuksessa. Nuoret (1956–1970 syntyneet) yksityisiä palveluja käyttäneet arvostivat eniten yksityistä hoitoa. Vähiten koulutettujen yksityisen hoidon arvostus kasvoi vuodesta 2001 (38 %) vuoteen 2004 (49 %).

Vastaajien koettu suunterveys parani vuodesta 2001 vuoteen 2004. Vuonna 2001 suunterveytensä koki hyväksi tai melko hyväksi yli 50 % vastaajista, ja vuonna 2004 lähes 60 % vastaajista. Vastaajan ikä oli yhteydessä koettuun suunterveyteen ja hoidon arvostukseen (p<0,05) vuosina 2001 ja 2004.

Pohdinta

Tutkimuksen tulokset tukevat hoitouudistuksen tavoitteiden toteutumista välittömästi uudistuksen jälkeen. Esimerkiksi vanhempien ikäluokkien osuudet hoidossa käyneistä olivat kasvaneet julkisella sektorilla uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Uudistuksen onnistumista tukee myös palveluiden käyttäjien tyytyväisyys saamaansa hoitoon.

Suun terveydenhuollon palveluiden käyttäjien tyytyväisyys saamaansa hammashoitoon oli korkealla tasolla, sillä noin 90 % vastaajista oli tyytyväisiä viimeisen hoitojakson aikana saamaansa hoitoon. Tulos on samansuuntainen kuin aiemmissa tutkimuksissa «Niiranen T, Widström E, Niskanen T. Oral health care reform in Finland - aiming to reduce inequity in care provision. BMC Oral Health 2008; 8: 3.»3 «Kiiskinen U, Suominen-Taipale L, Aromaa A, Arinen S. Koettu suunterveys ja hammashoitopalvelujen käyttö hammashoitouudistuksen aikana. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 22/2005. Helsinki: Kansanterv»17. Se, että terveyskeskuksessa käyneiden nuorimman ikäryhmän tyytyväisyys laski muita ikäryhmiä enemmän, voi olla seurausta esimerkiksi vaikeutuneesta ajanvarauksesta tai mahdollisesta jonotusaikojen pidentymisestä. Hammashoitouudistuksen jälkeen vuonna 2004 sekä terveyskeskuksessa että yksityisellä sektorilla hoitoa saaneista erityisesti vähiten koulutettujen tyytyväisyys hoitoon kasvoi. Tyytyväisyys palveluihin heijastui myös vastaajien kokemaan suunterveyteen: vastaajien mielestä suunterveys oli vuonna 2004 parempi kuin ennen hoitouudistusta.

Tässä tutkimuksessa havaittiin, että yksityisen sektorin hammashoitopalveluita arvostetaan yleisesti, mutta 85 – 90 % terveyskeskuksessa käyneistä oli tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Se, kummalla sektorilla hoitoa oli saanut, vaikutti palveluiden arvostukseen. Potilaan hoitosektorin valintaan vaikuttavat muun muassa hoidon saatavuus, taloudelliset seikat ja arvostus tarjottua hoitoa kohtaan «Niiranen T, Widström E, Niskanen T. Oral health care reform in Finland - aiming to reduce inequity in care provision. BMC Oral Health 2008; 8: 3.»3 «Suominen-Taipale L, Widström E. A longitudinal study of young Finnish adults' use of subsidized, private sector dental care, 1986–1997. Community Dent Oral Epidemiol 2000; 28: 365–72.»19. Hoitouudistuksen saama runsas julkisuus osaltaan lisäsi hakeutumista hoitoon julkiselle sektorille niidenkin potilaiden keskuudessa, joilla oli pitkä hoitosuhde yksityisen palvelun tarjoajan kanssa.

Aiempien tutkimusten mukaan hammashoidon kokonaiskustannukset nousivat uudistuksen myötä 21 % vuodesta 2000 vuoteen 2004 «Niiranen T, Widström E, Niskanen T. Oral health care reform in Finland - aiming to reduce inequity in care provision. BMC Oral Health 2008; 8: 3.»3. Julkisen sektorin kysynnän voimakkaan kasvun takia kunnat joutuivat hankkimaan lisää suun terveydenhuollon henkilökuntaa. Toisaalta yksityisellä sektorilla käyvät potilaat saivat hoidostaan sairausvakuutuskorvausta. OECD-tutkimuksen mukaan lähes kaikissa kehittyneissä maissa tuloryhmien välillä on eriarvoisuutta hammaslääkäripalvelujen kokonaiskäytössä «van Doorslaer E, Masseria C, OECD Health Equity Research Group. Income – related inequality in the use of medical care in 21 OECD countries. Teoksessa OECD, toim. The OECD Health Project. Towards high»8. Hammashoitouudistuksen vaikutuksista tuloihin liittyvään eriarvoisuuteen on ristiriitaisia tuloksia «Niiranen T, Widström E, Niskanen T. Oral health care reform in Finland - aiming to reduce inequity in care provision. BMC Oral Health 2008; 8: 3.»3 «Palosuo H, Koskinen S, Lahelma E, Prättälä R, Martelin T, Ostamo A et al. (toim.). Terveyden eriarvoisuus Suomessa. Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980–2005. Sosiaali- ja terveysministeriön »10 «Nguyen L, Häkkinen U. Income-related inequality in the use of dental services in Finland. Appl Health Econ Health Policy 2004; 3: 251–62.»20. Tähän asiaan tuleekin kiinnittää huomiota jatkotutkimuksissa. Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen on yksi keskeisiä tavoitteita kansainvälisestikin «The Marmot review. Fair society, health lives. Strategic review of health inequalities in England post-2010.»21.

Tämän tutkimuksen tulokset tukevat hoitouudistuksen tavoitteiden toteutumista välittömästi uudistuksen jälkeen. On kuitenkin välttämätöntä jatkaa seurantaa ennen pitemmälle menevien johtopäätösten tekemistä. Tähän on hyvät mahdollisuudet, sillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on yhdessä Kansaneläkelaitoksen kanssa toteuttanut jatkotutkimuksen, jonka tulokset eivät vielä ole saatavilla.

Use of and Satisfaction with Dental Services after the Finnish Oral Health Care Reform

Background: In Finland, dental services are provided by both public and private sectors. To reduce out-of-pocket expenses, a major national reform of oral health care was implemented in 2002. The aim of this study was to analyse the use of and satisfaction with dental services before and after the reform.

Methods: Population surveys before (2001) and after (2004) the reform were conducted by the Social Insurance Institution and the National Institute for Health and Welfare. Respondents were asked about their use of and satisfaction with dental services during the previous 12 months in the public and private sectors. Age, sex and level of education were included as background variables. Data analysis included chi-square tests.

Results: The use of dental services among the elderly (born before 1946) in the public sector and among younger adults (born 1956–1970) and middle-aged adults (born 1946–1955) in the private sector, increased significantly after implementation of the reform. In general, almost 80% of the respondents were satisfied with the services, although a slight downward trend in terms of satisfaction was observed after the reform. Private dental services were rated favourably, especially among young and middle-aged adults and male participants (p<0.05).

Conclusions: The use of dental services increased in population groups previously not entitled to publicly funded care. A clear majority of the subjects were satisfied with their dental services. Close monitoring is needed to ascertain the long-term effects of the reform.

Artikkeli perustuu HLL Anna Ekdahlin syventäviin opintoihin.

Osa tämän tutkimuksen tuloksista on esitetty EUPHA-kongressissa 26.–28.11.2009 Lodzissa, Puolassa.