Esivalmistettu purentakisko tehokas purentaelimen toimintahäiriön hoidossa

A Comparative Study of the Effectiveness of a Prefabricated Appliance and a Stabilization Appliance in the Treatment of Myofascial pain and Headache

Vastaväittäjä: Bengt Wenneberg, professori, Sahlgrenska Akademin vid Göteborgs universitet

Kustos: Yrsa Le Bell, dosentti, Turun yliopisto

Esitarkastajat: Aune Raustia, professori, Oulun yliopisto, Malin Ernberg, dosentti, Karolinska Institutet

Ohjaajat: Yrsa Le Bell, dosentti, Turun yliopisto, Maria Nilner, professori, Malmö högskola

Väitöskirja tarkastettiin 10.6.2011 Turun yliopistossa

Purentaelimen toimintahäiriöt (tempo-romandibular disorders, TMD), on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten, hampaiston ja niihin läheisesti liittyvien kudosten sairaus- ja kiputiloille sekä toimintahäiriöille. TMD:n hoito aloitetaan yleensä kiskohoidolla. Ylivoimaisesti tavallisimmin käytetty - ja myös eniten tutkittu - on stabilisaatiokisko. Kiskon tarkoituksena on lievittää kipua ja parantaa leuan toimintaa.

Tutkimus selvitti esivalmistetun relaksaatiotyyppisen purentakiskon tehokkuutta verrattuna perinteiseen stabilisaatiokiskoon, sekä lyhyt- että pitkäaikaisseurannassa, kun hoidetaan purentaelimen toimintahäiriöistä johtuvia lihasperäisiä kasvokipuja sekä jännityspäänsärkyä. Lisäksi tarkoituksena oli arvioida kiskohoidon vaikutusta kivun aiheuttamaan stressiin ja sen heijastumista sylkimuuttujissa, kuten syljen kortisoli- ja IgA-pitoisuudet sekä syljen eritys.

Tutkimus oli satunnaistettu, kontrolloitu ja sokkoutettu. Siinä 65 aikuispotilasta, joilla kaikilla oli diagnosoitu lihasperäisiä kasvokipuja ja joista 94 % kärsi päänsärystä, jaettiin satunnaisesti saamaan hoitoa joko esivalmistetulla kiskolla tai stabilisaatiokiskolla. Potilaat tutkittiin RDC/TMD-kriteerien mukaan. Heidät tutkittiin uudestaan 6 ja 10 viikon sekä 6 ja 12 kuukauden seurannan jälkeen. Kiskohoidon suoritti peruskoulutettu hammaslääkäri. Sylkitutkimukseen osallistui 39 potilasta ja sylkianalyysit tehtiin 6 ja 10 viikon kohdalla.

Hoitotulokset arvioitiin käyttämällä IMMPACTia (Initiative on Methods, Measurements, and Pain Assessment in Clinical Trials). Kroonista kipua arvioitaessa käytettiin neljä kriteeriä: kivun intensiteetti, potilaan arviointi kivun lievittymisestä ja fyysinen ja psyykkinen toimintakyky. Muutokset päänsäryn intensiteetissä ja frekvenssissä rekisteröitiin.

Ryhmät eivät eronneet toisistaan tutkimuksen alkutilanteessa. Jo 10 viikon seurannan jälkeen havaittiin molemmissa ryhmissä tilastollisesti merkitsevää alenemista kivun intensiteetissä ja paranemista potilaan arvioimassa kivun lievittymisessä. Myös päänsäryn frekvenssi ja intensiteetti olivat alentuneet merkitsevästi molemmissa ryhmissä. Ryhmien välillä ei ollut tilastollista eroa. Sama tulos havaittiin puolen vuoden ja vuoden kuluttua. Syljen muuttujissa ei kuitenkaan havaittu muutoksia hoidon aikana.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta sekä lyhyt- että pitkäaikaisen seurannan perusteella, että esivalmistettu kisko vaikuttaa olevan tehokkuudeltaan verrattavissa stabilisaatiokiskoon hoidettaessa lihasperäistä kasvokipua ja päänsärkyä. Esivalmistettu kisko voidaan ottaa heti käyttöön, jolloin se tarjoaa hammaslääkärille edullisen, nopean ja helpon vaihtoehdon hoidettaessa akuutista kivusta kärsiviä potilaita.

Tutkimus suoritettiin Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksella yhteistyössä Malmön korkeakoulun hammaslääketieteen tiedekunnan kanssa.

Verkkojulkaisun osoite: http://urn.fi/URN:ISBN 978-951-29-4623-5 «http://urn.fi/URN:ISBN 978-951-29-4623-5»1