Tupakan vaikutuksia ei voi harjata pois

Oral health, smoking and adolescence

Vastaväittäjä: Matti Knuuttila, professori, Oulun yliopisto

Kustos: Jukka Meurman, professori, Helsingin yliopisto ja HYKS

Esitarkastajat: Anders Gustafsson, professori, Karolinska Institutet, Ruotsi, Kristiina Patja, dosentti, Promedico, THL

Ohjaajat: Jukka Meurman, professori, Helsingin yliopisto ja HYKS, Markku Koskenvuo, professori, Helsingin Yliopisto

Tässä poikittaistutkimuksessa tutkittiin tupakoinnin vaikutuksia 15–16-vuotiaiden suomalaisten nuorten suunterveyteen. Lisäksi selvitettiin tupakoinnin lopettamisen taustatekijöitä ja tupakkavalistuksen vaikutusta lopettamiseen. Aineisto kerättiin Kotkan terveyskeskuksessa, jossa 545 koehenkilöstä 501:n (258 poikaa ja 243 tyttöä) suunterveys tutkittiin kliinisesti erilaisin mittarein. Ientaskut mitattiin jokaisesta hampaasta neljältä pinnalta. Koehenkilöt täyttivät myös kyselylomakkeen, johon kirjattiin heidän terveydentilansa ja terveyteen liittyvät elintapansa kuten tupakointi, hampaiden harjaus ja mahdolliset sairaudet sekä lääkitykset. Osallistujat jaettiin nykyisiin tupakoijiin, tupakoimattomiin ja entisiin tupakoijiin. Lisäksi otettiin ientaskunäytteet sekä kerättiin sylkeä bioanalyysejä varten. Röntgenkuvista katsottiin mahdollista luukatoa. Koehenkilöiltä kysyttiin miltä seitsemän ammattiryhmän edustajilta he mieluiten vastaanottaisivat tupakkaan liittyvää informaatiota. Vastausten perusteella tupakoivat (n=127) jaettiin tämän jälkeen satunnaistaen kolmeen ryhmään: hammaslääkäriryhmään, kouluterveydenhoitajaryhmään ja kontrolliryhmään. Kolme kuukautta tutkimuksen jälkeen tupakoitsijoille lähetettiin toinen kysely. Tupakoinnin lopettaminen, viikoittainen tupakointitiheys ja itse arvioitu riippuvuusaste kirjattiin.

Tulokset osoittivat, että 15 %:lla tutkimushenkilöistä oli hampaiden kiinnityskudossairaus. Tupakoitsijoilla, joita oli 25 % nuorista, oli enemmän kiinnityskudossairautta kuin tupakoimattomilla. Tupakoivilla pojilla oli myös enemmän kariesta ja he harjasivat hampaitaan harvemmin kuin tupakoimattomat. Tupakointi näytti heikentävän nuorten hampaiden kuntoa myös sen jälkeen kun plakin ja hampaiden harjauksen vaikutukset oli otettu huomioon.

Tutkimukseen osallistuneista 19 % lopetti tupakoinnin. Lopettamisen taustatekijöitä olivat parhaan ystävän vaikutus, nikotiiniriippuvuus sekä vuorokausityyppisyys. Kun paras ystävä tupakoi, lopettaminen oli 7 kertaa vaikeampaa kuin jos paras ystävä ei tupakoinut. Myös vahvasti nikotiiniriippuvaisten nuorten oli vaikea lopettaa. Aamuihmiset lopettivat tupakoinnin todennäköisemmin kuin iltaihmiset.

Loppupäätelmänä voidaan sanoa, että tupakointi on merkittävä riskitekijä myös nuorten suunterveydelle. Hammaslääkärin antamalla tupakkavalistuksella on merkitystä lopettamiselle ja tupakoinnin suunterveydelle haitallisia vaikutuksia voidaan hyödyntää valistustyössä. Parhaan ystävän myötävaikutuksessa, nikotiiniriippuvuudella ja vuorokausityyppisyydellä on merkitystä tupakoinnin lopettamiseen ja ne tulisi ottaa huomioon nuorten tupakointivalistusohjelmissa.

Tutkimustyö on tehty seuraavissa laitoksissa: Kotkan terveyskeskus, Akateeminen terveyskeskus, kliininen laitos, yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto, hammaslääketieteen osasto, Hjelt-instituutti, Helsingin yliopisto, HYKS suu- ja leukasairauksien klinikka.

Väitöskirja tarkastettiin 21.10.2011 Helsingin yliopistossa

Väitöskirjan verkkojulkaisun osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7250-5 «http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7250-5»1