Suomen Hammaslääkärilehti

Kyselytutkimus hammashoidon hygieniasta

Suomen Hammaslääkärilehti
2011;15(15):
Jaana Alapulli, Leo Tjäderhane, Anne Hiiri ja Riina Richardson
Terveydenhuolto

Läpikäynyt vertaisarvioinnin. Hyväksytty julkaistavaksi 19.9.2011.

Lähtökohdat: Käsihygienian noudattaminen on tärkein keino ehkäistäessä infektioiden leviämistä suun terveydenhuollossa. Tutkimus selvitti hammashoitohenkilökunnan tietämystä ja mielipiteitä käsihygieniasta ja suojakäsineiden käytöstä.

Menetelmät: Tutkimus tehtiin internet-kyselynä. Kysely lähetettiin 3 152 hammaslääkärille sekä 2 074 hammashoitajalle ja suuhygienistille. Se tavoitti 4 099 henkilöä, joista 1 881 (46 %) vastasi kyselyyn.

Tulokset: Vastanneista 99 % ilmoitti käyttävänsä suojakäsineitä. Heistä 52 % piti käsineiden ominaisuuksia tärkeimpänä valintaperusteena. 42 % käytti vinyylikäsineitä. Heistä 42 % piti käsineiden kestävyyttä ja istuvuutta tärkeimpinä valinnan perusteina. Silti ainoastaan 6 % vastaajista piti esimerkiksi vinyylikäsineiden kemikaalikestävyyttä ja 2 % pisto- ja viiltokestävyyttä hyvänä. 85 % piti käsihygieniaa tärkeänä vain hoidettaessa yleissairaita potilaita.

Johtopäätökset: Suojakäsineiden käytön tarpeellisuus tiedostetaan hyvin, mutta tiedot käsinemateriaalien ominaisuuksista ovat usein puutteellisia ja käsinevalinta ristiriitaista. Suurin osa vastaajista piti käsihygieniaa tärkeänä vain yleissairaita potilaita hoidettaessa. Hammashoitohenkilökunnan keskuudessa on selkeä tarve käsihygienian ja suojakäsineitä koskevien käytäntöjen päivittämiselle.

Taudinaiheuttajat leviävät pääasiassa kosketustartuntana hoitohenkilökunnan käsien välityksellä «Vuento R. Tartunnan aiheuttajat ja tartuntatavat. Kirjassa: Anttila V-J ym. (toim.). Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta. Porvoo: Kuntaliitto; 2010. p. 43–56.»1 «World Health Organization Guidelines on hand hygiene in health care. First global patient safety challenge clean care in safer care. World Health Organization 2009. http://whqlibdoc.who.int/publicatio»2 . Käsihygienia on tärkein yksittäinen keino ehkäistä näiden mikrobien siirtyminen henkilöstä toiseen joko suoraan tai välillisesti esimerkiksi hoitohuoneen pintojen tai tietokoneen näppäimistön kautta «World Health Organization Guidelines on hand hygiene in health care. First global patient safety challenge clean care in safer care. World Health Organization 2009. http://whqlibdoc.who.int/publicatio»2 «Boyce JM, Pittet D. Guideline for hand hygiene in health-care settings. Recommendations of the healthcare infection control practices advisory committee and the HICPAC/SHEA/APIC/IDSA hand hygiene task»3 . Käsien ihon mikrobifloora koostuu pysyvästä ja vaihtuvasta mikrobifloorasta «Boyce JM, Pittet D. Guideline for hand hygiene in health-care settings. Recommendations of the healthcare infection control practices advisory committee and the HICPAC/SHEA/APIC/IDSA hand hygiene task»3 . Pysyvä mikrobifloora muodostaa käsien ihon suojan eikä sitä voikaan poistaa kokonaan. Vaihtuva floora on peräisin esimerkiksi kontaminoituneilta kosketuspinnoilta tai eritteistä. Käsien desinfiointi on vesi-saippuapesua tehokkaampi ja ihoystävällisempi menetelmä poistettaessa väliaikaista ja vähennettäessä pysyvää mikrobiflooraa. «World Health Organization Guidelines on hand hygiene in health care. First global patient safety challenge clean care in safer care. World Health Organization 2009. http://whqlibdoc.who.int/publicatio»2 «Boyce JM, Pittet D. Guideline for hand hygiene in health-care settings. Recommendations of the healthcare infection control practices advisory committee and the HICPAC/SHEA/APIC/IDSA hand hygiene task»3 «Cardoso CL, Pereira HH, Zequim JC, Guilhermetti M. Effectiveness of hand-cleansing agents for removing Acinetobacter baumannii strain from contaminated hands. Am J Infect Control 1999; 27: 327-31.»5 «Zaragoza M, Sallés M, Gomez J, Bayas JM, Trilla A. Handwashing with soap or alcoholic solutions? A randomized clinical trial of its effectiveness. Am J Infect Control 1999; 27: 258-61.»6 «Sattar SA, Springthorpe VS, Tetro J, Vashon R, Keswick B. Hygienic hand antiseptics: should they not have activity and label claims against viruses? Am J Infect Control 2002; 30: 355-72.»7. Lisäksi käsihuuhdetta on helppo kuljettaa mukana siellä, missä vettä ja saippuaa ei ole saatavilla.

Terveydenhuollon yleisten aseptisten periaatteiden mukaan kädet desinfioidaan mm. ennen ja jälkeen potilaskontaktin, ennen suojainten pukemista ja niiden riisumisen jälkeen sekä kontaminoituneiden pintojen koskettelun jälkeen «Syrjälä H, Teirilä I. Käsihygienia. Kirjassa: Anttila V-J ym. (toim.). Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta. Porvoo: Kuntaliitto; 2010. p. 165–83.»8 «Jakobsson A, Ratia M. Työ- ja suojavaatetus sekä suojaimet. Kirjassa: Anttila V-J ym. (toim.). Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta. Porvoo: Kuntaliitto; 2010. p. 155–64.»9. Näkyvästi tai tuntuvasti likaiset kädet pestään vedellä ja saippualla ennen desinfiointia «World Health Organization Guidelines on hand hygiene in health care. First global patient safety challenge clean care in safer care. World Health Organization 2009. http://whqlibdoc.who.int/publicatio»2 «Syrjälä H, Teirilä I. Käsihygienia. Kirjassa: Anttila V-J ym. (toim.). Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta. Porvoo: Kuntaliitto; 2010. p. 165–83.»8 . Käsihuuhteen käyttöä pidetään ensisijaisena käsihygieniamenetelmänä terveydenhuoltoalalla, sillä sen käytön on osoitettu vähentävän hoitoon liittyviä infektioita «World Health Organization Guidelines on hand hygiene in health care. First global patient safety challenge clean care in safer care. World Health Organization 2009. http://whqlibdoc.who.int/publicatio»2 «Boyce JM, Pittet D. Guideline for hand hygiene in health-care settings. Recommendations of the healthcare infection control practices advisory committee and the HICPAC/SHEA/APIC/IDSA hand hygiene task»3 «Larson E. Skin hygiene and infection prevention: More of the same or different approaches? Clin Infect Dis 1999; 29: 1287 – 94.»10 «Kaier K, Hagist C, Frank U, Conrad A, Meyer E. Two time-series analyses of the impact of antibiotic consumption and alcohol-based hand disinfection on the incidences of nosocomial methicillin-resistan»11. Alkoholipohjaiset käsihuuhteet eivät kuitenkaan tehoa kaikkiin mikrobeihin, kuten Clostridium difficile -bakteerin itiöihin, joten käsien vesi-saippuapesu on tärkeää näiden infektioiden torjunnassa «Boyce JM, Ligi C, Kohan C, Dumigan D, Havill NL. Lack of association between the increased incidence of Clostridium difficile-associated disease and the increasing use of alcohol based hand rubs. Infe»12 .

Rannekello, käsikorut, pitkät kynnet ja rakennekynnet on kielletty hammashoitotyössä, sillä ne keräävät mikrobeja ja vaikeuttavat käsien puhdistamista ja desinfiointia. Pitkät kynnet ja rakennekynnet myös altistavat suojakäsineiden rikkoutumiselle «World Health Organization Guidelines on hand hygiene in health care. First global patient safety challenge clean care in safer care. World Health Organization 2009. http://whqlibdoc.who.int/publicatio»2 «Boyce JM, Pittet D. Guideline for hand hygiene in health-care settings. Recommendations of the healthcare infection control practices advisory committee and the HICPAC/SHEA/APIC/IDSA hand hygiene task»3 «Kohn WG, Collins AS, Cleveland JL, Harte JA, Eklund KJ, Malvitz DM; Centers for Disease Control and prevention. Guidelines for infection control in dental health-care settings 2003.. MMWR Recomm Rep 2»4 «Syrjälä H, Teirilä I. Käsihygienia. Kirjassa: Anttila V-J ym. (toim.). Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta. Porvoo: Kuntaliitto; 2010. p. 165–83.»8 «Lääkelaitos. Terveydenhuollon laadunhallinta. Hygienia suun terveydenhuollossa. Lääkelaitoksen julkaisusarja 1/2003. Helsinki; 2003.»13 «Kohn WG, Collins AS, Cleveland JL, Harte JA, Eklund KJ, Malvitz DM; Centers for Disease Control and prevention. Guidelines for infection control in dental health-care settings 2003. MMWR Recomm Rep 20»14 . Omista kynsistä poiketen esimerkiksi gram-negatiiviset bakteerit ja hiivat ovat tyypillisiä rakennekynsien mikrobilöydöksiä «Hedderwick SA, McNeil SA, Lyons MJ, Kauffman CA. Pathogenic organisms associated with artificial fingernails worn by healthcare workers. Infect Control Hosp Epidemiol 2000; 21: 505-9.»15 «McNeil SA, Foster CL, Hedderwick SA, Kauffman CA. Effect of hand cleansing with antimicrobial soap or alcohol-based gel on microbial colonization of artificial fingernails worn by health care workers.»16. Henkilökunnan rakennekynnet ovat aiheuttaneet terveydenhuollossa infektioepidemioita «Foca M, Jakob K, Whittier S, Della Latta P, Factor S, Rubenstein D et al. Endemic Pseudomonas aeruginosa infection in a neonatal intensive care unit. N Engl J Med 2000; 343: 695-700.»17. Kynsilakka saattaa pehmentyä käsihuuhteen vaikutuksesta ja muodostaa kasvualustan mikrobeille «Lääkelaitos. Terveydenhuollon laadunhallinta. Hygienia suun terveydenhuollossa. Lääkelaitoksen julkaisusarja 1/2003. Helsinki; 2003.»13.

Suojakäsineitä käytetään silloin kun käsitellään potilaan eritteitä, rikkoutunutta ihoa tai limakalvoa, kontaminoituneita pintoja tai kemikaaleja. Suojakäsineet ovat potilaskohtaiset, tarvittaessa toimenpidekohtaiset eikä niitä pestä tai desinfioida. Suojakäsineet valitaan työtehtävän mukaan. Suojakäsinemateriaalit eroavat toisistaan huomattavasti esimerkiksi mekaanisen rasituksen, viillon, kemikaalien ja liuotinkestävyyden suhteen. Jokainen suojakäsineitä valmistava yritys on velvollinen pyydettäessä toimittamaan tiedot suojakäsineittensä teknisistä ja kemiallisista ominaisuuksista sekä euronormien ja tarvittaessa muiden vaatimusten mukaisten testien tulokset. Suojakäsineet tulisi valita pääsääntöisesti näiden ominaisuuksien perusteella. Lateksikäsineillä on yleensä nitriilikäsineitä parempi neulanpistokestävyys «Patel HB, Fleming GJ, Burke FJ. Puncture resistance and stiffness of nitrile and latex dental examination gloves. Br Dent J 2004; 196: 695-700.»18 (Taulukko «Vinyyli-, lateksi-, nitriili- ja neopreenikäsineiden kestävyys eri altistustilanteissa yksinkertaisia käsineitä käytettäessä.»1). Sekä lateksi- että nitriilikäsineet sietävät useimpia liuottimia hetkellisesti, mutta alkavat läpäistä esimerkiksi alkoholia pidemmässä altistuksessa «Baumann MA, Rath B, Fischer JH, Iffland R. The permeability of dental procedure and examination gloves by an alcohol based disinfectant. Dent Mater 2000; 16: 139-44.»19 «Mungsgaard EC. Permeability of protective gloves by HEMA and TEGDMA in the presence of solvents. Acta Odontol Scand 2000; 58: 57-62.»20 «Andreasson H, Boman A, Johnsson S, Karlsson S, Barregård L. On permeability of methyl methacrylate, 2-hydroxyethyl methacrylate and triethyleneglycol trimethacrylate through protective gloves in denti»21 «Mäkelä EA, Vainiotalo S, Peltonen K. Permeation of 70 % isopropyl alcohol through surgical gloves: comparison of the standard methods ASTM F739 and EN 374. Ann Occup Hyg 2003; 47: 305-12.»22 «Öztan DM, Pekiner DB, Can A. Permeability of latex gloves after exposure to 6 chemical agents. Quintessence Int 2007; 38: e537-43.»23. Ne kuitenkin sietävät esimerkiksi klooriheksidiiniä ja hypokloriittia hyvin «Mäkelä EA, Vainiotalo S, Peltonen K. Permeation of 70 % isopropyl alcohol through surgical gloves: comparison of the standard methods ASTM F739 and EN 374. Ann Occup Hyg 2003; 47: 305-12.»22 «Mäkelä EA, Vainiotalo S, Peltonen K. The permeability of surgical gloves to seven chemicals commonly used in hospitals. Ann Occup Hyg 2003; 47: 313-23.»24 (Taulukko «Vinyyli-, lateksi-, nitriili- ja neopreenikäsineiden kestävyys eri altistustilanteissa yksinkertaisia käsineitä käytettäessä.»1).

Suojakäsineiden kemikaaliläpäisevyyksissä on eroja samojenkin käsinemateriaalien kesken. Yleisesti ottaen vinyyli- ja lateksikäsineiden tarjoamaa suojaa metakrylaatteja vastaan pidetään riittämättömänä, mutta hyvä lateksikäsine saattaa kuitenkin tarjota neopreenikäsinettäkin paremman suojan, vaikka neopreenia pidetään nitriilikäsineen ohella parhaimpana käsinemateriaalina kemikaalikestävyytensä suhteen. Liuottimet heikentävät kaikkien käsinemateriaalien ominaisuuksia ja suojaavuutta «Andreasson H, Boman A, Johnsson S, Karlsson S, Barregård L. On permeability of methyl methacrylate, 2-hydroxyethyl methacrylate and triethyleneglycol trimethacrylate through protective gloves in denti»21 «Mäkelä EA, Jolanki R, Väänänen V, Estlander T, Alanko K. Kertakäyttökäsineiden metakrylaattiläpäisevyys. Suom Hammaslaakaril 2003; 10: 356-63.»25 «Lönnroth EC, Wellendorf H, Ruyter E. Permeability of different types of medical protective gloves to acrylic monomers. Eur J Oral Sci 2003; 111: 440-6.»26 «Fan PL, Meyer DM. FDI report on adverse reactions to resin-based materials. Int Dent J 2007; 57: 9-12.»27. Vinyylikäsineiden käyttöä hammashoitotyössä ei suositella, sillä ne kestävät muita käsineitä huonommin mekaanista kulutusta, niiden joukossa on enemmän valmiiksi reikäisiä käsineitä ja samankin valmistajan käsineissä on enemmän laatueroja muihin suojakäsinemateriaaleihin verrattuna «Rego A, Roley L. In-use barrier integrity of gloves: latex and nitrile superior to vinyl. Am J Infect Control 1999; 27: 405-10.»28 «Walsh DL, Schwerin MR, Kisielewski RW, Kotz RM, Chaput MP, Varney GW, et al. Abrasion resistance of medical glove materials. J Biomed Mater Res B Appl Biomater 2004; 68: 81-7.»29.

Taulukko 1. Vinyyli-, lateksi-, nitriili- ja neopreenikäsineiden kestävyys eri altistustilanteissa yksinkertaisia käsineitä käytettäessä.
Käsineeseen kohdistuva altistus tai rasitusEnsisijainenkäsinesuositusTutkimuksessa mukana olleet käsinemateriaalitTutkimus
Pisto- ja viiltotapaturmaLateksiLateksi, nitriili17.
MetakrylaatitNitriiliLateksi, nitriili
Lateksi, nitriili, vinyyli		19.
25.
MetakrylaatitNeopreeniLateksi, neopreeni, nitriili, vinyyli20., 24.
Metakrylaatti ja liuotin
(asetoni tai etanoli)		NeopreeniLateksi, neopreeni, nitriili, vinyyli24.
Metakrylaatti ja liuotin
(asetoni tai etanoli)		LateksiLateksi, nitriili
Lateksi, neopreeni,
nitriili, vinyyli		19.
20.
Alkoholipohjaiset
desinfektioaineet		NeopreeniLateksi, neopreeni18., 21.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimus toteutettiin internetpohjaisena kyselytutkimuksena syyskuussa 2007 «Alapulli J, Richardson R, Hiiri A, Tjäderhane L. Teoria ja käytäntö eivät kohtaa vastaanoton hygieniassa. Suom Hammaslaakaril 2010; 17: 22-7.»30. Linkki kyselystä lähetettiin sähköpostilla niille Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n (n = 3 152) ja Suun Terveydenhoidon ammattiliitto STAL ry:n (n = 2 074) jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat liittojen tiedossa. Tässä työssä hammashoitajista ja hammashoidon lähihoitajista käytetään hammashoitaja-nimikettä ja erikoishammashoitajista, hammashuoltajista ja suuhygienisteistä suuhygienisti-nimikettä. Hammaslääkäreiden ja erikoishammaslääkäreiden vastaukset on analysoitu yhdessä ja ryhmästä käytetään hammaslääkäri-nimikettä. Kysely tavoitti 4 099 henkilöä, joista 1 881 (46 %) vastasi kyselyyn. Vastaajat jakautuvat ammattikunnittain seuraavasti: 540 hammashoitajaa, 299 suuhygienistiä, 857 hammaslääkäriä ja 143 erikoishammaslääkäriä. Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n jäsenistä kyselyyn vastasi 19 % ja STAL:n jäsenistä 26 %. Keskimääräinen vastausprosentti kuhunkin kysymykseen oli 96 %. Aineisto on kuvattu tarkemmin aikaisemmassa julkaisussa «Alapulli J, Richardson R, Hiiri A, Tjäderhane L. Teoria ja käytäntö eivät kohtaa vastaanoton hygieniassa. Suom Hammaslaakaril 2010; 17: 22-7.»30.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suun terveydenhoidon ammattilaisten käsityksiä, mielipiteitä, tietoja ja valmiuksia liittyen vastaanoton aseptiikkaan, tartuntatauteihin, tartuntatautien leviämisen ehkäisyyn ja käsihygieniaan. Aineiston pohjalta aiemmin laatimamme ensimmäinen artikkeli käsitteli mm. vastaajien mielipiteitä ja asenteita hammashoidon hygieniasta, lakien, normien ja viranomaissuositusten tuntemusta sekä täydennyskoulutukseen osallistumista (30). Toinen artikkeli käsitteli mm. vastaajien mielipiteitä ja tietoja tartuntataudeista ja niiden leviämisestä suunhoitoyksikössä, desinfektioaineiden tehoa sekä pisto- ja viiltotapaturmien ilmaantuvuutta «Alapulli J, Tjäderhane L, Hiiri A, Richardson R. Tutkimus hammashoidon hygieniasta. Osa II: Tartuntataudit. Suom Hammaslaakaril 2011; 18: 32-9.»31. Tilastolliset analyysit tehtiin SPSS-ohjelmalla (SPSS 14.0.1, SPSS Inc. Chicago, Ill. USA). Ryhmien välisten erojen analysointiin käytettiin Pearsonin χ2–testiä. Tilastollisesti merkitsevän eron raja-arvoksi asetettiin p < 0,001.

Tulokset

Suojakäsinevalinta

Vinyyli oli vastaajien yleisimmin käyttämä suojakäsinemateriaali (Kuva «»1). 85 % ilmoitti voivansa itse vaikuttaa siihen, mitä suojakäsineitä käyttää. Ammattiryhmien välillä ei ollut eroa näiden kysymysten kohdalla. Puolet vastanneista (hammaslääkäreistä 43 %, suuhygienisteistä 56 % ja hammashoitajista 57 %) piti suojakäsinemateriaalin ominaisuuksia, kuten kestävyyttä tai istuvuutta, ensisijaisina suojakäsineiden valintaan vaikuttavina tekijöinä. Vastanneista 6 % (hammaslääkäreistä 5 %, suuhygienisteistä 7 % ja hammashoitajista 7 %) piti hintaa tärkeimpänä suojakäsineiden valintaperusteena. Nämä erot ammattiryhmien välillä olivat tilastollisesti merkitsevät (p < 0,001). Suojakäsinevalintaan vaikuttavia tekijöitä kysyttiin myösavointen kysymysten muodossa. Avovastaukset luokiteltiin eniten esiintyneiden vastausten perusteella, jolloin mukavuus oli vastaajien eniten ilmoittama suojakäsinevalintaan vaikuttava tekijä (Kuva «»2). Nitriili oli kyselyyn vastanneiden mielestä kestävin suojakäsinemateriaali pisto- ja viiltokestävyyden, liuotin- ja kemikaalikestävyyden (myös alkoholi) suhteen (Kuva «»3). Vinyyliä pidettiin heikoimpana käsinemateriaalina edellä mainituissa rasitustilanteissa (Kuva «»3). Silti vinyylikäsineitä käyttäneistä 42 % piti käsineiden kestävyyttä ja istuvuutta tärkeimpinä käsinevalintaan vaikuttavina tekijöinä.

Kuva 1. Vastaajien pääasiallisesti käyttämä suojakäsinemateriaali.
Kuva 2. Vastaajien mielipiteet suojakäsinevalintaan pääasiallisesti vaikuttavista tekijöistä.
Kuva 3. Vastaajien mielipiteet eri suojakäsinemateriaalien ominaisuuksien paremmuudesta.

Mielipiteitä käsineiden desinfioinnista

Vastaajista 48 % (hammaslääkäreistä 41 %, suuhygienisteistä 56 % ja hammashoitajista 56 %) piti suojakäsineiden desinfiointia epähygieenisenä (Kuva «»4). 16 % (hammaslääkäreistä 12 %, suuhygienisteistä 18 % ja hammashoitajista 22 %) oli sitä mieltä, että suojakäsineiden kertakäyttöisyys unohtuisi, mikäli markkinoilla olisi alkoholipohjaisia käsihuuhteita kestävä suojakäsine. Nämä ammattiryhmien väliset erot olivat tilastollisesti merkitsevät (p<0,001). 15 % desinfioisi suojakäsineitä tarvittaessa potilastyön aikana, mikäli ne kestäisivät käsihuuhteita (Kuva «»4 ). Vastaajista 3 % oli sitä mieltä, että kaikki suojakäsinemateriaalit kestävät muutaman alkoholidesinfektiokerran. Ammattiryhmien välillä ei ollut eroa näiden kysymysten kohdalla.

Viidennes (hammaslääkäreistä 18 %, suuhygienisteistä 17 % ja hammashoitajista 25 %) oli sitä mieltä, että suojakäsineiden desinfiointi toimenpiteen aikana nopeuttaa tai nopeuttaisi työskentelyä verrattuna suojakäsineiden vaihtamiseen (Kuva «»4). Vastanneista 11 % (hammaslääkäreistä 11 %, suuhygienisteistä 10 % ja hammashoitajista 13 %) oli sitä mieltä, että hygienian kannalta suojakäsineitä on hyvä desinfioida tarvittaessa toimenpiteen aikana, esimerkiksi silloin, kun poimitaan kaapistosta painavia instrumentteja ilman atuloita (Kuva «»4). Nämä erot ammattiryhmien välillä olivat tilastollisesti merkitsevät (p<0,001). Vastanneista 72 % oli sitä mieltä, että hygienian kannalta suojakäsineitä on hyvä vaihtaa edellä mainitussa tilanteessa. Ammattiryhmien välillä ei ollut eroa.

Kuva 4. Vastaajien mielipiteet suojakäsineiden desinfioinnista.

Käsihygienian toteutuminen

Toimintatapaa toimenpiteen kulun muuttuessa yllättäen potilastyön aikana kysyttiin myös monivalintakysymyksen muodossa. Vastanneista 43 % (hammaslääkäreistä 43 %, suuhygienisteistä 46 % ja hammashoitajista 41 %) ilmoitti poistavansa kontaminoituneet suojakäsineet, desinfioivansa kädet yhden tai useamman kerran, poimivansa painavan instrumentin kaapistosta ilman käsineitä ja pukevansa uudet käsineet vasta tämän jälkeen (Taulukko «Vastaajien noudattamat käsihygieniakäytännöt toimenpiteen kulun muuttuessa yllättäen potilastyön aikana.»2). Vastaajista 6 % (hammaslääkäreistä 4 %, suuhygienisteistä 6 % ja hammashoitajista 10 %) ilmoitti poimivansa instrumentin käyttämillään suojakäsineillä kontaminaatiota välttäen. Vastaajista 15 % (hammashoitajista 15 %, suuhygienisteistä 11 % ja hammaslääkäreistä 9 %) oli sitä mieltä, että käsihygienian noudattaminen on tärkeää muulloinkin kuin ainoastaan yleissairaita potilaita hoidettaessa. Erot ammattiryhmien välillä olivat tilastollisesti merkitsevät kaikkien edellä mainittujen kysymysten kohdalla (p<0,001).

Taulukko 2. Vastaajien noudattamat käsihygieniakäytännöt toimenpiteen kulun muuttuessa yllättäen potilastyön aikana.
Vastaus% vastanneista
Poistan kontaminoituneet suojakäsineet. Desinfioin kädet yhden tai useamman kerran. Poimin instrumentin ilman käsineitä ja puen uudet suojakäsineet, joilla jatkan potilastyöskentelyä.43
Poistan suojakäsineet. Desinfioin kädet. Puen uudet käsineet välittömästi tämän jälkeen, poimin instrumentin ja jatkan työskentelyä näillä käsineillä.19
Poistan kontaminoituneet suojakäsineet, poimin instrumentin ilman käsineitä ja puen uudet suojakäsineet, joilla jatkan työskentelyä.16
Poistan suojakäsineet. Puen uudet käsineet, poimin instrumentin ja jatkan työskentelyä näillä käsineillä.8
Desinfioin suojakäsineet, poimin instrumentin ja jatkan työskentelyä näillä käsineillä.8
Poimin instrumentin käyttämilläni suojakäsineillä kontaminaatiota välttäen.6

Johtopäätökset

Suojakäsineiden käyttö suomalaisen hammashoitohenkilökunnan keskuudessa yleistyi 1980- luvun puolivälin jälkeen, kun HIV-epidemia saavutti Suomen. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin suojakäsineiden käytön tarpeellisuus potilastyössä tiedostetaan hyvin. Vain 1 % kyselyymme vastanneista ilmoitti, ettei käytä suojakäsineitä. Kanadalaisten hammaslääkäreiden keskuudessa kymmenen vuotta sitten vastaava luku oli 5 % «McCarthy GM, Koval JJ, MacDonald JK. Compliance with recommended infection control procedures among Canadian dentists: results of a national survey. Am J Infect Control 1999; 27: 377-84.»32. Myös se, että eri käsinemateriaalit eivät tarjoa samanlaista suojaa oli tiedostettu hyvin. Aiemman tutkimuksen mukaan amerikkalaisista hammaslääkäreistä ja suuhygienisteistä 49 % oli virheellisesti sitä mieltä, että kaikki käsinemateriaalit tarjoavat yhtä hyvän suojan «Kanjirath PP, Coplen AE, Chapman JC, Peters MC, Inglehart MR. Effectiveness of gloves and infection control in dentistry: student and provider perspectives. J Dent Educ 2009; 73: 571-80.»33 . Tämän kyselyn vastaajien tiedot suojakäsinemateriaalien ominaisuuksista olivat kuitenkin osittain puutteellisia ja virheellisiä. Esimerkiksi 52 % vastaajista oli virheellisesti sitä mieltä, että nitriilikäsineellä on paras pisto- ja viiltokestävyys ja 2 % piti vinyylikäsineen tarjoamaa pisto- ja viiltokestävyyttä muita käsinemateriaaleja parempana. Tämän lisäksi tietojen ja käytäntöjen välillä oli ristiriitoja.

Avovastausten muodossa suojakäsinevalintaan vaikuttavia tekijöitä kysyttäessä 13 % piti suojakäsineiden suojaavuutta tärkeimpänä käsinevalintaan vaikuttavana tekijänä. Suojakäsinevalintaan vaikuttavia tekijöitä kysyttiin myös monivalintakysymyksen muodossa, jolloin vain 6 % ilmoitti, että hinta on ensisijainen suojakäsinevalintaan vaikuttava tekijä. Silti edullisin vaihtoehto vinyyli oli vastaajien eniten käyttämä käsinemateriaali. Sitä ilmoitti käyttävänsä 42 % vastaajista, vaikka sen muita käsinemateriaaleja huonompi suojaavuus oli hyvin tiedostettu ja sen käyttäjistä 42 % sanoi pitävänsä käsinemateriaalin istuvuutta tai kestävyyttä tärkeimpänä suojakäsinevalintaan vaikuttavana tekijänä. Hinnan merkitys suojakäsinevalintaan vaikuttavana tekijänä tulee todennäköisesti pienenemään käsinemateriaalien hintaerojen kavennuttua. Esimerkiksi lateksikäsineiden hinta on kohonnut öljyn hinnannousun takia kun vastaavasti nitriilikäsineiden hinta on laskenut. Aiemmin Irlannissa tehdyssä tutkimuksessa 97 % suojakäsineitä käyttäneistä ilmoitti käyttävänsä lateksikäsineitä ja 3 % muita käsinemateriaaleja «Kearns HP, Burke FJ, Cheung SW. Cross-infection control in dental practice in the Republic of Ireland. Int Dent J 2001; 51: 17–22.»34. Amerikkalaisessa tutkimuksessa 80 % kyselyyn vastanneista ilmoitti käyttävänsä lateksikäsineitä «Myers R, Larson E, Cheng B, Schwartz A, Da Silva K, Kuntzel C. Hand hygiene among general practice dentists: a survey of knowledge, attitudes and practices. J Am Dent Assoc 2008; 139: 948-57.»35 . Nämä kansainväliset luvut vastaavat yleisiä ohjeita ja käsinevalmistajien suosituksia.

Vastaajista 15 % piti käsineiden allergisoimattomuutta tärkeimpänä suojakäsineiden valintaperusteena. Tämä selittää osaltaan lateksikäsineiden vähäistä käyttöä suomalaisen hammashoitohenkilökunnan keskuudessa. 1980- ja 1990-luvuilla hammashoitajien ja erityisesti hammaslääkäreiden ammatti-ihotaudit lisääntyivät nopeasti. Kyseisinä vuosikymmeninä lateksi aiheutti metakrylaattien jälkeen toiseksi eniten allergista kosketusihottumaa suomalaisen hammashoitohenkilökunnan keskuudessa «Kanerva L, Lahtinen A, Toikkanen J, Forss H, Estlander T, Susitaival P, et al. Increase in occupational skin diseases of dental personnel. Contact Dermatitis 1999; 40: 104-8.»36 . Tänä päivänä huoli lateksikäsineiden allergisoivuudesta on kuitenkin monen kohdalla aiheeton, sillä lateksikäsineistä on nykyisin saatavilla matala-allergeenisia, atoopikoille sopivia vaihtoehtoja. Lääkelaitoksen julkaisuissa on lueteltu Suomessa markkinoilla olevia lateksikäsineitä ja niiden allergeenipitoisuuksia, ja siinä suositetaan käyttämään matala-allergeenisia käsineitä «Lääkelaitos. Luonnonkumikäsineiden markkinavalvontatutkimus. TLT–info. Lääkelaitoksen julkaisusarja 1/2003»37 «Lääkelaitos. Käsinetutkimus 2005. TLT–info. Lääkelaitoksen julkaisuja 1/2006.»38 . Alkoholipitoisen käsihuuhteen pitää kuitenkin antaa täysin kuivua ennen käsineiden pukemista, koska alkoholi liuottaa lateksia ja saattaa vapauttaa allergeeneja iholle. Vähäinen lateksikäsineiden käyttö saattaa johtua myös siitä, että osa ammattilaisista kokee lateksikäsineiden käytön epämiellyttävänä niiden tiukan istuvuuden takia. Tutkimuksemme perusteella suojakäsineet valitaan osittain väärin perustein, sillä mukavuus oli eniten esiintynyt vastaus kysyttäessä käsinevalintaan vaikuttavia tekijöitä avokysymyksen muodossa.

Yksi syy vinyylikäsineiden runsaaseen käyttöön suomalaisen hammashoitohenkilökunnan keskuudessa saattaa olla tietoisuus siitä, että monilla lääketieteen osa-alueilla vinyylikäsine antaa riittävän suojan ja ne ovat yleisessä käytössä esimerkiksi sairaaloissa. Sairaalakäytössä käsineet eivät yleensä kuitenkaan altistu mekaaniselle kulutukselle tai kemikaaleille. Hammashoitotyö poikkeaa monista muista lääketieteen osa-alueista siinä, että käsineet joutuvat lähes poikkeuksetta joko toiselle tai molemmille edellä mainituista rasituksista. Työtehtävät ja niistä aiheutuva käsineiden altistuminen on hyvä huomioida suojakäsinevalinnan yhteydessä. Esimerkiksi terävillä instrumenteilla hammashoitotoimenpiteitä tekevälle hammaslääkärille tai suuhygienistille lateksi on hyvä yleiskäsinemateriaali. Hammashoitajan työhön liittyy ennemmin riski altistua metakrylaateille esimerkiksi sidosaineiden annosteluvaiheessa, jolloin nitriilikäsine antaisi paremman suojan. Hammashoitohenkilökunnalle suunnatuissa julkaisuissa ei näitä käsinemateriaalin valintaperusteita juurikaan käsitellä ja vinyylikäsineiden riittämätön suojaavuus hammashoitotyössä jää helposti huomiotta.

Vastaajista 11 % oli sitä mieltä, että suojakäsineitä on hyvä desinfioida tarvittaessa. Suojakäsineiden on kuitenkin tarkoitus olla kertakäyttöisiä, minkä vuoksi käsinevalmistajilla ei ole tietoa siitä, kuinka paljon käsineitä voi desinfioida ja että desinfioituuko käsinemateriaali. Käsinevalmistajat eivät myöskään ota vastuuta suojakäsineistä, joita on pesty tai desinfioitu. Monet markkinoilla olevat suojakäsineet saattavat tosin kestävät hetkellisesti alkoholia. Esimerkiksi EN 374-3-standardin mukaiset käsineet suojaavat etanolilta vähintään kymmenen minuuttia «EN 374-3. Protective gloves against chemicals and micro-organisms. Part 3: Determination of resistance to permeation by chemicals.»39. Käsineet, joille kyseistä testiä ei ole tehty tai joiden suojaustaso ei täytä minimivaatimuksia, saattavat läpäistä etanolia hyvinkin lyhyen ajan jälkeen eikä niitä tule käyttää etanolia käsiteltäessä.

Vain 20 % vastanneista oli sitä mieltä, että käsineiden desinfiointi nopeuttaisi työskentelyä verrattuna käsineiden vaihtamiseen. Tämä viittaa siihen, että huomattava osa vastaajista ei tiennyt, että kädet tulee desinfioida ja tarvittaessa myös pestä aina käsineiden vaihdon yhteydessä. Käsineiden desinfektio toimenpiteen aikana siis toki säästäisi kustannusten lisäksi aikaa, sillä käsiä ei tarvitsisi desinfioida, mikäli käsineet desinfioitaisiin niiden vaihtamisen sijaan. Toisaalta esimerkiksi endodontiassa suojakäsineiden desinfioinnilla toimenpiteen aikana voitaisiin vähentää juurihoitoneulojen ja siten juurikanavan kontaminaatioriskiä. Mutta koska suojakäsineet on tarkoitettu kertakäyttöisiksi, tutkimusnäyttö suojakäsineiden desinfioitumisesta ja desinfektion siedosta sekä turvallisuudesta puuttuu. Näin ollen suojakäsineiden desinfioimista ei voida suositella.

Vastanneista 85 % oli sitä mieltä, että käsihygienia on tärkeää ainoastaan yleissairaita potilaita hoidettaessa. Käsihygienian laiminlyöminen yhdenkin potilaan kohdalla kuitenkin lisää hoitohuoneen kontaminaatiotasoa ja riskiä välilliselle kosketustartunnalle, ja siten altistaa myöhemmin hoitoon saapuvat infektioherkät potilaat hammashoitoperäisille infektioille. Välineiden poimiminen kaapistoista toimenpiteen aikana kontaminoituneilla käsineillä ilman atuloita auttamatta kontaminoi kosketellut pinnat. Silti 6 % vastanneista ilmoitti toimivansa kyseisellä tavalla. Saattaa olla, että suojakäsineiden vaihtamista pidetään kyseisessä tilanteessa turhana ja sitä halutaan välttää ajan tai kustannusten säästämiseksi.

Terveydenhuoltoalan ammatissa toimittaessa likaiset kädet pestään aina vedellä ja saippualla ennen desinfiointia, mutta käsien desinfiointia ei ole syytä korvata vesi-saippuapesulla. Tulevaisuudessa käsien vesi-saippuapesun merkitys saattaa korostua myös hammashuollossa, kun alkoholille resistenttien mikrobien esiintyvyys kasvaa myös avoterveydenhuollossa. Muuttuvat infektiouhkat edellyttävät käsihygieniaan liittyvien tietojen päivitystä. Koko hammashoitohenkilökunnalle suunnatulle käsihygieniaan ja suojakäsinevalintaan liittyville tietojen päivittämiselle on näiden tulosten pohjalta tarve. Suomen Hammaslääkäriseura Apollonialla on tarjolla verkkokurssi, jossa käsitellään infektioiden torjuntaa suunhoitoyksikössä. Perinteisen luento-opetuksen lisäksi esimerkiksi tämän tyyppinen verkko-opetus saattaisi palvella koko henkilökuntaa. Sen sisältö on rakennettu suun terveydenhuollon ammattilaisten työssään kohtaamien haasteiden ja tarpeiden pohjalta.

Awareness of Hand Hygiene among Finnish Dental Staff: Results of a National Survey

Hand hygiene is the key measure for preventing transmission of pathogens and reducing the incidence of nosocomial infections. The aim of this study was to evaluate the knowledge and attitudes of Finnish dental staffs regarding hand hygiene, the properties of various materials used for examination gloves and aspects to be considered when selecting gloves for dental practise. The study was carried out as an internet-based questionnaire sent to 3 152 dentists and 2 074 dental hygienists and dental nurses. Of the recipients (n = 4 099), 46% completed the questionnaire. Of the respondents, 99% used examination gloves for patient care. Of these, 52% regarded glove properties such as resistance to puncture and good fit as the main criteria when choosing a particular type of glove. Only 6% considered cost to be the main criterion. Of the respondents, 42% reported using vinyl gloves, and 42% of these claimed that the main selection criteria were durability and fit. However, only 6% considered vinyl gloves to have good resistance to chemicals and 2% considered them to be resistant to puncture. Of the respondents, 85% regarded hand hygiene to be important only when treating patients with a general illness. In conclusion, the need for use of gloves in the dental care setting was well recognised. However, the respondents' knowledge of the properties of the different glove materials was generally poor, and there were discrepancies between the claimed selection criteria and the gloves used. The results of this survey highlight the need for continuous professional development programmes of infection control in dentistry.

Kirjallisuutta

  1. Vuento R. Tartunnan aiheuttajat ja tartuntatavat. Kirjassa: Anttila V-J ym. (toim.). Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta. Porvoo: Kuntaliitto; 2010. p. 43–56.
  2. World Health Organization Guidelines on hand hygiene in health care. First global patient safety challenge clean care in safer care. World Health Organization 2009. http://whqlibdoc.who.int/publications/2009/9789241597906_eng.pdf
  3. Boyce JM, Pittet D. Guideline for hand hygiene in health-care settings. Recommendations of the healthcare infection control practices advisory committee and the HICPAC/SHEA/APIC/IDSA hand hygiene task force. Society for healthcare epidemiology of America/Association for professionals in infection control/Infectious Diseases Society of America. MMWR Recomm Rep 2002; 51: 1-45.
  4. Kohn WG, Collins AS, Cleveland JL, Harte JA, Eklund KJ, Malvitz DM; Centers for Disease Control and prevention. Guidelines for infection control in dental health-care settings 2003.. MMWR Recomm Rep 2003; 52: 1-66.
  5. Cardoso CL, Pereira HH, Zequim JC, Guilhermetti M. Effectiveness of hand-cleansing agents for removing Acinetobacter baumannii strain from contaminated hands. Am J Infect Control 1999; 27: 327-31.
  6. Zaragoza M, Sallés M, Gomez J, Bayas JM, Trilla A. Handwashing with soap or alcoholic solutions? A randomized clinical trial of its effectiveness. Am J Infect Control 1999; 27: 258-61.
  7. Sattar SA, Springthorpe VS, Tetro J, Vashon R, Keswick B. Hygienic hand antiseptics: should they not have activity and label claims against viruses? Am J Infect Control 2002; 30: 355-72.
  8. Syrjälä H, Teirilä I. Käsihygienia. Kirjassa: Anttila V-J ym. (toim.). Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta. Porvoo: Kuntaliitto; 2010. p. 165–83.
  9. Jakobsson A, Ratia M. Työ- ja suojavaatetus sekä suojaimet. Kirjassa: Anttila V-J ym. (toim.). Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta. Porvoo: Kuntaliitto; 2010. p. 155–64.
  10. Larson E. Skin hygiene and infection prevention: More of the same or different approaches? Clin Infect Dis 1999; 29: 1287 – 94.
  11. Kaier K, Hagist C, Frank U, Conrad A, Meyer E. Two time-series analyses of the impact of antibiotic consumption and alcohol-based hand disinfection on the incidences of nosocomial methicillin-resistant Staphylococcus aureus infection and Clostridium difficile infection. Infect Control Hosp Epidemiol 2009; 30: 346-53.
  12. Boyce JM, Ligi C, Kohan C, Dumigan D, Havill NL. Lack of association between the increased incidence of Clostridium difficile-associated disease and the increasing use of alcohol based hand rubs. Infect Control Hosp Epidemiol 2006; 27: 479–83.
  13. Lääkelaitos. Terveydenhuollon laadunhallinta. Hygienia suun terveydenhuollossa. Lääkelaitoksen julkaisusarja 1/2003. Helsinki; 2003.
  14. Kohn WG, Collins AS, Cleveland JL, Harte JA, Eklund KJ, Malvitz DM; Centers for Disease Control and prevention. Guidelines for infection control in dental health-care settings 2003. MMWR Recomm Rep 2003; 52: 1–61.
  15. Hedderwick SA, McNeil SA, Lyons MJ, Kauffman CA. Pathogenic organisms associated with artificial fingernails worn by healthcare workers. Infect Control Hosp Epidemiol 2000; 21: 505-9.
  16. McNeil SA, Foster CL, Hedderwick SA, Kauffman CA. Effect of hand cleansing with antimicrobial soap or alcohol-based gel on microbial colonization of artificial fingernails worn by health care workers. Clin Infect Dis 2001; 32: 367-72.
  17. Foca M, Jakob K, Whittier S, Della Latta P, Factor S, Rubenstein D et al. Endemic Pseudomonas aeruginosa infection in a neonatal intensive care unit. N Engl J Med 2000; 343: 695-700.
  18. Patel HB, Fleming GJ, Burke FJ. Puncture resistance and stiffness of nitrile and latex dental examination gloves. Br Dent J 2004; 196: 695-700.
  19. Baumann MA, Rath B, Fischer JH, Iffland R. The permeability of dental procedure and examination gloves by an alcohol based disinfectant. Dent Mater 2000; 16: 139-44.
  20. Mungsgaard EC. Permeability of protective gloves by HEMA and TEGDMA in the presence of solvents. Acta Odontol Scand 2000; 58: 57-62.
  21. Andreasson H, Boman A, Johnsson S, Karlsson S, Barregård L. On permeability of methyl methacrylate, 2-hydroxyethyl methacrylate and triethyleneglycol trimethacrylate through protective gloves in dentistry. Eur J Oral Sci 2003; 111: 529-35.
  22. Mäkelä EA, Vainiotalo S, Peltonen K. Permeation of 70 % isopropyl alcohol through surgical gloves: comparison of the standard methods ASTM F739 and EN 374. Ann Occup Hyg 2003; 47: 305-12.
  23. Öztan DM, Pekiner DB, Can A. Permeability of latex gloves after exposure to 6 chemical agents. Quintessence Int 2007; 38: e537-43.
  24. Mäkelä EA, Vainiotalo S, Peltonen K. The permeability of surgical gloves to seven chemicals commonly used in hospitals. Ann Occup Hyg 2003; 47: 313-23.
  25. Mäkelä EA, Jolanki R, Väänänen V, Estlander T, Alanko K. Kertakäyttökäsineiden metakrylaattiläpäisevyys. Suom Hammaslaakaril 2003; 10: 356-63.
  26. Lönnroth EC, Wellendorf H, Ruyter E. Permeability of different types of medical protective gloves to acrylic monomers. Eur J Oral Sci 2003; 111: 440-6.
  27. Fan PL, Meyer DM. FDI report on adverse reactions to resin-based materials. Int Dent J 2007; 57: 9-12.
  28. Rego A, Roley L. In-use barrier integrity of gloves: latex and nitrile superior to vinyl. Am J Infect Control 1999; 27: 405-10.
  29. Walsh DL, Schwerin MR, Kisielewski RW, Kotz RM, Chaput MP, Varney GW, et al. Abrasion resistance of medical glove materials. J Biomed Mater Res B Appl Biomater 2004; 68: 81-7.
  30. Alapulli J, Richardson R, Hiiri A, Tjäderhane L. Teoria ja käytäntö eivät kohtaa vastaanoton hygieniassa. Suom Hammaslaakaril 2010; 17: 22-7.
  31. Alapulli J, Tjäderhane L, Hiiri A, Richardson R. Tutkimus hammashoidon hygieniasta. Osa II: Tartuntataudit. Suom Hammaslaakaril 2011; 18: 32-9.
  32. McCarthy GM, Koval JJ, MacDonald JK. Compliance with recommended infection control procedures among Canadian dentists: results of a national survey. Am J Infect Control 1999; 27: 377-84.
  33. Kanjirath PP, Coplen AE, Chapman JC, Peters MC, Inglehart MR. Effectiveness of gloves and infection control in dentistry: student and provider perspectives. J Dent Educ 2009; 73: 571-80.
  34. Kearns HP, Burke FJ, Cheung SW. Cross-infection control in dental practice in the Republic of Ireland. Int Dent J 2001; 51: 17–22.
  35. Myers R, Larson E, Cheng B, Schwartz A, Da Silva K, Kuntzel C. Hand hygiene among general practice dentists: a survey of knowledge, attitudes and practices. J Am Dent Assoc 2008; 139: 948-57.
  36. Kanerva L, Lahtinen A, Toikkanen J, Forss H, Estlander T, Susitaival P, et al. Increase in occupational skin diseases of dental personnel. Contact Dermatitis 1999; 40: 104-8.
  37. Lääkelaitos. Luonnonkumikäsineiden markkinavalvontatutkimus. TLT–info. Lääkelaitoksen julkaisusarja 1/2003
  38. Lääkelaitos. Käsinetutkimus 2005. TLT–info. Lääkelaitoksen julkaisuja 1/2006.
  39. EN 374-3. Protective gloves against chemicals and micro-organisms. Part 3: Determination of resistance to permeation by chemicals.
Jaana Alapulli, Suuhygienisti (AMK), Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Suun terveydenhuolto, jaana.alapulli@helsinki.fi
Leo Tjäderhane, HLT, Professori, Kariologian ja endodontian erikoishammaslääkäri, Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala
Anne Hiiri, HLT, Terveydenhuollon erikoishammaslääkäri, Terveysjohtaja, Kotkan kaupunki, Hyvinvointipalvelut
Riina Richardson, Dosentti, yliopistonlehtori, Kliinisen mikrobiologian erikoishammaslääkäri, Helsingin yliopisto, Hammaslääketieteen laitos, HYKS, Suu- ja leukasairauksien klinikka