Suun mikrobit karsinogeenisen asetaldehydin tuottajina

Väitöskirja tarkastettiin 27.1.2012 Helsingin yliopistossa

Production of Carcinogenic Acetaldehyde by Oral Microbiome

Vastaväittäjä. Onni Niemelä, professori, Tampereen yliopisto

Kustos: Hannu Alho, professori, Helsingin yliopisto

Esitarkastajat: Eva Söderling, dosentti, Turun yliopisto, Kalle Jokelainen, dosentti, HUS

Ohjaajat: Mikko Salaspuro, professori, Helsingin yliopisto, Riina Richardson, dosentti, Manchesterin yliopisto / HUS

Suusyöpä on maailmanlaajuisesti seitsemänneksi yleisin syöpä, ja sen ennuste on varsin huono. Viiden vuoden kuluttua sairastumisesta vain noin puolet potilaista on elossa. Suusyövän tärkeimmät riskitekijät ovat alkoholi ja tupakka, ja on arveltu, että ne selittävät noin 80 % kaikista suusyövistä.

Alkoholin nauttiminen ja tupakointi lisäävät karsinogeenisen asetaldehydin määrää syljessä. Asetaldehydillä on useita mutageenisiä ominaisuuksia, ja maailman syöpäjärjestö (International Agency for Research on Cancer, IARC) on todennut alkoholin aiheuttaman asetaldehydin olevan I luokan karsinogeeni. Asetaldehydiä syntyy suuhun alkoholista suun mikrobien alkoholidehydrogenaasi (ADH)-entsyymin avulla. Tupakansavu taas sisältää asetaldehydiä, joka liukenee sylkeen tupakoinnin aikana.

Väitöskirjan osatöiden tarkoituksena oli kartoittaa tarkemmin, mitkä suun mikrobit tuottavat asetaldehydiä etanolista, sekä tutkia mikrobien kykyä tuottaa asetaldehydiä myös glukoosista. Erityisesti keskityttiin suun streptokokkeihin sekä Candida-hiivoihin. Candida-näytteitä oli kerätty APECED (Autoimmuuni-PolyEndokrinopatia-Candidoosi-Ektodermi-Dystrofia)-potilasryhmältä, suusyöpäpotilailta sekä terveiltä verrokeilta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, voidaanko ksylitolin avulla vähentää asetaldehydin syntymistä. Viimeisessä osatyössä kerättiin näytteitä suusyöpä- ja lichen planus -potilailta sekä terveiltä verrokeilta. Näytteiden mikrobit analysoitiin, ja lisäksi mitattiin niiden kyky tuottaa asetaldehydiä etanolista.

Kaikissa osatöissä osoitettiin, että suun mikrobit kykenevät tuottamaan mutageenisiä pitoisuuksia asetaldehydiä kliinisesti merkittävästä etanolimäärästä. Mikrobien välillä oli havaittavissa suuria eroja: lähes kaikki Candida-kannat tuottivat selvästi enemmän asetaldehydiä kuin streptokokit. APECED-potilasryhmän Candida-kannat tuottivat lisäksi merkittävästi enemmän asetaldehydiä glukoosista verrattuna muihin analysoituihin Candida-kantoihin. APECED-potilailla on keskimääräistä selvästi suurempi riski sairastua suusyöpään, ja potilaat saavat suusyövän verrattain nuorina, 27–44-vuotiaina. Todennäköistä on, etteivät alkoholi ja tupakka ole tämän potilasryhmän kohdalla tärkeimmät etiologiset tekijät. Kyseisillä potilailla suusyöpä on kehittynyt kroonisen Candida-infektion kohdalle suussa, ja onkin oletettavaa, että infektio liittyy heillä suusyövän etiologiaan.

Ksylitoli laski Candida-kantojen asetaldehydin tuottoa keskimäärin 84 %. Asetaldehydimäärän merkittävä väheneminen johtuu todennäköisesti ksylitolin kyvystä vähentää mikrobien ADH-entsyymiaktiivisuutta. Tutkimus tehtiin in vitro, ja todettu ilmiö tulee varmistaa kliinisessä tutkimuksessa.

Väitöskirjan osatyöt tehtiin HUS:in Suu- ja leukasairauksien klinikalla ja Kirurgisessa sairaalassa, Asetaldehydin ja syövän tutkimusyksikössä ja Hammaslääketieteen laitoksella Helsingin yliopistossa sekä Bakteriologian ja immunologian osastolla Haartman-instituutissa.

Verkkojulkaisun osoite: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/29201/producti.pdf?sequence=1