Suomalaiset hammashoitotiedot loivat edellytykset uhrien tunnistamiselle

Väitöskirja tarkastettiin 7.10.2011 Helsingin yliopiston Hjelt-instituutissa, Oikeuslääketieteen osastolla

Dental identification and aspects of medico-legal investigations of the Finnish victims of the Sumatra-Andaman earthquake on 26 December 2004

Vastaväittäjä: Marja-Leena Kortelainen, professori, Oulun yliopisto

Kustos: Antti Sajantila, professori, Helsingin yliopisto

Esitarkastajat: Heikki Murtomaa, professori, Helsingin yliopisto, Kari Karkola, dosentti, Kuopion yliopisto

Ohjaajat: Antti Sajantila, professori, Helsingin yliopisto, Helena Ranta, professori, Helsingin yliopisto

Kaakkois-Aasiassa 26.12.2004 sattuneessa tsunamikatastrofissa menehtyi 179 suomalaista, joista Thaimaassa 177, Sri Lankassa yksi ja Suomessa sairaalassa yksi.

Oikeushammaslääketieteelliseen näkökulmaan painottuvassa väitöstutkimuksessa selvitettiin tunnistamisoperaation menettelytapoja ja tuloksia. Lisäksi analysoitiin Suomessa suoritetun oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen tuloksia – kuolemansyitä ja onnettomuudessa aiheutuneita vammoja. Tutkimus kartoitti myös suuronnettomuuden uhrintunnistustoiminnan rajoituksia ja puutteita menetelmien ja valmiuden parantamiseksi.

Keskusrikospoliisi julkaisi 30.12.2004 kadonneiden henkilöiden listan, jonka pituudeksi vakiintui 178 henkeä. Suomen 4 800 hammaslääkärille ja viiden kaupungin hammashoidon vastaaville lähetettiin lista sekä pyyntö elämänaikaisten hoitotietojen etsimiseksi. Hammaslääkärit hoitivat tämän tehtävän varsin vastuuntuntoisesti. Kuukauden aikana saatiin tiedot Suomessa asuneista uh-reista viittä lukuun ottamatta. Näistä yksi oli lähes hampaaton, iäkäs mieshenkilö, toinen keski-ikäinen mies ja kolme iältään 1–4-vuotiaita.

Suomalaisuhreista 174 on tunnistettu ja 165 palautettu Suomeen. Viisi henkilöä, yksi aikuinen ja neljä lasta, on edelleen kateissa. Thaimaassa suoritetun tunnistamisen ja kotimaahan palauttami-sen jälkeen vainajille suoritettiin Suomen lainsäädännön edellyttämä, tapaturmaiseen kuolemaan liittyvä kuolemansyyn selvittäminen. Vainajien tunnistus myös varmennettiin pääosin DNA-, sormenjälki- tai hampaistovertailun avulla. Näin perusteellista tutkimusta ei tiettävästi toteutettu muissa maissa. Suomessa tehdyn tutkimuksen tuloksena 98 aikuista (90 %) ja 14 lasta (25 %) – kaikkiaan 68 % – kyettiin tunnistamaan luotettavasti hampaistotiedoilla.

Kuolemansyyn selvityksen mukaan 93 % sekä aikuisista että lapsista menehtyi hukkumalla. Kahdeksalla aikuisella ja neljällä lapsella kuoleman aiheuttivat vammat. Neljällä lapsella ja 36 aikuisella vammojen todettiin myötävaikuttaneen kuolemaan.

Suomessa vuonna 1999 aloitettu oikeushammaslääketieteen erityispätevyyskoulutus loi edellytykset 12 asiantuntijan osallistumiselle tunnistustoimintaan. Todettakoon kuitenkin, että paraskaan tietotaito tai huolellisinkaan vainajatutkimus ei voi johtaa parempaan tunnistamistulokseen kuin elämänaikaiset hoitotiedot sallivat. Siksi kliinistä työtä tekevä hammashoitohenkilöstö ansaitsee kiitoksen menestyksestä.

Verkkojulkaisun osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7207-9