Suunterveydellä voi olla vaikutusta raskauden kulkuun

Väitöskirja tarkastettiin 25.5.2012 Helsingin yliopistossa

Oral health in pregnancy

Vastaväittäjä: Henri Tenenbaum, professori, Louis Pasteur University, Strasbourg

Kustos: Jukka H. Meurman, professori, Helsingin yliopisto / HUS

Esitarkastajat: Björn Klinge, professori, Karolinska Institutet, Ulla Ekblad, dosentti, Turun yliopisto

Ohjaajat: Jukka H. Meurman, professori, Helsingin yliopisto / HUS, Risto Kaaja, professori, Turun yliopisto / Satakunnan keskussairaala

Ennenaikainen syntymä aiheuttaa 75 prosenttia vastasyntyneiden kroonisista sairauksista sekä kuolemista ja on merkittävä kansanterveydellinen ongelma niin teollisuus- kuin kehitysmaissakin. Infektiot on yhdistetty ennenaikaiseen synnytykseen ja muihin raskauskomplikaatioihin, kuten keskenmenoon, raskausmyrkytykseen sekä raskausdiabetekseen. Myös hampaiden kiinnityskudosten sairaudet on liitetty ennenaikaiseen synnytykseen, keskenmenoihin ja raskausmyrkytykseen. Tutkimustulokset ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia, ja suurin osa aiemmista tutkimuksista on tehty korkean riskin omaavilla naisilla, jollaisiksi tummaihoiset, matalasti koulutetut ja pienituloiset äidit voidaan laskea. Tässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten, korkeasti koulutettujen naisten suun terveydentilan ja suusairauksien yhteyttä ennenaikaiseen synnytykseen sekä muihin raskauskomplikaatioihin HUS:n Naistenklinikalla.

Äideille tehtiin tarkka suun ja hampaiston tutkimus 48 tunnin kuluessa synnytyksestä. Tutkimuksen yhteydessä äideiltä otettiin sylkinäyte, mikrobitesti sekä ientaskun bakteerinäyte. Äidit haastateltiin koskien heidän aikaisempaa hammashoitohistoriaansa ja hampaidenhoitotottumuksiaan. Odotusaikaan ja synnytykseen liittyvät taustatiedot koottiin neuvolakorteista ja potilasasiakirjoista.

Äitien suunterveyden todettiin yleisesti ottaen olevan hyvä, eikä yhteyttä yksittäisten hampaiden kiinnityskudostuhoa kuvaavien mittarien ja raskauskomplikaatioiden välillä havaittu. Suun kokonaisinfektiokuorman ja ennenaikaisen synnytyksen välillä kuitenkin todettiin tilastollinen yhteys. Raskauskomplikaatiot taas olivat todennäköisempiä hammashoitopalveluita vähän käyttävillä. Päivystyksellisten hammashoitopalveluiden käyttö korreloi positiivisesti aiempien keskenmenojen määrän kanssa, kun taas ehkäiseviä hammashoitopalveluita säännöllisesti käyttävillä keskenmenojen määrä oli tilastollisesti matalampi. Myös äidin itsensä huonoksi arvioiman suunterveyden ja aikaisemman keskenmenon välillä todettiin olevan yhteys. Syljen immunoglobuliini (Ig) A -pitoisuus assosioitui diabetekseen silloin, kun analyyseissä huomioitiin sekä raskausdiabetes että tyypin 1 diabetes, muttei raskausdiabetekseen yksinään.

Tässä poikkileikkaustutkimuksessa havaitsimmekin, että huomioitaessa kaikki suun infektiolähteet voi infektioiden aiheuttama kokonaiskuorma yltää niin korkeaksi, että sillä on vaikutusta raskauden kulkuun jopa sellaisilla äideillä, jotka eivät itse havaitse kärsivänsä suunterveyden ongelmista. Näiden tutkimustulosten perusteella voidaan suositella, että kaikki naiset, jotka suunnittelevat raskautta tai ovat raskaana, ohjataan suun ja hampaiston tarkastukseen sekä tarvittavaan hoitoon ja omahoidon ohjaukseen.

Verkkojulkaisun osoite: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/32954