Päättäjät eivät tunne suun terveydenhuollon arkipäivää

Päättäjät eivät tunne suun terveydenhuollon arkipäivää

Tutkimuksessa selvitettiin vuosina 2003–2005 Jyväskylän asukkaiden, päättäjien ja suun terveydenhuollon työntekijöiden palveluihin liittyviä odotuksia sekä niiden toteutumista Jyväskylän julkisessa suun tervey- denhuollossa. Näitä myös verrattiin vastaaviin odotuksiin ja todellisuuteen ympäristökunnissa. Lisäksi selvitettiin julkisen suun terveydenhuollon ja yksityishammaslääkäreiden vastaanotoilla työskentelevien työhyvinvointikokemuksia sekä päättäjien ja työntekijöiden käsityksiä hyvän työelämän edellytyksistä suun terveydenhuollossa. Näkemysten tutkiminen on välttämätöntä, koska terveydenhuollon palvelujen suunnittelussa pitäisi löytää tasapaino taloudellisten tekijöiden, kuntalaisten tarpeiden ja odotusten sekä työntekijöiden näkökulman välillä.

Tutkimus osoitti, että Jyväskylän asukkaiden, päättäjien ja työntekijöiden odotukset suun terveydenhuollon palveluista erosivat toisistaan. Eroja oli myös siinä, kuinka hyvin palvelut vastasivat eri ryhmien odotuksia.

Tutkimuksen perusteella luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat kuuntelivat enemmän toisiaan kuin kuntalaisia ja terveydenhuollon työntekijöitä. Julkiset suun terveydenhuollon palvelut toteutuivat useammin päättäjien kuin asukkaiden ja työntekijöiden odotusten mukaisesti.

Kuntalaiset arvostivat päättäjiä enemmän potilaiden yksilöllisten toiveiden huomioonottamista sekä potilaan mahdollisuuksia valita hoitava henkilö ja vaikuttaa omaan hoitoonsa. Nämä asiat eivät kuitenkaan toteutuneet kuntalaisten odotusten mukaisesti. Sama koski hoitoon pääsyä, tarkastukseen kutsumista ja iltavastaanottoja. Kuntalaiset kuitenkin yleisesti ottaen luottivat julkisiin suun terveydenhuollon palveluihin ja halusivat jatkossakin käyttää niitä.

Jyväskylän ja sen ympäristökuntien asukkaiden palveluja koskevat odotukset eivät eronneet toisistaan kovinkaan paljon, kuten eivät myöskään päättäjien tai työntekijöiden odotukset. Palvelut kuitenkin toteutuivat monelta osin paremmin ympäristökunnissa kuin Jyväskylässä.

Alan ammattilaisilla oli hyvin yhdenmukaiset käsitykset hyvän työn ja hyvän työelämän edellytyksistä suun terveydenhuollossa – riippumatta organisaatiosta, sektorista ja ammattiasemasta. Päättäjien näkemyksistä ammattilaisten näkemykset sen sijaan erosivat paljon. Päättäjät eivät tunteneet suun terveydenhuollon arkipäivää eivätkä hammashoitotyön vaatimuksia.

Jyväskylän suun terveydenhuollon työelämän laadussa havaittiin ongelmia, ja ne olivat suurempia kuin verrokkiterveyskeskuksissa ja alueen yksityishammaslääkäreiden vastaanotoilla. Kuormittavuus oli Jyväskylän suun terveydenhuollossa suuri. Hyvä fyysinen työympäristö sekä hyvä työajan hallinta suojasivat työntekijöitä työn kuormittavuuden haitallisilta vaikutuksilta, joten niihin tulisi panostaa. Työn vaatimukset Jyväskylän suun terveydenhuollossa lisääntyvät, sillä vanhemmat ikäluokat näyttävät vaihtavan hoitosuhteensa yksityiseltä sektorilta julkiselle. Julkisen suun terveydenhuollon työntekijöiden hyvinvoinnin ja toiminnan tuloksellisuuden näkökulmasta olisikin tarpeen tasoittaa työkuormaa sektoreiden välillä.

Verkkojulkaisun osoite: https://www.doria.fi/handle/10024/74405