Terveyttä edistävä probiootti B. lactis BB-12 on turvallinen pikkulasten hampaille
Väitöskirja tarkastettiin 23.11.2012 Turun yliopistossa
Administration of Bifidobacterium animalis subsp. lactis BB-12 and xylitol with a novel pacifier in early childhood
Vastaväittäjä: Jukka H. Meurman, professori, Helsingin yliopisto / HYKS
Kustos: Eva Söderling, dosentti, Turun yliopisto
Esitarkastajat: Satu Alaluusua, professori, Helsingin yliopisto, Miguel Gueimonde, dosentti, IPLA-CSIC, Espanja
Ohjaajat: Eva Söderling, dosentti, Turun yliopisto, Kaisu Pienihäkkinen, dosentti, Turun yliopisto
Probiootit ovat terveyttä edistäviä mikrobeja, jotka voivat vaikuttaa suotuisasti muun muassa imeväisikäisten puolustusjärjestelmän kehittymiseen. Lapsilla tiettyjä laktobasilli- ja bifidobakteerikantoja on suositeltu käytettäväksi etenkin ripulitautien hoidossa ja allergisten sairauksien ennaltaehkäisyssä. Probioottien vaikutusta puhkeavien hampaiden terveyteen on kuitenkin tutkittu hyvin vähän. Probioottibakteerit tuottavat ruoan sokereista aktiivisesti happoja ja saattaisivat siten edistää hampaiden reikiintymistä.
Tämän työn tarkoitus oli testata, miten Bifidobacterium animalis subsp. lactis BB-12:ta (B. lactis BB-12) ja ksylitolia sisältävä ravintolisäpuriste vaikutti lasten terveyteen, kun sitä annosteltiin uudella taskututilla. Kaksoissokkoutetussa, lumekontrolloidussa tutkimuksessa vastasyntyneille lapsille (n = 163) annosteltiin koetutin taskuun joko probiootti-ksylitoliseosta, ksylitolia tai sorbitolia 1–2 kuukauden iästä lähtien kahteen ikävuoteen saakka. Lapsia seurattiin neljän vuoden ikään asti. Osa tutkimusperheistä osallistui myös jatkotutkimukseen, jossa arvioitiin uuden annostelumenetelmän käyttökelpoisuutta. Lisäksi puristeen liukenemista tutin taskusta tutkittiin aikuisilla.
Tutkimus osoitti, että B. lactis BB-12:ta ja ksylitolia sisältävää ravintolisäpuristetta voitiin annostella turvallisesti ja luotettavasti taskututilla. B. lactis BB-12 ei kiinnittynyt suun limakalvoille tai hampaiden pinnoille, eikä se vaikuttanut mutans streptokokki -kolonisaatioon varhaislapsuudessa. Probioottibakteerin saaminen varhaislapsuudessa ei myöskään lisännyt hampaiden reikiintymistä nelivuotiailla. B. lactis BB-12-ryhmässä esiintyi kahdeksan ensimmäisen ikäkuukauden aikana merkitsevästi vähemmän hengitystieinfektioita kuin kontrolliryhmässä. Näin oli siitä huolimatta, että tutkimukseen osallistuneet lapset saivat rintamaitoa, joka sinänsä parantaa lasten vastustuskykyä.
Tutkimuksessa käytetyt päivittäiset ksylitoliannokset olivat hyvin pieniä, noin 0,2–0,6 g. Tällä annoksella ksylitoli ei vaikuttanut mutans streptokokkien määrään suuontelossa eikä vähentänyt hampaiden reikiintymistä. Tutkimusaineiston lapsista noin 70 %:lla ei ollut nelivuotiaina kariekseen viittaavia löydöksiä hampaistossa. Varhaisella mutanskolonisaatiolla, näkyvällä plakilla ja päivittäisellä sokeripitoisten juomien käytöllä havaittiin merkitsevä yhteys kariekseen neljän vuoden iässä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että B. lactis BB-12:n käyttö varhaislapsuudessa on suunterveyden kannalta turvallista. Lisäksi B. lactis BB-12 näyttää lisäävän lasten vastustuskykyä hengitystieinfektioita vastaan.
Tutkimus tehtiin Korpilahden-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymän ja Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen välisenä yhteistyönä vuosina 2004–2012.
Verkkojulkaisun osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5166-6
HLT
teemu.taipale@jkl.fi
