Yleinen parodontiittia aiheuttava bakteeri on yhteydessä lisääntyneeseen sepelvaltimotaudin riskiin

Väitöskirja tarkastettiin 17.5.2013 Helsingin yliopistossa

Proatherogenic effects of common pathogens on liver, adipose tissue and coronary artery disease

Vastaväittäjä: Panos Papapanou, professori, Division of Periodontics, College of Dental Medicine, Columbia University, New York, Yhdysvallat

Kustos: Timo Sorsa, professori, Helsingin yliopisto

Esitarkastajat: Jaana Mättö, dosentti, SPR Veripalvelu, Markus Juonala, dosentti, Turun yliopisto

Ohjaaja: Pirkko Pussinen, dosentti, Helsingin yliopisto

Hampaiden kiinnityskudostulehdusta eli parodontiittia aiheuttava yleinen bakteeri on yhteydessä lisääntyneeseen sepelvaltimotautiriskiin ja aiheuttaa lisäksi aineenvaihduntahäiriöitä eri kudoksissa, osoittaa FM Kati Hyvärisen väitöskirjatutkimus.

Väitöskirjatyössä tutkittiin, onko hampaiden kiinnityskudostulehdusta eli parodontiittia aiheuttavilla bakteereilla merkitystä valtimokovettumataudin kehittymisen kannalta ja mitkä mekanismit edesauttavat valtimoiden kovettumista. Parodontiitti on aikuisten yleisin infektiosairaus, joka johtaa krooniseen paikalliseen ja yleistyneeseen tulehdustilaan ja hoitamattomana lopulta hampaiden menetykseen. Parodontiitin vakavia muotoja sairastaa viidesosa suomalaisesta aikuisväestöstä.

Parodontiitin yhteyttä sepelvaltimotautiin tutkittiin potilasaineistolla, joka koostui 179 sepelvaltimotautipotilaasta, 166 sepelvaltimotautikohtauspotilaasta ja 119 verrokista. Potilaiden diagnoosi oli varmistettu sepelvaltimoiden varjoainekuvauksella. Tutkimukseen osallistuneiden suun terveydentila selvitettiin yksityiskohtaisesti, ja heidän sylkinäytteistään tutkittiin neljän parodontiittia aiheuttavan bakteerin määrät väitöskirjatyön yhteydessä kehitetyllä kvantitatiivisella menetelmällä. Tulokset osoittivat, että korkea Aggregatibacter actinomycetemcomitans -bakteerin määrä syljessä sekä systeeminen altistuminen tälle taudinaiheuttajalle ovat yhteydessä sekä lisääntyneeseen stabiilin sepelvaltimotaudin riskiin että riskiin saada akuutti sepelvaltimotautikohtaus.

Mekanismeja, joilla A. actinomycetemcomitans edistää valtimokovettumatautia, tutkittiin hiirimallin avulla. Infektio aiheutti hiirillä yleisen tulehdustilan, minkä lisäksi bakteeria havaittiin maksassa. Maksassa bakteeri aiheutti tulehdusreaktion sekä muutoksia kudoksen rasva-profiilissa. Rasvakudoksissa infektio lisäsi tyydyttyneiden ja vähensi monityydyttymättömien rasvahappojen suhteellista määrää. Mainitut toimintahäiriöt voivat lisätä rasvan kertymistä sekä maksaan että rasvakudoksiin ja siten edistää valtimoiden kovettumista.

Koska parodontiitti on hyvin yleinen sairaus ja A. actinomycetemcomitans tavallinen siihen liitetty bakteeri, suun terveydentila tulisi ottaa huomioon, kun arvioidaan potilaan kokonaisriskiä sairastua valtimotauteihin.

Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston Hammaslääketieteen laitoksella yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa.

Verkkojulkaisun osoite: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38951