Internet – Ystävä, eiYstävä vai eYstävä?
Internet on yksi suurimmista edistysaskelista tiedon jakamisen ja osaamisen levityksen saralla. Kuka tahansa voi laittaa verkkoon mitä tahansa tietoja ilman, että niitä tarkistetaan tai sensuroidaan.
Potilaalla tulee olla riittävästi tietoa, jotta hammashoito onnistuisi. Toisaalta väärää tai puutteellista tietoa saaneet, omista erityisongelmistaan tai rajoituksistaan tietämättömät potilaat sekä potilaat, joiden odotukset ovat liian suuret, muodostavat riskin hoidon onnistumiselle. Suuri osa internetin tarjoamasta tiedosta on kaupallista tai sidoksissa johonkin eturyhmään, ja potilaille saattaa tämän tiedon perusteella muodostua epärealistisia tai epäoleellisia odotuksia hoidosta ja sen tuloksista.
On kaksi asiaa, jotka pitää tehdä aina ennen hoidon aloittamista:
1) On keskusteltava potilaan odotuksista ja tunnistettava mahdolliset väärinkäsitykset tai epäoleelliseen tietoon perustuvat odotukset.
2) Potilaat on ohjattava laadukkaan tiedon äärelle, ja heitä täytyy auttaa ymmärtämään internetissä olevan sairaanhoidollisen tiedon laadunvarmistuksen perusperiaatteet.
Web 2.0 -yritykset tarjoavat usein arvokkaita palveluja, mutta ne voivat myös muodostaa vakavia uhkia sekä ammattikunnalle että julkisen terveydenhuollon laatustandardeille. Terveydenhuollon järjestöjen, etujärjestöjen sekä viranomaisten tulisikin käynnistää keskustelu web 2.0 -terveydenhuoltopalveluiden sääntelystä.
Internet on nykyään maailman suurin tiedonjakamisen verkosto. Se on kuitenkin vain tekninen apuväline tiedon jakamiseksi. Kuka tahansa voi laittaa mitä tahansa tietoja verkkoon ilman minkäänlaista sensuuria. Internetissä ei ole mekanismia, joka tarkistaisi sinne laitetun tiedon oikeellisuuden tai päivittäisi vanhentuneita tietoja. Siinä ei myöskään ole mekanismeja selkeästi virheellisen tai vaarallisen tiedon esittämisen estämiseksi. Yksittäisillä sivustoilla ja sivuilla voi toki olla käytössä ennakkotarkastus tai muita mekanismeja, joilla pyritään varmistamaan, että sinne syötetty tieto on oikeaa.
Muun muassa tiedon julkistamisen helppouden takia ennustettiin jo varhain, että internetistä tulisi merkittävä ja runsaasti mahdollisuuksia sisältävä hammaslääketieteellinen tiedonlähde. Viime vuosituhannen lopussa uskottiin, että internetin aseman vakiintuminen kestäisi yhden sukupolven (1). Nykyään lähes jokaisella Pohjoismaissa on internetyhteys, ja internetin käyttäjien määrä on Pohjoismaissa maailmanlaajuisesti katsottuna korkea (2) (ks. taulukko « Internetin käyttäjien osuus koko väestöstä (2).»1). Älypuhelinten ansiosta internet on aivan kirjaimellisesti jokaisen taskussa. Verkossa olevan tiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti ja on tänä päivänä periaatteessa rajaton. Google-haku sanalla "karies" antoi vuonna 2013 yli 13 miljoonaa osumaa. Vuonna 2000 osumia oli vajaat 100 000.
Internet on muuttanut jokapäiväistä elämäämme. Sellaiset asiat, jotka ennen vaativat henkilökohtaisia kontakteja, ovat siirtyneet enenevässä määrin verkkoon – esimerkiksi pääsy- tai matkalippujen tilaaminen, juna-aikataulujen tarkistaminen, laskujen maksaminen ja ostosten teko. Olemme myös alkaneet etsiä ja "kuluttaa" terveyteen, lääketieteeseen ja hammaslääketieteeseen liittyvää tietoa (3). Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan jopa 80 % internetin käyttäjistä on etsinyt internetistä terveystietoa ja noin 50 % tekee näin noin kerran viikossa (4–6). Ruotsalaisen väitöstutkimuksen mukaan Terveysneuvonnan (Sjukvårdsrådgivningen) "Kysy lääkäriltä" (Fråga doktorn) -palvelun käyttö kasvoi tasaisesti 4 vuoden seurannan aikana (7).
Koska tietoa on nykyään helposti saatavilla, potilaamme alkavat olla hyvin perillä asioista. Monet potilaat esimerkiksi lukevat sekä ennen lääkärissä käyntiä että sen jälkeen oireistaan internetissä ja etsivät mahdollisia diagnooseja (3). Lisäksi potilaat käyttävät internetiä "toisena mielipiteenä" hoitojensa yhteydessä (7, 8).
Potilaina haemme internetistä tietoa sairauksista, ja Ruotsissa tätä hyödyntää esim. Tartuntatautivirasto (Smittskyddsinstitutet), joka seuraa, mitä hakusanoja verkossa käytetään. Tieto auttaa virastoa ennakoimaan, milloin esim. "talvioksennustauti-" tai "influenssa"kausi on tulossa (kuva «»1).
| Maa | Internetin käyttäjät kesäkuussa 2012 |
|---|---|
| Tanska | 90,0 % |
| Suomi | 89,4 % |
| Norja | 97,2 % |
| Ruotsi | 92,7 % |
| Islanti | 97,1 % |
| Eurooppa (keskimäärin) | 63,2 % |
| USA | 56,1 % |
Internet tiedonlähteenä
Miten potilaat etsivät tietoa?
Yleisin tapa hankkia tietoa internetistä on käyttää ns. hakukonetta. Tällä hetkellä suurin ja käytetyin hakukone on Google. Myös lääketieteen ammattilaiset käyttävät sitä usein (10). Googlen mukaan heidän hakukoneensa on automatisoitu ja etsii tietoa täysin ilman ihmisen vaikutusta. Hakutulokset pisteytetään muun muassa niin, että hakukone arvioi, kuinka monta muuta sivua asianomaiselle sivustolle on linkitetty. Mitä enemmän sivuja sivustolle on linkitetty, sitä korkeampi on pisteytys (11). Tämä ei kuitenkaan kerro mitään sen enempää sivuston sisällön laadusta kuin luotettavuudestakaan.
Kun potilaat etsivät tietoa internetissä, he käyttävät hakusanoja eli ns. hakulauseketta. On osoittautunut, että hakukoneiden käyttäjät käyttävät pääasiassa hyvin lyhyitä hakulausekkeita, joita ei muokata tai muuteta. Useimmat tarkistavat tämän jälkeen enimmillään vain kymmenen ensimmäistä Googlen esittämää osumaa (12–14). Tämä johtaa käytännössä siihen, että hakukone "valitsee" pisteytysjärjestelmänsä avulla, mitä potilas lukee. Monesti kaupalliset sivut ja sivustot sijoittuvat listan kärkipäähän, koska ne sisältävät käytetyt hakusanat useita kertoja ja niille on usein linkitetty muiden yritysten sivuja (15).
On käynyt ilmi, että potilaat arvioivat verkkosivustoja muun muassa sen perusteella, kuinka ammattimaisesti sivut on toteutettu. Tämän lisäksi sivut, jotka eivät sisällä "liikaa ammattisanastoa", saavat potilailta paljon pisteitä (16). Sivujen sisältö itsessään ei merkitse potilaille yhtä paljon.
Faktaruutu
Termi "Web 2.0" otettiin käyttöön vuonna 1999 kuvaamaan sivustoja, jotka hyödyntävät muun muassa käyttäjäystävällistä, interaktiivista tekniikkaa ja joissa käyttäjät voivat olla mukana ohjaamassa ja luomassa sisältöä. Esimerkkejä tällaisista sivustoista ovat Facebook, Flickr ja Wikipedia. Vaikka Web 2.0 on tavallaan internetin uusi polku, se ei pohjaudu teknisiin muutoksiin vaan uusiin ja innovatiivisiin tapoihin käyttää internetiä.
Lue lisää:
Löytävätkö potilaat oikeaa tietoa?
Monet lääketieteen alalla tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että internetistä löytyvä, terveyteen liittyvä tieto on usein laadultaan kyseenalaista ja joskus jopa terveydelle vaarallista (17–22).
Hammaslääketieteen alalla on olemassa vain muutamia tutkimuksia, joissa selvitetään internetistä löytyvän tiedon oikeellisuutta. Yksi esimerkki tästä on sanalla "hammassuoja" tehty haku; hakutuloksina saatujen sivujen sisällön laatu vaihteli huomattavasti (23). Sanoilla "Oral Cancer" tehdyn haun tuloksena löytyi paljon sivustoja, joissa oli vakavia sisällöllisiä puutteita (20). Tämän lisäksi on olemassa muitakin esimerkkejä siitä, että internetissä oleva, hammaslääketieteeseen liittyvä tieto voi olla selkeästi virheellistä ja näin ollen vaikuttaa epäsuotuisasti hoitoon (24).
Vaikuttaako internet hammaslääkärin ja potilaan väliseen suhteeseen?
Perinteisesti hammaslääkäri on ollut se tiedonlähde, jolta potilas on saanut kaiken hampaiden hoitoon liittyvän tietonsa. Potilas on ollut kokonaan hammaslääkärin tiedollisen monopoliaseman varassa eikä liiemmälti ole kyseenalaistanut hammaslääkärin antamaa informaatiota. Tämä asetelma on nyt muuttumassa. Potilaat alkavat olla entistä valistuneempia, ja tämä vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä. Vuonna 2003 tehdyssä, laajassa kyselytutkimuksessa yksi kolmasosa internetistä lääketieteellistä terveystietoa hakeneista vastaajista ilmoitti, että heidän verkossa tekemänsä tiedonhaku vaikutti hoidon valintaan tai hoitoon liittyviin päätöksiin (25). Toisessa tutkimuksessa noin 11 % vastaajista oli keskeyttänyt lääketieteellisen tai hammaslääketieteellisen hoidon tai kieltäytynyt hoidosta internetistä löytämänsä tiedon perusteella (6).
Monella internetaikakauden potilaalla on hammaslääkärin vastaanotolle tullessaan oma käsitys ongelmistaan sekä hoitoon liittyviä odotuksia, jotka ovat muodostuneet verkosta löydetyn tiedon perusteella. Käyttäytymistieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että potilaan odotukset ovat vahva – ja usein aliarvioitu – määräävä tekijä siinä, miten tyytyväinen hän on saamaansa hoitoon (26). Monissa tapauksissa potilaan odotukset vaikuttavat jopa itse hoitoa enemmän siihen, miten tyytyväinen hän on hoidon lopputulokseen. Tämä on osoitettu erityisesti suun kuntoutukseen liittyvissä hoidoissa sekä hammasimplanttihoidoissa (26–28).
Potilaalla tulee olla riittävästi tietoa, jotta hammashoito onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Väärää tai puutteellista tietoa saaneilla, omista erityisongelmistaan tai rajoituksistaan tietämättömillä potilailla sekä sellaisilla potilailla, joilla on liian suuret odotukset todellisiin hoitomahdollisuuksiin nähden, on suurempi riski hoidon epäonnistumiseen.
Walesissa noin puolet sikäläisille hammaslääkäreille tehtyyn kyselyyn vastanneista ammatinharjoittajista oli keskustellut potilaan kanssa informaatiosta, jota tämä oli löytänyt internetistä. Tätä tapahtuu kuitenkin vielä melko harvakseltaan (29). Tavallisimmin potilaiden esittämät kysymykset koskivat kosmeettista hammashoitoa, amalgaamia ja implantteja. Monet hammaslääkärit kokivat, että potilaat olivat todennäköisesti ymmärtäneet väärin saamansa tiedon, ja katsoivat näiden toivoman hoidon olevan epäasianmukaista. Jotkut hammaslääkärit myös kokivat, että oli rasittavaa keskustella potilaan verkosta hankkimasta tiedosta, ja melkein puolet oli sitä mieltä, että internet on uhka potilas-hammaslääkärisuhteelle. Osa hammaslääkäreistä kuitenkin piti internetiä käyttökelpoisena resurssina ja ohjasi potilaita hakemaan sieltä tietoa (29).
McMullanin katsauksen (3) mukaan terveydenhuollon henkilöstö reagoi potilaiden tiedonhankintaan internetistä jollakin seuraavista tavoista:
- Henkilökunta tuntee olonsa uhatuksi potilaan kertoessa löytämästään tiedosta ja vastaa defensiivisesti vetoamalla "asiantuntijuuteensa".
- Hoitohenkilökunta ja potilas hankkivat ja analysoivat tietoa yhteistyössä.
- Hoitohenkilökunta ohjaa potilaan etsimään tietoa luotettavilta terveystietosivustoilta.
McMullanin mukaan terveydenhuollon henkilöstön on tärkeää hyväksyä se, että potilaat hakevat tietoa ja neuvoja internetistä. Henkilökunnan pitäisi myös keskustella potilaiden löytämästä tiedosta ja ohjata heitä luotettaville ja paikkaansapitävää tietoa sisältäville terveystietosivustoille. On nimittäin todettu myös, että potilaiden tyytyväisyys lisääntyy ja heidän huolensa vähenee, jos hoidontarjoaja keskustelee heidän internetistä saamastaan tiedosta (30).
Mistä tiedän, onko verkkosivusto luotettava vai ei?
Oikean tiedon hakeminen internetistä on monimutkainen ja taitoa vaativa prosessi. Hyvä hakustrategia, kriittinen ajattelutapa ja tieto siitä, mistä tieteellisiä tietokantoja löytyy, helpottavat ammatinharjoittajaa löytämään tarvitsemansa tiedon (15).
Ensimmäinen tapa arvioida informaatiota on tarkastella itse verkkosivustoa kriittisesti. Tämä onnistuu selvittämällä, täyttävätkö sivut seuraavat vähimmäisvaatimukset:
- Löytyvätkö kirjoittajan tai kirjoittajien ja/tai ylläpitäjän yhteystiedot ja onko häneen tai heihin mahdollista saada yhteyttä?
- Perustuuko tieto olemassa oleviin tutkimuksiin tai muihin todennettavissa oleviin lähteisiin? Viitteiden ja lähteiden on käytävä selvästi ilmi kaiken sisällön osalta.
- Onko kirjoittaja/ylläpitäjä sellaisessa asemassa tai onko hänellä sellaisia intressejä, jotka voivat vaikuttaa annettuun tietoon? Sivustolla tulee ilmoittaa selkeästi mahdollinen sponsorointi, mainonta, rahoitus tai tuki sekä mahdolliset eturistiriidat.
- Tiedon julkaisuajankohdan tulisi aina käydä ilmi (15, 31).
Toinen tapa on tarkistaa, onko sivu jonkin riippumattoman tahon sertifioima. Hyvä esimerkki tällaisesta sertifiointijärjestelmästä on Health On the Net Foundation -säätiön (HON) HONcode-järjestelmä. HON on voittoa tavoittelematon aatteellinen säätiö, jonka sertifiointijärjestelmä takaa, että tarjottu tieto täyttää tietyt laatustandardit ja läpinäkyvyydelle asetetut vaatimukset. Järjestelmä toimii siten, että terveystietoa tarjoavat sivustot anovat HONin hyväksyntää saadakseen "HONcode -sinetin" (ks. kuva «»2). Sinetin saadakseen näiden sivustojen on noudatettava kahdeksaa periaatetta (ks. taulukko «Lyhennetty versio HONin kahdeksasta periaatteesta. Katso täydellinen versio osoitteesta: http://www.hon.ch/HONcode/Patients/Conduct.html»2). Osoitteesta www.hon.ch löytyy hakukone, jossa ovat mukana vain HONcode -sivustot.
| 1 | Uskottavuus | Sivustolta on käytävä ilmi kirjoittajien kaikki pätevyydet. |
|---|---|---|
| 2 | Täydentävyys | Tiedon on tuettava potilas–lääkäri-suhdetta, ei pyrittävä korvaamaan sitä. |
| 3 | Yksityisyys | Sivustolla on kunnioitettava sinne jätettyjen henkilötietojen yksityisyyttä ja luottamuksellisuutta. |
| 4 | Lähdeviitteet | Sivustolta on käytävä ilmi esitettyjen tietojen lähteet (koskee myös lääketieteellisiä ja terveyteen liittyviä verkkosivustoja) sekä tietojen julkaisupäivämäärät. |
| 5 | Näyttö | Sivuston ja sen sisällön on viitattava näyttöön perustuvaan tutkimukseen. |
| 6 | Läpinäkyvyys | Tiedot tulee pitää saatavilla ja sähköpostiosoitteiden tulee olla oikeita ja toiminnassa. |
| 7 | Taloudellinen avoimuus | Avustavat/rahoittavat tahot on mainittava. |
| 8 | Mainontapolitiikka | Sivustolla on selvästi erotettava kaupallinen mainonta tieteellisestä sisällöstä. |
Mitä sivuja voin suositella potilailleni?
Internetistä löytyy tietenkin erittäin paljon hyvää tietoa ja neuvoja, mutta monesti sitä ei ole esitetty helposti lähestyttävällä tavalla eikä se aina ole helposti saatavilla. Lääketieteelliset tietokannat, kuten PubMed ja Cochrane, on tarkoitettu lääketieteen ammattilaisille, joilla on tietty koulutus ja kokemusta tieteellisten menetelmien käytöstä. Potilaille tarjottaviin verkkoresursseihin (ks. taulukko « Esimerkkejä linkeistä, joita voi ehdottaa hammaslääketieteellistä tietoa internetistä etsiville potilaille.1»3) kuuluu Ruotsissa esimerkiksi Terveysneuvonnan (Sjukvårdsrådgivningen) kotisivusto; sivustolta on linkki "Suu ja hampaat"(Mun och tänder) -sivulle, joka sisältää tietoa sekä sairauksista että niiden hoidoista. Medline tarjoaa alkuperäistä sivustoa kansantajuisemman potilassivuston nimeltään MedlinePlus. Myös Health On the Net Foundation -säätiön sivuista on olemassa potilaille tarkoitettu versio. SveMed+ taas on tietokanta, jossa on viittauksia pohjoismaisiin aikakauslehtiin, mukaan lukien Ruotsin ja Tanskan hammaslääkärilehdet.
| 1 Taulukossa alkuperäisten ruotsinkielisten linkkien oheen on lisätty suomalaisittain vastaava tai lähinnä vastaava linkki. Lisäykset on merkitty lihavoidulla fontilla. | |
| Sjukvårdsrådgivningen | http://www.1177.se |
| Duodecimin Terveyskirjasto | http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti |
| Netdoktor | http://www.netdoktor.se/mun-tander/ |
| Tohtori.fi, suuklinikka | http://www.tohtori.fi/suuklinikka/ |
| SweMed + | http://svemedplus.kib.ki.se |
| Terveysportti, Hammaslääketiede & Suun terveys | http://www.terveysportti.fi/dtk/tod/koti |
| American Dental Association | http://www.ada.org/993.aspx |
| National Institute of Dental and Cranofacial Research | http://www.nidcr.nih.gov/oralhealth/ |
| MedlinePlus | http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/ |
| HONcode | http://www.hon.ch/pat.html |
| European Federation of Periodontology | http://www.efp.org/public/index.html |
| Google Scholar | http://scholar.google.se http://scholar.google.fi |
Mitä tiedonlähteitä on tarjolla hammaslääkärille?
Internetistä löytyy hammaslääkärille paljon hyviä tiedonlähteitä (ks. taulukko « Hammaslääkärille hyödyllisiä linkkejä.»4). Hyvä esimerkki on Andreasenin Dental Trauma Guide (kuva «»3). Sivustolla hammaslääkäri voi merkitä potilaansa kliiniset ja röntgenologiset löydökset, joiden perusteella sivusto antaa muun muassa hoitoehdotuksia ja ennusteita. Andreasen on julkaissut verkkosivujaan käsittelevän artikkelin tieteellisessä aikakauslehdessä (32).
Hammaslääkärin voi joskus olla vaikea tietää, minkä valmistajan implanttijärjestelmän rakenne potilaalla on suussaan. Internetissä on sivuja, joille hammaslääkäri voi merkitä implantin ominaisuudet ja saada tämän perusteella listan implantin mahdollisista valmistajista (kuva «»4).
| Nimi | Kuvaus | Linkki |
|---|---|---|
| 2 Tämä linkki on lisätty suomalaista lukijaa varten. | ||
| Dental Trauma Guide | Onnettomuudessa vaurioituneiden hampaiden hoito-opas. | http://www.dentaltraumaguide.org |
| What implant is that? | Auttaa tunnistamaan implantit. | http://whatimplantisthat.com |
| OSSEOsource | Auttaa tunnistamaan implantit. | http://www.osseosource.com |
| Kunskapscentrum för dentala material (KDM) | KDM kerää ja levittää tieteellistä tietoa hammashoitomateriaalien ominaisuuksista ja käytöstä. | http://www.socialstyrelsen.se/tandvard/dentalamaterial |
| SBU rapporter | SBU (Statens beredning för medicinsk utredning) arvioi hoidossa käytettäviä menetelmiä. | http://sbu.se/sv/Publicerat/Post.aspx?epslanguage=SV |
| Internetodontologi | Ruotsalaisten hammaslääketieteen asiantuntijoiden kirjoittamia tietoiskuja. | http://www.internetodontologi.se/ |
| SweMed | Viittauksia pohjoismaisten aikakauslehtien artikkeleihin. | http://svemedplus.kib.ki.se |
| Oasis Discussions | Sivustolle voi lähettää sähköisesti kliinistä hammaslääketiedettä koskevia kysymyksiä ja saada vastauksen asiantuntijalta. | http://www.oasisdiscussions.ca/ |
| International Federation of Dental Educators and Associations | Linkkejä moniin eri aiheita käsitteleviin videoihin ja oppaisiin. | http://www.ifdea.org/gkc/submitcontent/Lists/Resources%20submitted%20to%20IFDEA/AllItems.aspx |
| Tufts OpenCourseWare | Tuftin yliopisto, joka laittaa kaikki kurssinsa, myös hammaslääketieteelliset, täysin vapaasti verkkoon. | http://ocw.tufts.edu |
| PubMed | MEDLINEn ilmaisversio. Lääketieteellisten artikkelien tietokanta, jossa kuitenkin vain tiivistelmät ovat luettavissa ilmaiseksi. | http://www.pubmed.org |
| PubMed Central | Sama kuin PubMed, mutta sisältää artikkelit kokonaisuudessaan. Ei yhtä kattava kuin PubMed. | http://www.pubmedcentral.org |
| Cochrane Database of Systematic Reviews | Systemaattisia katsauksia terveydenhuollon eri aloilta. | http://www.cochrane.org |
| Hammaslääketieteen Käypä hoito -suositukset2 | Suomalaisia, riippumattomia hoitosuosituksia, jotka perustuvat tutkimusnäyttöön. | http://www.kaypahoito.fi/web/kh/erikoisaloit |
Hammaslääkärin vastaanotto ja internet – riski vai mahdollisuus?
Internetin riskit ammattikunnalle ja sen maineelle
Suuri osa väestöstä – kutsummepa heitä sitten sukupolviksi X, Y tai Z tai "senioreiksi" –, käyttää internetiä käytännössä päivittäin erilaisten palveluiden hakemiseen. On täysin luonnollista, etteivät terveydenhuollon palvelut ole tässä suhteessa poikkeus. Useissa Euroopan maissa myös hammashoitopalveluissa on sovellettu erilaisia sähköisiä liiketoimintamalleja, ja näiden palveluiden suosio on lisääntynyt (ks. taulukko «Esimerkkejä kotisivuista, jotka toimivat Web 2.0 -liiketoimintamallilla.3»5).
| Malli | Esimerkkisivusto |
|---|---|
| 3 Suomessa ei juuri ole tämänkaltaisia web-palveluita. Yksityishammaslääkäreitä voi etsiä eri hakuehdoilla Hammaslääkäriliiton palvelusta http://www.etsihammaslaakari.fi/public/. Tietoa hammashoidon Kela-korvauksista löytyy osoitteesta http://www.kela.fi/hammashoito. | |
| Luettelomalli | http://www.localdentistratings.com http://www.dentist-ratings.net/rate.php http://www.1800dentist.com/lp/form-widget1-420/ |
| Ruotsalaisia sivuja, joissa arvioidaan hammaslääkäreitä | http://www.rejta.se http://www.reco.se http://www.localears.com http://www.varden.se |
| Oikea Hinta -malli | https://www.medikompass.de/login_or_register.php http://www.medikompass.de/implantat.php http://www.die-zahnarztempfehlung.com/zahnarztsuche_DE/bleaching/ |
| Online-tarjousmalli | http://www.zahngebot.de/ https://www.2te-zahnarztmeinung.de/ |
| Matchmaking-malli | http://www.smile.com.au/ |
Luettelopalvelut
Aluksi käytössä oli yksinkertainen, internetiin laitettu luettelo hammaslääkäreistä. Hyvin pian luettelojen oheen kuitenkin alkoi ilmestyä interaktiivisia toimintoja, jotka kehottavat potilaita "pisteyttämään" hammaslääkärinsä tai antamaan palautetta tämän työstä (kuva «»5). Tämä nimetön palaute näytetään sitten "tähtinä", "prosentteina" tai ääninä hammaslääkärin nimen vieressä. Jotkut sivustot menevät vielä pitemmälle ja esittelevät "alueesi kymmenen parasta hammaslääkäriä", "kuukauden hammaslääkärin" tai vastaavaa. Koska nämä sivustot on koottu yleisesti saatavilla olevasta tiedosta, monilta esille nostetuilta ja pisteytetyiltä hammaslääkäreiltä ei ole pyydetty heidän suostumustaan siihen, että heidät saa mainita tällaisessa luettelossa, eivätkä he välttämättä edes tiedä olevansa mukana siinä.
Oikea Hinta -palvelut
Osa alkuperäisistä luettelosivustoista kehitti palveluitaan samantyyppisiksi kuin vakuutusalan liiketoimintamallissa ja alkoi tarjota sähköisiä hintavertailuja. Pyytämällä tai muulla tavoin hankkimalla perushammashoidon hintatietoja tietyn kokoiselta joukolta hammaslääkäreitä sivustot voivat tarjota vertailuja ja linkkejä "alueesi halvimmalle hammaslääkärille". Ei ole sattumaa, että tällaiset palvelut ovat kukoistaneet maissa, joissa suurimman osan hammashoidosta kustantavat vakuutusyhtiöt – kuten Saksassa. Hintavertailupalvelut lisääntyvät kuitenkin nopeasti myös maissa, joissa hammashoito on etupäässä yksityistä – kuten vaikkapa Sveitsissä – tai muissa maissa, joissa tavat järjestää hammashoito vaihtelevat.
Online-tarjouspalvelut
Tämä on luultavasti kiistellyin kaikista internetissä käytetyistä palvelumalleista (kuva «»6). Tarjouspalvelusivustoilla on mahdollista tehdä tarjouksia hammaslääketieteellisistä hoidoista. Tavallisesti potilas pyytää esimerkiksi tarjouksen juurihoidosta hampaaseen 21, ja sivuille rekisteröitynyt hammaslääkäri voi jättää tarjouksen tällaisesta hoidosta. Halvimman tarjouksen tehnyt hammaslääkäri voittaa tarjouskilpailun ja saa hoitaa potilaan. Toinen muunnelma online-tarjousmallista on se, että hammaslääkäri tekee tarjouksen tietystä hoidosta – esim. hampaiden valkaisusta – vaikkapa kymmenelle potilaalle alennettuun hintaan. Sivustolle rekisteröityneet kuluttajat saavat tiedon tarjouksesta ja voivat ilmoittaa kiinnostuksensa. Kun kymmenen potilasta on ilmoittautunut, he saavat hoidon alennettuun hintaan.
Matchmaking-palvelut
Tämä palvelumalli muistuttaa hotellivaraussivustojen toimintamallia (kuva «»7). Kyseessä on sivusto, joka toimii välittäjänä potilaiden ja hammaslääkärien välillä. Sivusto lupaa pienempiä hoitokustannuksia potilaille, jotka rekisteröityvät järjestelmään pientä maksua vastaan. Tämän jälkeen palvelu ohjaa potilaat määrätyille, niin ikään rekisteröityneille hammaslääkäreille, jotka ovat suostuneet hoitamaan potilaita alennettuun hintaan. Jotkut hammaslääkärit ehkä pitävät näitä potilaita ylimääräisenä potilasvirtana ja suostuvat siksi hoitamaan heitä alennettuun tai näennäisesti alennettuun hintaan. Näillä sivustoilla väitetään usein, että ne kuuluvat johonkin "vakuutusjärjestelmään", mikä voi olla hyvin harhaanjohtavaa, koska niillä ei useimmiten ole mitään tekemistä minkään vakuutusyhtiön kanssa eikä niiden toimintaa säännellä mitenkään. Lähinnä nämä sivustot siis etsivät hammaslääkäreitä, jotka tarjoavat hoitoa alennettuun tai näennäisesti alennettuun hintaan, ja ohjaavat sitten tietyt potilaat näille hammaslääkäreille – tarjoamatta mitään muuta.
Web 2.0-liiketoiminta – Ystävä, eiYstävä vai eYstävä?
Riippumatta liiketoimintamallista Web 2.0 -yritykset (ks. faktaruutu) (taulukko «Esimerkkejä kotisivuista, jotka toimivat Web 2.0 -liiketoimintamallilla.3»5) voivat tarjota arvokkaita palveluja, mutta toisaalta ne voivat myös aiheuttaa vakavia uhkia sekä lääketieteen ammattilaisille että julkisen terveydenhuollon laatustandardeille. Läpinäkyvät luettelopalvelut ja rehellinen palaute saaduista hoitopalveluista voivat auttaa parantamaan hammashoidon saatavuutta sekä tarjota uusia mahdollisuuksia niin kansalaisille kuin ammattikunnallekin. Arvostus ja maine, jotka aikaisemmin siirtyivät paljolti henkilöltä toiselle, kuuluvat loppujen lopuksi jokaisen ammatti-ihmisen arvokkaimpiin voimavaroihin.
Yksi nykyisten Web 2.0 -palveluiden huomionarvoisimmista ominaisuuksista on niiden ehdoton anonymiteetti ja läpinäkyvyyden puute. Näin ollen kukaan ei voi vahvistaa, että palautteen tai online-pisteytyksen antaja todellakin on kyseisen hammaslääkärin potilas, että hän on oikeassa tai väärässä arviossaan, tai että hänellä ei ole eturistiriitaa.
Toinen tärkeä näkökohta on se, ettei terveydenhuoltopalvelujen ostaminen internetistä ole verrattavissa kirjojen tai musiikin ostamiseen. Suuontelon biologia ja patologia, kuten myös esimerkiksi korjaava hammashoito, ovat hyvin monimutkaisia asioita. Lisäksi jokaisen potilaan tarpeet ja sairaudet ovat yksilölliset, ja laajojen kokonaishoitojen toteuttaminen on vaativaa ja niiden onnistuminen riippuu monesta tekijästä. Kun hammaslääkäri lähtee tai joutuu mukaan tällaiseen hintakilpailun ja anonyymin pisteytyksen maailmaan, hän kutistuu korkeatasoista hammashoitoa tarjoavasta lääketieteen ammattilaisesta täytteitä ja juurihoitoja myyväksi internetkauppiaaksi.
Valitettavasti useimmissa Euroopan maissa heikentynyt taloustilanne yhdistettynä jatkuvasti nouseviin hammashoidon kustannuksiin on johtanut tällaisten internetpalvelujen lisääntymiseen. Useimmista maista puuttuu näitä markkinointipalveluita koskeva lainsäädäntö, mikä on johtanut siihen, että tällaiset kotisivustot ovat saaneet toimia esteettä, niitä ei ole kyseenalaistettu eikä mikään riippumaton asiantuntijataho myöskään ole arvioinut niitä. Onkin korkea aika, että ammattiliitot, kuluttajajärjestöt ja hallintoelimet käynnistävät keskustelun Web 2.0 -terveydenhuoltopalveluja koskevasta säännöstöstä. Väin tällä tavoin voidaan varmistaa ammattikunnan uskottavuus sekä potilaille tarjottavien terveydenhuoltopalvelujen korkea laatu.
Mitä teen, jos minusta on kirjoitettu selkeästi virheellisiä arvioita?
Meidän on oltava valmistautuneita pärjäämään näiden internetpalveluiden kanssa (33), koska ne tulevat yleistymään tulevaisuudessa. Muutama vinkki vastaanotollesi:
- Luo vastaanotollesi rutiini, jossa käydään läpi hammaslääkäreiden ja vastaanottojen toimintaa arvioivia sivustoja, ja tarkista, onko omasta vastaanotostasi kirjoitettu jotain.
- Jos sivuilla ilmenee suoranaisia virheitä, voit yrittää ottaa yhteyttä sivujen ylläpitäjään ja pyytää asiallisesti perustellen, että hän ottaa viestin pois sivuilta.
- Useimmilla sivustoilla voit kirjoittaa vastauksen potilaan antamaan kommenttiin. Muista olla aktiivinen ja vastata sekä myönteisiin että kielteisiin palautteisiin.
- Kuluttajina ja potilaina meidän on helpompi mennä tällaisille sivustoille ja kommentoida silloin, kun olemme kokeneet jotakin kielteistä. Tästä syystä kielteiset arviot näyttäytyvät helposti pääosassa. Muilla palvelusektoreilla on itsestään selvää, että palvelun päätyttyä sen tarjoaja pyytää asiakasta antamaan palautetta palvelusta. Kenties mekin voisimme harkita, että pyytäisimme asiakkaitamme kirjoittamaan jotakin meistä.
Miten vastaanottoni tulisi käsitellä internetiä, ja miltä tulevaisuus näyttää?
Internet on tullut jäädäkseen ja kehittyy hurjaa vauhtia. Niillä, jotka hyppäävät kehityksen kyytiin ja ymmärtävät, miten sitä hyödynnetään, on todennäköisesti etumatka tulevaisuudessa. Potilaat ovat yhä tottuneempia käyttämään internetiä ja odottavat saavansa interaktiivisia palveluita. Tämän ovat huomanneet esimerkiksi ortodontit (34). Oikeaa ja olennaista tietoa sisältävät omat kotisivut ovat nykyään itsestäänselvyys (35). Meidän on kuitenkin pohdittava, miten voimme käyttää tilannetta entistä paremmin hyödyksemme ja millaisia internetpalveluja tarjoamme potilaille tulevaisuudessa.
Internet tarjoaa monia etuja hammaslääkärivastaanoton johdolle ja toiminnalle. Vastaanoton ja tarjolla olevien palveluiden markkinointi verkossa ei enää ole poikkeus vaan pikemminkin sääntö. Internetin hyödyt voivat osoittautua vielä paljon suuremmiksi, jos käytössä on sähköinen potilastietojärjestelmä. Tällaisessa järjestelmässä klinikan ajanvaraukset ovat internetpalvelimella salasanan takana sekä potilaiden että työntekijöiden saatavilla. Potilaan omalta, henkilökohtaiselta sivulta taas löytyy räätälöityä tietoa juuri tälle potilaalle, esimerkiksi:
- tietoa potilaan implanttijärjestelmästä
- potilaskohtaisia neuvoja liittyen esim. leikkauksiin
- potilaskohtaista tietoa siitä, miten toimia komplikaatioiden ilmetessä
- hoitoehdotuksia potilaalle.
Potilaiden on voitava myös varata vastaanottoaika ja muuttaa ajanvaraustaan internetissä, ja vastaanoton työntekijöillä on oltava pääsy reaaliaikaisille varauslistoille miltä tietokoneelta tahansa. Sähköpostitse ja tekstiviestillä potilaat voivat saada automaattisen muistutuksen esimerkiksi seurantakäynnistä tai ilmoituksen ajanvarauksen muutoksesta. Tällainen järjestelmä helpottaa huomattavasti vastaanottovirkailijan työtä ja tarjoaa samalla potilaille helpon ja kätevän tavan varata ja käsitellä omia lääkärissäkäyntiaikojaan. Alun perin tällaiset järjestelmät oli räätälöity suuria vastaanottoja varten, mutta nykyään on tarjolla useita pakettiratkaisuja, jotka on mukautettu pienen tai keskisuuren vastaanoton tarpeisiin.
On selvää, että potilaat tulevat vaatimaan entistä kattavampia, parempia ja interaktiivisempia verkkopalveluita. Tämä merkitsee sitä, että meidän on jo nyt kehitettävä toimintamalleja tulevaisuutta varten. Konkreettisia keinoja ovat esimerkiksi seuraavat:
- Tutki internetiä potilaan silmin. Mitä tietoa löydät? Tee esim. haku sanalla "amalgaami". Katso ensimmäiset 10 osumaa.
- Kehitä strategia siihen, miten käsittelet potilaita, jotka ovat etsineet internetistä tietoa hoidostaan, esimerkiksi kosmeettisesta hammashoidosta tai implanttihoidosta.
- Etsi kotisivuja, jotka ovat mielestäsi hyviä, ja ohjaa potilaita niille – tai vielä mieluummin luo omat kotisivut.
- Jos sinulla ei vielä ole kotisivuja, tee sellaiset. Varmista, että sivuilta löytyy kaikki olennainen tieto (35). Ole aktiivinen kotisivuillasi.
- Rekisteröi vastaanottosi Facebookiin ja ole aktiivinen siellä.
- Seuraa järjestelmällisesti, julkaistaanko internetissä arvioita vastaanotostasi, ja jos huomaat sellaisia, vastaa niihin.
- Mieti jo nyt, miten vastaanottosi voisi olla interaktiivisempi tulevaisuudessa.
Anna internetille tilaisuus olla eYstäväsi.
The Internet – friend or foe?
The internet and, in particular, the interactive Web 2.0 applications have revolutionized communication and the sharing of knowledge and information, significantly affecting every professional domain, including healthcare services. A well-informed patient is a necessary step for the success of every dental treatment. The danger lies in the misinformed or partially informed patient, the patient who is unaware of his specific problem or limitations and who has expectations not relevant to the potential of available treatment options. With much of the information on the internet being of commercial origin or serving specific interests, the risk is that patients develop unrealistic or irrelevant expectations, which could seriously affect their perception of a successful treatment.
Two important steps should precede any treatment:
– First, always verify the expectations of the patient and identify any possible misperceptions or reliance on inappropriate information.
– Second, direct patients to quality resources and help them understand some essential quality-assurance principles, when it comes to healthcare-related information on the internet.
Internet-based Web 2.0 services can contribute significantly to improvement of health awareness and healthcare overall, but can also pose a serious threat for the profession, the patient-physician relationship and public health standards of quality. It is high time that professional associations, consumer societies and government bodies initiate a discussion on the regulatory framework of Web 2.0 healthcare services, in order to secure the credibility of the profession and also ensure the quality of healthcare services provided to patients.
DDS, PhD, Övertandläkare,
Specialist i Oral Protetik
Folktandvården Skåne,
Centrum för specialisttandvård
martin@janda.se
Anders Nattestad
DDS, PhD, Professor and Director of Undergraduate Oral and Maxillofacial Surgery
Arthur A. Dugoni School of Dentistry, University of The Pacific
Nikos Mattheos
DDS, MASc, PhD, Docent, Associate Professor och Postgraduate Programme Director
Implant Dentistry Oral Rehabilitation, Faculty of Dentistry, Hong Kong
Käännös: Juha-Matti Auvinen
Kirjallisuutta
- Nattestad A, Attström R. Information technology in oral health education. Eur J Dent Educ 1997; 1(3): 101–7.
- Internet World Stats. Usage and Population Statistics. Miniwatts Marketing Group 2012. [http://www.internetworldstats.com/stats4.htm]. Haettu 6.3.2013.
- McMullan M. Patients using the Internet to obtain health information: how this affects the patient-health professional relationship. Patient Educ Couns 2006; 63(1–2): 24–8.
- Fox S. Online Health Search 2006. Pew Internet & American life project. Pew Research Center 2006. [http://www.pewinternet.org/Reports/2006/Online-Health-Search-2006.aspx]. Haettu 15.3.2013.
- Anderson JG. Consumers of e-health. Patterns of use and barriers. Social Science Computer Review 2004; 2(22): 242–248.
- Weaver JB, Thompson NJ, Weaver SS, Hopkins GL. Healthcare non-adherence decisions and internet health information. Computers in Human Behavior 2009; 25(6): 1373–80.
- Umefjord G. Internet consultation in medicine. Studies of a text-based ‘‘Ask the doctor'' service. Väitöskirja. Härnösand: Umeå universitet; 2006.
- Kivits J. Informed patients and the internet: a mediated context for consultations with health professionals. J Health Psychol 2006; 11(2): 269–82.
- Smittskyddsinstitutet (SMI). Influensa övervakas via Internet. [http://www.smittskyddsinstitutet.se/nyhetsarkiv/2008/influensa-overvakas-via-internet/]. Haettu 15.3.2013.
- Giustini D. How Google is changing medicine. BMJ 2005; 331(7531): 1487–8.
- Google Inc. Facts about Google and Competition. [http://www.google.com/competition/howgooglesearchworks.html]. Haettu 15.3.2013.
- Silverstein C, Marais H, Henzinger M,Moricz M. Analysis of a Very Large Web Search Engine Query Log. ACM SIGIR Forum 1999; 33: 6–12.
- Huang J, Efthimiadis EN. Analyzing and evaluating query reformulation strategies in web search logs. Proceeding of the 18th ACM conference on information and knowledge management. [http://jeffhuang.com/sigir09_submit.pdf]. Haettu 15.3.2013.
- Jansen BJ, Spink A. How are we searching the World Wide Web? A comparison of nine search engine transaction logs. Information Processing & Management 2006; 1(42): 248–63.
- Matthoes N, Schittek Janda M. Internet och informationssökning. Kirjassa: Schittek Janda M, Mattheos N, Attström R. (toim.). Digitala kliniken. Tukholma: Gothia förlag; 2008. s. 57–72.
- Eysenbach G, Köhler C. How do consumers search for and appraise health information on the World Wide Web? Qualitative study using focus groups, usability tests, and in-depth interviews. BMJ 2002; 324(7337): 573–7.
- Impicciatore P, Pandolfini C, Casella N, Bonati M. Reliability of health information for the public on the World Wide Web: systematic survey of advice on managing fever in children at home. BMJ 1997; 314(7098): 1875–9.
- Haddow G, Watts R. Caring for a febrile child: the quality of Internet information. Collegian 2003; 10(2): 7–12.
- Sutherland LA, Wildemuth B, Campbell MK, Haines PS. Unraveling the web: an evaluation of the content quality, usability, and readability of nutrition web sites. J Nutr Educ Behav 2005; 37(6): 300–5.
- López-Jornet P, Camacho-Alonso F. The quality of internet sites providing information relating to oral cancer. Oral Oncol 2009; 45(9): e95–8.
- Tan BH, Kostapanagiotou K, Jilaihawi AN. A review of mesothelioma information on the World Wide Web. J Thorac Oncol 2009; 4(1): 102–4.
- Ipser JC, Dewing S, Stein DJ. A systematic review of the quality of information on the treatment of anxiety disorders on the internet. Curr Psychiatry Rep 2007; 9(4): 303–9.
- Magunacelaya MB, Glendor U. Surfing for mouth guards: assessing quality of online information. Dent Traumatol 2011; 27(5): 334–43.
- Park MW, Jo JH, Park JW. Quality and content of internet-based information on temporomandibular disorders. J Orofac Pain 2012; 26(4): 296–306.
- Baker L, Wagner TH, Singer S, Bundorf MK. Use of the Internet and e-mail for health care information: results from a national survey. JAMA 2003; 289(18): 2400–6.
- Allen PF, McMillan AS. A longitudinal study of quality of life outcomes in older adults requesting implant prostheses and complete removable dentures. Clin Oral Implants Res 2003; 14(2): 173–9.
- Swoboda J, Kiyak HA, Persson RE, Persson GR, Yamaguchi DK, MacEntee MI. ym. Predictors of Oral Health Quality of Life in Older Adults. Spec Care Dentist 2006; 26(4): 137–44.
- Makhija SK, Gilbert GH, Boykin MJ, Litaker MS, Allman RM, Baker PS. ym. The relationship between sociodemographic factors and oral health-related quality of life in dentate and edentulous community-dwelling older adults. J Am Geriatr Soc 2006; 54(11): 1701–12.
- Chestnutt IG, Reynolds K. Perceptions of how the Internet has impacted on dentistry. Br Dent J 2006; 200(3): 161–5.
- Bylund CL, Gueguen JA, Sabee CM, Imes RS, Li Y, Sanford AA. Provider-patient dialogue about Internet health information: an exploration of strategies to improve the provider-patient relationship. Patient Educ Couns 2007; 66(3): 346–52.
- Silberg WM, Lundberg GD, Musacchio RA. Assessing, controlling, and assuring the quality of medical information on the Internet: Caveant lector et viewor – Let the reader and viewer beware. JAMA 1997; 277(15): 1244–5.
- Andreasen JO, Lauridsen E, Gerds TA, Ahrensburg SS. Dental Trauma Guide: a source of evidence-based treatment guidelines for dental trauma. Dent Traumatol 2012; 28(5): 345–50.
- Plunkett L. Did you see what they said about you online? When it comes to negative Internet postings, the remedies are few. N Y State Dent J 2012; 78(1): 6–8.
- Jorgensen G. Social media basics for orthodontists. Am J Orthod Dentofacial Orthop 2012; 141(4): 510–5.
- Nichols LC, Hassall D. Quality and content of dental practice websites. Br Dent J 2011; 210(7): E11.