Videomateriaali viestinnässä hammasteknikon kanssa

Materiaali ja menetelmät

Kolmessa esimerkkitapauksessa käytetty videokamerajärjestelmä on kehitetty Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa osana erikoishammaslääkärikoulutusta. Sitä on käytetty lähinnä koulutus- ja konsultaatiotarkoituksiin sekä hammasteknikon kanssa tapahtuvaan viestintään. Kamerajärjestelmässä on kolme keskeisen tärkeää osaa: luuppeihin kiinnitetty kevyt teräväpiirtokamera, tallennusohjelma sekä turvallinen verkkosivusto. Ohjelmiston avulla hammaslääkärin luuppinäkymä tallentuu ja editoimaton materiaali on jaettavissa internetin kautta. Hammasteknikko puolestaan kiinnittää kameran mikroskooppiin.

Videokameraa voidaan käyttää myös tavallisena digitaalikamerana, ja tarvittaessa se tallentaa myös ääntä. Järjestelmässä käytettävän ohjelmiston ansiosta videomateriaalin editointi ei ole tarpeen. Tallennuksen aikana käyttäjä voi korostaa tärkeitä kohtia videolla jalkapoljinta painamalla. Katselun aikana katsoja voi helposti siirtyä korostetusta kohdasta toiseen. Ohjelmiston tapa käsitellä videotiedostoja on ainutlaatuinen. Etuna on, ettei mitään leikata pois. Tarvittaessa video on katsottavissa nopeasti pikakelauksella. Toisaalta video on toistettavissa hyvin joustavasti, niin että kukin osa on nähtävissä niin pitkään kuin on tarpeen, ja katsoja voi halutessaan palata takaisin mihin tahansa kohtaan. Toimenpiteen tallennuksen jälkeen video- ja kuvatiedostot käsiteltiin nimettöminä ja ne ladattiin turvalliselle sivustolle, joka käyttää SSL-salausta tallennetun materiaalin turvallisen käsittelyn takaamiseksi. Vastaanottajat saivat sivustolle siirretyt video- ja kuvatiedostot nähtäväkseen kirjautumalla sivustolle omilla tunnuksillaan.

Videokamerajärjestelmää käytettiin hammaslääkärin ja hammasteknikon väliseen viestintään kuvien, videomateriaalin ja sanallisten ohjeiden välittämiseen. Sanalliset ohjeet tallentuivat kameraan hammaslääkärin tallentaessa potilasnäkymää tai hammasteknikon tallentaessa mikroskooppinäkymää. Tutkimuksessa käytetty tietokone oli Intel Centrino -prosessorilla varustettu Lenovo Think Pad. Käyttöjärjestelmä oli Windows Vista. Kaikki potilaat antoivat suullisen suostumuksensa video- ja kuvamateriaalin käyttöön tässä tutkimuksessa. Suostumus arkistoitiin potilastietojärjestelmään.

Tulokset

Alla on kuvattu kolme esimerkkitapausta, joissa kuva- ja videomateriaali muodosti keskeisen osan hammaslääkärin ja hammasteknikon välisessä viestinnässä. Kaikki videot ja valokuvat otettiin videokamerajärjestelmän avulla.

1. Videon käyttö hammaslääkärille annetussa palautteessa

Potilas ei ollut tyytyväinen etualueen ulkonäköön. Potilaalta puuttui d. 12 synnynnäisesti ja d. 22 oli paikattu yhdistelmämuovilla. Oikean puolen puutosaukko oli suljettu lapsuudessa ortodonttisesti. Potilas oli tyytymätön d. 22 suboptimaaliseen inklinaatioon ja tummaan väriin sekä etualueen epäsymmetriaan (kuvat «»1 a, b, c). Potilas ei halunnut laajoja hoitotoimenpiteitä.

Hoitosuunnitelma pohjautui diagnostiseen vahaukseen. Hammaslääkäri ja potilas päättivät yhdessä, että d. 22 restauroitaisiin posliinikruunulla ja että d. 13 mesiaalikulma muotoiltaisiin yhdistelmämuovilla, jotta etualue saataisiin symmetrisemmäksi (kuvat «»2 d, e, f).

Ensimmäisen jäljennöksen jälkeen havaittiin, että gingivaalinen hiontaraja oli jäänyt liian koronaaliseksi, jotta myös ienrajan kulku näyttäisi symmetriseltä. Lisäksi hampaan preparointi oli jäänyt bukkaalipuolella riittämättömäksi (kuva «»3 g).

Kaikki vaiheet tallennettiin kamerajärjestelmän avulla, ja video- ja kuvamateriaali oli sekä hammaslääkärin että hammasteknikon käytettävissä. Hammasteknikko lähetti hammaslääkärille videon, jossa antoi sanalliset ohjeet siitä, miten preparointi tulisi tehdä paremman esteettisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Hammaslääkärin saatua video-ohjeet hoito jatkui suunnitelman mukaan, ja potilas oli tyytyväinen lopputulokseen (kuva «»3 h).

Kuva 1. (a, b, c). Luuppeihin kiinnitetyllä teräväpiirtokameralla alkutilanteesta otettuja valokuvia, jotka lähetettiin hammasteknikolle. Potilas oli tyytymätön etualueen epäsymmetriaan sekä d. 22 suboptimaaliseen inklinaatioon ja tummaan väriin.

Kuva 2. (d, e, f). Hammasteknikolle lähetettyjä luuppiin kiinnitetyllä teräväpiirtokameralla otettuja valokuvia (d) ja pysäytyskuvia videomateriaalista (e, f). Dd. 13 ja 22:n lopullinen muoto havainnollistettiin yhdistelmämuovilla joka tehtiin vahauksen perusteella tehdyn kalvon avulla (d). Potilaan hyväksyttyä hoitosuunnitelman d. 22 preparoitiin, jäljennettiin ja tehtiin väliaikainen kruunu (e, f).

Kuva 3. (g, h). Pysäytyskuva hammasteknikon lähettämästä videosta (g) ja teknikolle lähetetty valokuva lopputuloksesta (h). Ensimmäisen jäljennöksen jälkeen havaittiin, että gingivaalinen hiontaraja oli jäänyt liian koronaaliseksi symmetrisen ienrajan kulun aikaansaamiseksi ja bukkaalinen preparointi oli jäänyt riittämättömäksi. Hammasteknikolta saadun video-ohjeen (g) mukaisesti d. 22 preparoitiin ja jäljennettiin uudelleen ja potilas oli tyytyväinen lopputulokseen (h).

2. Videon käyttö hammasteknikolle annettavassa palautteessa

Hammaslääkäri aloitti yhteistyön uuden hammasteknikon kanssa. Ensimmäinen implanttikruunu ei vastannut hammaslääkärin odotuksia. Hammaslääkäri antoi palautteen videokuvana ja suullisina ohjeina (kuva «»4). Hammasteknikko valmisti uuden implanttikruunun palautteen mukaisesti. Hammaslääkärin ja hammasteknikon tiimityöskentely parani merkittävästi.

Kuva 4. Stillkuva luuppikiinnitteisellä kameralla otetusta videosta. Implanttiin kiinnitetty kruunu ei vastannut hammaslääkärin odotuksia. Hammasteknikolle annettiin palautetta videona ja sanallisesti.

3. Videon käyttö hammasteknikon antamassa välttämättömässä palautteessa

Etualueen proteettisessa hoidossa hammaslääkäri huomasi defektin jäljennöksessä d. 22 palatinaalipuolella. Uuden jäljennöksen ottamiseen ei ollut aikaa, joten hoito jatkui suunnitelman mukaan (kuvat «»5 a, b, c).

Hammasteknikko tarkasteli potilaan suusta jäljennöksen avulla valmistamaansa kipsimallia. Hammasteknikko toimitti hammaslääkärin nähtäväksi videon, jossa hän preparoi kipsimallin defektin ja onnistui paikantamaan preparointilinjan luotettavasti (kuvat «»6 d, e, f). Kruunu valmistettiin suunnitelman mukaan ja hammaslääkäri oli tyytyväinen kruunun istuvuuteen potilaan hampaalla (kuva «»7 g).

Kuva 5. (a, b, c). Toimenpiteen aikana otetut kuvat lähetettiin hammasteknikolle. Etualueen preparoinnin jälkeen otettiin jäljennökset ja potilaalle tehtiin väliaikaiset kruunut (a, b). Etuhampaiden värin ja läpikuultavuuden määritykseen käytettiin valokuvia (c).

Kuva 6. (d, e, f). Hammaslääkärille lähetettyjä pysäytyskuvia, jotka ovat hammasteknikon luuppiin kiinnitetyllä teräväpiirtokameralla ottamasta videosta. Hammaslääkäri havaitsi jäljennöksessä defektin, mutta uuteen jäljennökseen ei ollut aikaa. Hammasteknikko toimitti hammaslääkärin nähtäväksi videon, jossa hän preparoi kipsimallissa olevan defektin ja onnistui paikantamaan hiontarajan luotettavasti.

Kuva 7. g. Hammasteknikolle lopputuloksesta lähetetty kuva palautteena erinomaisesta työstä.

Etuja

Korkealaatuinen videomateriaali on erinomainen viestintämuoto:

1. Hammasteknikko pystyy näkemään koko toimenpiteen, joten hän saa enemmän tietoa intraoraalitilanteesta sekä preparoiduista hampaista.
2. Internetin kautta välitetyt kuva- ja videotiedostot sekä sanalliset ohjeet ovat molempien osapuolten käytettävissä samanaikaisesti, mutta hammaslääkärin ja -teknikon ei tarvitse perehtyä niihin yhtä aikaa. Tiedostoihin on helppo lisätä kommentteja, kysymyksiä ja lisätietoja koko prosessin ajan.
3. Palautteen antaminen tai vastaanottaminen internetin välityksellä lähetettävän objektiivisen videomateriaalin ja sanallisten ohjeiden muodossa on tehokasta ja parantaa yhteistyön sujuvuutta.
4. Videolla suun limakalvon joustavuus on helposti nähtävissä. Hammasteknikko pystyy näkemään esimerkiksi alaleuan, huulten, hymylinjan, kielen, frenulumien, suunpohjan ja pehmeän suulaen liikkeet.

Pohdinta

Hyvälaatuisen kuva- tai videomateriaalin tallentaminen suuontelosta on haastavaa monesta syystä. Kuva- tai videomateriaalin taltiointi toimenpiteen aikana edellyttää yleensä, että paikalla on kuvausta varten erillinen henkilö tai että kamera on kiinnitetty vipuvarteen tai lamppuun. Tästä seuraa, että video- tai kuvamateriaali ei vastaa toimenpiteen suorittajan näkymää. Kameran edessä on väistämättä varjoja ja esteitä, etenkin taka-alueen toimenpiteitä kuvattaessa. Videomateriaali vaatii lisäksi editointia, mikä vie aikaa ja edellyttää editointiohjelmien tuntemusta. Vasta nyt on mahdollista kiinnittää videokamera luuppiin mahdollistamaan toimenpiteen suorittajan näkökulmasta tapahtuvan, keskeytyksettömän video- ja kuvatallennuksen.

Vaikka potilasta ei voida tunnistaa video- tai kuvamateriaalin perusteella ja tallennettua materiaalia käsitellään anonyymisti, materiaalin käyttöä koskeva lainsäädäntö vaihtelee eri Pohjoismaissa. Tallennetun materiaalin käyttöön pyydetään yleensä potilaan suostumus. SSL-salaustekniikan käyttö on olennaisen tärkeää, jotta video- ja kuvamateriaalin käsittely tai siirto verkon kautta olisi turvallista.

Alustavien tulostemme perusteella videomateriaali yhdessä kuvien kanssa käytettynä mahdollisti paremman yhteistyön hammaslääkärin ja hammasteknikon välillä. Kun ohjeet annetaan yhtä aikaa joko dynaamisten kuvien (videon) kanssa tai staattisten kuvien (valokuvien) kanssa, hammasteknikko saa huomattavasti enemmän informaatiota perinteisin tavoin annettuun tietoon verrattuna. Hammasteknikko voi myös kiinnittää hammaslääkärin huomion työn tärkeisiin yksityiskohtiin.

Vaikka tutkimuksen otoskoko on hyvin pieni, tulokset ovat lupaavia ja lisätutkimusta tarvitaan. Videokamerajärjestelmän odotettavissa olevien teknisten parannusten myötä hammaslääkärin ja hammasteknikon välinen yhteistyö voi parantua merkittävästi. Videomateriaalilla on tulevaisuudessa merkittävästi tärkeämpi osa hoitotiimin keskinäisessä viestinnässä.

Sidonnaisuudet

Futudent HD -kamerajärjestelmä perustuu Peter Rusasen ideaan, jonka tavoitteena on parantaa kommunikaatiota hammashoidossa. Hän on myös kyseisen startup-yrityksen perustaja. Hammasteknikkomestari Mikko Kääriäisellä ja professori Kirsi Sipilällä ei ole sidonnaisuuksia.

Using video material for communication with the dental technician

The purpose of this first case report was to evaluate video material as a tool for communication with the dental technician. A light loupe mounted HD camera was used to capture the view of the dentist and the dental technician during the daily work. The verbal instruction was also recorded. In three representative cases the video material with the verbal instructions and photographs form an essential part of the communication in order to enhance the cooperation of the dental technician and the dentist.