Vaikean purentavirheen hoito parantaa suunterveyteen liittyvää elämänlaatua merkittävästi

Väitöskirja tarkastettiin 12.12.2014 Oulun yliopistossa

Effect of treatment of severe malocclusion and related factors on oral health-related quality of life

Vastaväittäjä: Timo Peltomäki, professori, Tampereen yliopisto

Kustos: Pertti Pirttiniemi, professori, Oulun yliopisto

Esitarkastajat: Terttu Pietilä, dosentti, Anna-Liisa Svedström-Oristo, HLT, EHL, Turun yliopisto

Ohjaajat: Pertti Pirttiniemi, professori, Oulun yliopisto, Satu Lahti, professori, Turun yliopisto, Kirsi Sipilä, professori, Itä-Suomen yliopisto

Purentavirheet voivat aiheuttaa monenlaisia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja, ja näin ollen ne saattavat huonontaa suunterveyteen liittyvää elämänlaatua. Potilaan kokemat haitat voivat kuitenkin poiketa huomattavasti kliinisissä mittauksissa saatavista tuloksista. Purentavirheiden hoidon positiivisesta vaikutuksesta elämänlaatuun tarvitaankin näyttöä, jotta kallis ja pitkäkestoinen hoito voitaisiin perustella. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin purentavirheisiin liittyvien esteettisten ja toiminnallisten muutosten – TM-oireiden ja kasvokivun – sekä purentavirheiden hoidon yhteyttä suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun.

Tutkimusaineistona oli 94 aikuispotilasta, joilla oli vaikea purentavirhe ja siihen liittyvä toiminnallinen haitta. Potilaille tehtiin laaja ortodonttinen tai ortodonttiskirurginen hoito erikoissairaanhoidossa. Tutkimuksessa tarvittavat tiedot kerättiin kyselyjen, kliinisten tutkimusten, kipsimallien ja suuvalokuvien avulla.

Suunterveyteen liittyvä elämänlaatu, jota mitattiin OHIP-14- eli Oral Heath Impact Profile -kyselyn avulla, parani seuranta-aikana yleisesti ottaen huomattavasti. Ennen hoitoa tutkimuspotilaiden "melko usein" tai "hyvin usein" kokemien, suunterveyteen liittyvien vaivojen yleisyys oli 7 kertaa korkeampi kuin normaaliväestössä keskimäärin, mutta hoitojen myötä se laski normaaliväestön tasolle. Erityisen paljon elämänlaatu koheni niillä potilailla, joilla tyytyväisyys hampaiden ulkonäköön parantui ja kasvokipu väheni eniten. Vaikka myös TM-oireet vähenivät ja kliiniset löydökset paranivat seuranta-aikana, nämä muutokset eivät olleet yhteydessä suunterveyteen liittyvän elämänlaadun kohentumiseen. Myöskään sillä, paljonko purentavirhe lieventyi seurannan aikana, ei ollut yhteyttä elämänlaadun muutokseen. Kuitenkin ne, joilla oli huonompi purenta hoidon loputtua, oli niin ikään huonompi suunterveyteen liittyvä elämänlaatu.

Tutkimus antoi viitteitä siitä, että eri asiat vaikuttavat elämänlaatuun naisilla ja miehillä. Ennen hoitoa naisilla, joilla oli vaikea purentavirhe, oli todennäköisemmin kasvokipua ja sen myötä huonompi elämänlaatu. Miehillä purentavirheen vaikeus taas oli suoraan yhteydessä huonompaan elämänlaatuun mutta ei kasvokipuun.

Suunterveyteen liittyvässä elämänlaadussa havaittu huomattava paraneminen osoittaa, miten tärkeää ortodonttinen tai ortodonttiskirurginen hoito on. Koska kliinisesti mitatut purennan poikkeamat eivät välttämättä korreloi potilaan kokemien haittojen kanssa, potilasta pitäisi kuunnella herkällä korvalla. Suomalaisissa hoitoonvalinnan kriteereissä on totuttu korostamaan toiminnallisia seikkoja. Tämän tutkimuksen perusteella hampaiden ulkonäkö vaikuttaa kuitenkin suuresti psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin myös suomalaisilla. Näin ollen hampaiden ulkonäön ja kasvokivun merkitystä potilaille ei tulisi aliarvioida hoitopäätöstä tehtäessä ja hoitotulosta arvioidessa.

Tutkimus tehtiin Oulun yliopistollisen sairaalan ja Oulun yliopiston yhteistyönä. Tutkimusta ovat tukeneet FINDOS-tutkijakoulu, Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ja Planmeca Group.

Verkkojulkaisun osoite: http://urn.fi/urn:isbn:9789526206493