Ksylitoli vähentää mutans-streptokokkien määrää mutta ei vaikuta suun muuhun mikrobistoon

Väitöskirja tarkastettiin 24.4.2015 Turun yliopistossa

Relationship between oral microbiota, caries and daily habits, with special reference to xylitol

Vastaväittäjä: Peter Lingström, professori, Göteborgin yliopisto

Kustos: Satu Lahti, professori, Turun yliopisto

Esitarkastajat: Jorma Virtanen, professori, Oulun yliopist, Walter A. Bretz, apulaisprofessori, New Yorkin yliopisto

Ohjaajat: Eino Honkala, professori, Kuwaitin yliopisto, Eva Söderling, dosentti, Turun yliopisto, Sisko Honkala, apulaisprofessori, Kuwaitin yliopisto

Hampaiden reikiintyminen on plakkiperäinen, monen tekijän aiheuttama krooninen sairaus. Suuhygieniatottumusten, sokerin ja suun mikrobien yhteisvaikutus on avainasemassa karieksen kehittymisessä. Ksylitolin on osoitettu vähentävän kariogeenisten mutans-streptokokkien (MS) määrää. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suun terveystottumusten ja suussa kasvavien bakteerien yhteyttä karieksen esiintymiseen ja ksylitolin vaikutusta suun mikrobeihin.

Tutkimus toteutettiin Kuwaitissa kahdessa koulussa ja yhdessä nuorisokeskuksessa. Yhteensä 192 perustervettä 10–12-vuotiasta poikaa seulottiin mittaamalla syljen MS-määrä. Niitä, joilta löydettiin suuri MS-määrä, pyydettiin osallistumaan satunnaistettuun kaksoissokkoutettuun tutkimukseen. Ensimmäisessä tutkimuksessa (n = 73) tutkimusryhmän pojat käyttivät ksylitoli- ja verrokkiryhmän pojat sorbitolipurukumia viiden viikon ajan. Karies rekisteröitiin alussa International Caries Detection and Assessment System (ICDAS) -menetelmällä, ja suun terveystottumukset kartoitettiin haastattelemalla. Toisessa tutkimuksessa (n = 50) puolet pojista käytti ksylitolia ja puolet sakkariinia sisältävää suuhuuhdetta neljä viikkoa. Molempien tutkimusten päätyttyä otettiin sylkinäytteet, joista tutkittiin MS. Muutokset suun mikrobiston muiden bakteerien esiintyvyydessä määritettiin Human Oral Microbe Identification Microarray (HOMIM) -menetelmällä. Lisäksi tutkittiin suun terveystottumusten, bakteerien määrän ja karieksen välisiä yhteyksiä.

Virvoitusjuomien ja makeisten päivittäinen käyttö olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä runsaaseen hampaiden reikiintymiseen ja karieksen vakavuusasteeseen (mitattuna tutkimuksessa kehitetyllä ICDAS-kariesindeksillä). Hampaiden harjaus puolestaan oli yhteydessä vähäiseen karieskokemukseen. Bakteereista Abiotrophia defectiva ja Actinomyces meyeri/A. odontolyticus löytyivät syljestä merkitsevästi useammin pojilta, joilla oli reikiä hampaissa, ja Shuttleworthia satelles niiltä lapsilta, joilla ei ollut kariesta. Ksylitolin käyttö vähensi merkitsevästi syljen MS-määrää molemmissa interventioissa, mutta ei muuttanut muiden mikrobien määrää.

Tutkimuksen perusteella muutkin suun mikrobiston bakteerit kuin MS ovat yhteydessä karieksen esiintyvyyteen. Ksylitolin vaikutus mutans-streptokokkeihin vahvistettiin, mutta merkitsevää yhteyttä suun muuhun mikrobistoon ei löytynyt. Ksylitolin säännöllinen käyttö ei häirinnyt suun terveyden kannalta hyödyllistä mikrobistoa, mikä on uusi havainto.

Tutkimus tehtiin Kuwaitissa, Kuwaitin yliopiston hammaslääketieteellisen tiedekunnan ja Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen yhteistyönä. Yhteistyökumppaneina olivat lisäksi Harvard School of Dental Medicine ja University of Michigan, USA. Kuwaitin yliopisto tuki tutkimusta apurahalla.

Verkkojulkaisun osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5823-8