Nuorten tyytyväisyys omaan hampaistoonsa – analyysi oikomishoidosta
Lähtökohdat
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida nuorten tyytyväisyyttä oman hampaistonsa toimintaan ja ulkonäköön sekä itse koettua oikomishoidon tarvetta.
Menetelmät
Tutkimusaineiston muodostivat peruskoulun 9.-luokkalaiset (n = 159), joista tutkimukseen osallistui 126 (79 %). Nuorten purentoja arvioitiin sekä kliinisesti että kipsimalleilta käyttäen IOTN-menetelmää. Tietoja nuorten tyytyväisyydestä omaan hampaistoonsa ja heidän kokemastaan oikomishoidon tarpeesta kerättiin kyselylomakkeella. Eroja tyttöjen ja poikien sekä oikomishoidossa olleiden ja ei-oiottujen nuorten välillä tarkasteltiin ristiintaulukoimalla ja χ²-testillä.
Tulokset
Nuorista 90 % oli tyytyväisiä hampaistonsa toimintaan ja 71 % hampaistonsa ulkonäköön. Viisi prosenttia osallistujista koki olevansa oikomishoidon tarpeessa; tarve oli yleisempää oikomishoidossa olleiden kuin ei-oiottujen nuorten keskuudessa (9 % vs. 2 %, p > 0,05).
Johtopäätökset
Suurin osa tutkituista nuorista oli tyytyväisiä oman hampaistonsa toimintaan ja ulkonäköön. Yleisimmin tyytymättömyyttä aiheuttivat yksittäisten hampaiden virheasennot.
Terveyskeskuksissa toteutettava oikomishoito on maksutonta alle 18-vuotiaille. Hoitoon valinnassa noudatetaan yleensä valtakunnallisia kriteereitä. Vuonna 2010 päivitetyt oikomishoidon tarpeen priorisointikriteerit painottavat hoitoon valinnassa erityisesti purennan toiminnan häiriöitä, kun taas potilaat kokevat hoidon tarvetta enimmäkseen esteettisistä syistä (1-3).
Oikomishoitoa saaneiden nuorten osuus ikäluokasta vaihtelee Suomessa terveyskeskuksittain 2,4 %:sta 43 %:iin; tyttöjen osuus hoidetuista on yleensä poikien osuutta suurempi (1, 4-6). Suurimmalla osalla 15-16-vuotiaista hoito on joko päättynyt tai ylläpitovaiheessa. Kun oikomishoidon tulosta on arvioitu käyttäen brittiläistä Index of Orthodontic Treatment Need -menetelmää (IOTN) (7), jäännöshoidon tarve on havaittu 7-16 %:lla hoidetuista ja 14–18 %:lla hoitamattomista nuorista (1, 8).
Hampaiden ulkonäöllä ja purennalla on todettu olevan merkitystä niin nuoren itsetuntoon, tyytyväisyyteen kuin sosiaalisiin suhteisiin (9-11). Hoidon tuloksen arvioinnissa olisikin tärkeää huomioida myös nuoren oma mielipide. Jäännöshoidon tarvetta analysoineissa kyselytutkimuksissa itse koettua (subjektiivista) oikomishoidon tarvetta on raportoinut 4–14 % oikomishoidossa olleista ja 5–7 % aiemmin hoitamattomista nuorista (2, 5, 8, 12). Suomalaisnuoret ovat hampaisiinsa yhtä tyytyväisiä kuin nuoret muualla tehdyissä tutkimuksissa (13). Pojat näyttäisivät olevan hampaisiinsa ja niiden ulkonäköön tyytyväisempiä kuin tytöt (1, 2, 9, 12), tosin eroa ei ole todettu kaikissa tutkimuksissa (5). Tyytymättömien nuorten osuus on vaihdellut 4 %:sta 19 %:iin (5, 8, 12, 14-16).
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella peruskoulun 9.-luokkalaisten nuorten tyytyväisyyttä oman hampaistonsa toimintaan ja ulkonäköön sekä itse koettua oikomishoidon tarvetta.
Aineisto ja menetelmät
Tutkimus toteutettiin länsisuomalaisessa terveyskeskuksessa osana terveyskeskuksen oman toiminnan laadun arviointia. Tutkimusaineiston muodostivat peruskoulun viimeisellä luokalla olevat 15–16-vuotiaat nuoret, joita väestörekisterin mukaan terveyskeskuksen alueella asui 159. Heistä 21 oli opiskelun tai muun syyn takia poissa paikkakunnalta. Loput 138 nuorta kutsuttiin oikomishoidon erikoishammaslääkärin tekemään kliiniseen tutkimukseen. Tutkimukseen osallistuvilta nuorilta pyydettiin kirjallinen suostumus.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 126 nuorta (91 % kutsutuista, 79 % kaikista terveyskeskuksen alueella asuvista 15-16-vuotiaista), 54 poikaa ja 72 tyttöä. Tutkittavien oikomishoitohistoria tarkistettiin potilastiedoista. Oikomishoidossa oli ollut 57 nuorta, 62 nuorelle ei ollut tehty oikomishoitoa. Kahden nuoren hoito oli edelleen kesken, ja viiden nuoren oikomishistoriaa ei onnistuttu selvittämään (17). Aineistosta jätettiin pois nuoret, joiden oikomishoito oli kesken ja nuoret, joiden oikomishistoria oli epäselvä, joten analysoitavan aineiston koko oli 119 nuorta (86 % kutsutuista).
Kysely/nuoren osuus
Ennen kliinistä tutkimusta nuoret täyttivät kyselylomakkeen koskien tyytyväisyyttä oman hampaiston ulkonäköön ja toimintaan (taulukko « Kyselylomake "Mielipiteet omasta hampaistosta". Tarjottujen vaihtoehtojen lisäksi nuorilla oli mahdollisuus vapaisiin kommentteihin.»1). Vastausvaihtoehdot 'erittäin tyytyväinen' ja 'tyytyväinen' luokiteltiin tyytyväisiin ja vaihtoehdot 'etuhampaitteni asento menettelee' ja 'olen tyytymätön' luokiteltiin tyytymättömiin. Nuorilta kysyttiin myös tyytymättömyyden syitä ja nuoren itse kokemaa oikomishoidon tarvetta. Nuoret arvioivat omien hampaidensa ulkonäköä käyttäen Index of Orthodontic Treatment Need- (IOTN) menetelmän ulkonäköosion (AC, Aesthetic Component) muunnosta. AC-osio koostuu kymmenen valokuvan sarjasta, joista kuva 1 esittää virheetöntä purentaa ja kuva 10 hoitoa vaativaa purentavirhettä. Nuorille näytettiin AC-kuvaston kuvat 1 (virheetön purenta) ja 10 (selkeä purentavirhe). Nuorta pyydettiin antamaan oman hampaistonsa ulkonäölle arvosana asteikolla 10 (hyvä purenta) – 1 (hoitoa tarvitseva purenta). Arvosana tuli ilmoittaa kokonaislukuna (18).
| TYYTYVÄISYYS HAMPAISTON ULKONÄKÖÖN | |
|---|---|
| 1. Oletko tyytyväinen etuhampaittesi asentoon? Ympäröi vain yksi vaihtoehto. Arvioi vain etuhampaiden asentoa, älä kiinnitä huomiota mahdollisiin reikiin, lohkeamiin, värjäytymiin, paikkoihin tms. | |
| A | Olen erittäin tyytyväinen |
| B | Olen tyytyväinen |
| C | Etuhampaitteni asento menettelee |
| D | Olen tyytymätön |
| E | En osaa sanoa |
| 2. Jos olet tyytymätön etuhampaittesi asentoon (valitsit vaihtoehdon C, D tai E), arvioi, mikä on tärkein syy tyytymättömyyteesi? | |
| A | Yläetuhampaat ovat ahtaalla ja/tai kiertyneet |
| B | Alaetuhampaat ovat ahtaalla ja/tai kiertyneet |
| C | Yläetuhampaat ovat liian ulkonevat eli ovat selvästi edempänä kuin alaetuhampaat |
| D | Yläetuhampaitten välillä on rakoja |
| E | Joku muu syy, kerro mikä: |
| TYYTYVÄISYYS HAMPAISTON TOIMINTAAN | |
| 3. Oletko tyytyväinen oman hampaistosi toimintaan? Ympäröi vain yksi vaihtoehto. | |
| A | Olen erittäin tyytyväinen |
| B | Olen tyytyväinen |
| C | Hampaistoni toiminta menettelee |
| D | Olen tyytymätön |
| E | Olen erittäin tyytymätön |
| F | En osaa sanoa |
| OMA HOIDON TARVE | |
| 4. Oletko sitä mieltä, että tarvitsisit oikomishoitoa? | |
| A | Kyllä |
| B | Ei |
| C | Olen parhaillaan oikomishoidossa |
| D | En osaa sanoa |
Kliininen tutkimus / erikoishammaslääkärien osuus
Nuorten purentaa arvioitiin käyttäen IOTN-menetelmää, joka koostuu kahdesta osiosta: Dental Health Component (DHC) kuvaa purennan rakenteellisia poikkeamia ja edellä kuvattu Aesthetic Component (AC) hampaiston ulkonäköä (7). DHC on viisiluokkainen (1 = ei hoidontarvetta, 5 = huomattava hoidontarve). Toinen erikoishammaslääkäri teki AC-arvion kliinisesti (suoraan suusta). Kliinisen tutkimuksen jälkeen nuorten hampaista otettiin jäljennökset tutkimusmallien valmistamiseksi ja toinen erikoishammaslääkäri arvioi DHC-luokituksen kipsimalleilta. Molemmat erikoishammaslääkärit oli kalibroitu IOTN-menetelmän käyttöön.
Tilastolliset menetelmät
Analyyseja varten nuorten oma ulkonäköarvio käännettiin vastaamaan AC-arvioita. Ristiintaulukoinneissa nuorten omat ulkonäköarviot ja erikoishammaslääkärin AC-arviot luokiteltiin kolmeen luokkaan: ei ulkonäkösyillä perusteltavaa hoidon tarvetta (arviot 1–4), kohtalainen hoidon tarve (arviot 5–7) ja selkeä hoidon tarve (arviot 8–10). DHC-luokitusta tarkasteltiin kolmessa ryhmässä: ei hoidon tarvetta (luokat 1 ja 2), kohtalainen hoidon tarve (luokka 3) ja selkeä hoidon tarve (luokat 4 ja 5). Objektiivista ja subjektiivista jäännöshoidon tarvetta ja omaa tyytyväisyyttä hampaistoon analysoitiin ristiintaulukoimalla ja χ²-testillä tyttöjen ja poikien sekä oikomishoidossa olleiden ja ei-oiottujen välillä. Tilastollisen merkitsevyyden rajana pidettiin arvoja p < 0,05. Aineiston tilastolliseen analysointiin käytettiin SPSS-ohjelmaa (IBM SPSS Statistics for Mac versio 22.0; IBM Corp., Armonk, New York, USA).
Tulokset
Suurin osa nuorista vastasi olevansa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä etuhampaidensa asentoon. Pojat olivat tyytyväisiä useammin kuin tytöt ja ei-oiotut useammin kuin oiotut (taulukot « Oikomishoidon tarpeeseen liittyvien muuttujien jakaumat koko aineistossa ja erikseen tytöillä ja pojilla (χ ²-testi).»2 ja « Oikomishoidon tarpeeseen liittyvien muuttujien jakaumat erikseen oiotuilla ja ei-oiotuilla nuorilla (χ²-testi).»3). Tärkeimpinä tyytymättömyyden syinä mainittiin etuhampaiden ahtaus tai kiertyminen (n = 15), ulkonevat yläetuhampaat (n = 8) ja etuhampaiden välissä oleva rako (n = 7).
Enemmistö nuorista oli tyytyväisiä hampaidensa toimintaan. Tyytymättömiä nuoria oli 12, heistä oikomishoidossa oli ollut yksi poika ja viisi tyttöä; kolmen tyytymättömän pojan ja kolmen tyytymättömän tytön hampaita ei ollut oiottu.
Nuoret arvioivat hampaidensa ulkonäön yleisesti hyväksi (keskiarvo 2,81, keskihajonta 1,06). Sukupuolella tai oikomishoitohistorialla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta ulkonäköarvioon (taulukot « Oikomishoidon tarpeeseen liittyvien muuttujien jakaumat koko aineistossa ja erikseen tytöillä ja pojilla (χ ²-testi).»2 ja « Oikomishoidon tarpeeseen liittyvien muuttujien jakaumat erikseen oiotuilla ja ei-oiotuilla nuorilla (χ²-testi).»3). Tutkittavista 78 % (n = 92) arvioi hampaistonsa samaan hoidontarveluokkaan kuin erikoishammaslääkäri. Erikoishammaslääkärin ulkonäköarvioiden keskiarvo oli 2,97 (keskihajonta 1,96).
Tytöistä 6 (9 %) koki olevansa oikomishoidon tarpeessa, heistä 5 oli ollut aikaisemmin oikomishoidossa. DHC-menetelmän mukainen oikomishoidon tarve todettiin lähes joka neljännellä nuorella. Hoidon tarve todettiin useammalla oiotulla kuin ei-oiotulla nuorella, sukupuolten välillä ei ollut eroa (taulukot « Oikomishoidon tarpeeseen liittyvien muuttujien jakaumat koko aineistossa ja erikseen tytöillä ja pojilla (χ ²-testi).»2 ja « Oikomishoidon tarpeeseen liittyvien muuttujien jakaumat erikseen oiotuilla ja ei-oiotuilla nuorilla (χ²-testi).»3). Ulkonäkösyillä (AC 8–10) perusteltavan oikomishoidon tarpeessa oli 2 poikaa ja 2 tyttöä; heistä yhden tytön hoidon tarve perustui ainoastaan hampaiston ulkonäköön.
| AC = Index of Orthodontic Treatment Need -asteikon hampaiston ulkonäköä arvioiva osio, DHC saman asteikon purennan rakenteellisia poikkeamia kuvaava osio. AC 1–4 = ei hoidon tarvetta; AC 5–7 = rajatapaus; AC 8–10 = hoidon tarve. DHC 1–2 = ei hoidon tarvetta; DHC 3 = rajatapaus; DHC 4–5 = hoidon tarve. P-arvot kuvaavat eroa tyttöjen ja poikien välillä. | |||||
| Kaikki (%) | Pojat (%) | Tytöt (%) | p | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Oiottujen osuus | 48 | 39 | 54 | 0,101 | |
| Tyytyväinen etuhampaiden asentoon | 71 | 86 | 60 | 0,002 | |
| Tyytyväinen hampaiston toimintaan | 90 | 92 | 88 | 0,482 | |
| Itseraportoitu AC | Ei tarvetta | 96 | 96 | 96 | 0,882 |
| Rajatapaus | 4 | 4 | 4 | ||
| Hoidon tarve | 0 | 0 | 0 | ||
| Erikoishammaslääkärin raportoima AC | Ei tarvetta | 78 | 72 | 81 | 0,560 |
| Rajatapaus | 19 | 24 | 16 | ||
| Hoidon tarve | 3 | 4 | 3 | ||
| Erikoishammaslääkärin raportoima DHC | Ei tarvetta | 32 | 36 | 28 | 0,676 |
| Rajatapaus | 45 | 42 | 48 | ||
| Hoidon tarve | 23 | 22 | 24 | ||
| AC = Index of Orthodontic Treatment Need -asteikon hampaiston ulkonäköä arvioiva osio, DHC saman asteikon purennan rakenteellisia poikkeamia kuvaava osio. AC 1–4 = ei hoidon tarvetta; AC 5–7 = rajatapaus; AC 8–10 = hoidon tarve. DHC 1–2 = ei hoidon tarvetta; DHC 3 = rajatapaus; DHC 4–5 = hoidon tarve. P-arvot kuvaavat eroa oiottujen ja ei-oiottujen välillä. | ||||
| Oiotut (%) | Ei-oiotut (%) | p | ||
|---|---|---|---|---|
| Tyytyväinen etuhampaiden asentoon | 61 | 81 | 0,002 | |
| Tyytyväinen hampaiston toimintaan | 89 | 90 | 0,878 | |
| Itseraportoitu hoidontarve | 9 | 2 | 0,078 | |
| Itseraportoitu AC | Ei tarvetta | 95 | 97 | 0,593 |
| Rajatapaus | 5 | 3 | ||
| Hoidon tarve | 0 | 0 | ||
| Erikoishammaslääkärin raportoima AC | Ei tarvetta | 70 | 83 | 0,178 |
| Rajatapaus | 25 | 15 | ||
| Hoidon tarve | 5 | 2 | ||
| Erikoishammaslääkärin raportoima DHC | Ei tarvetta | 18 | 43 | 0,003 |
| Rajatapaus | 47 | 44 | ||
| Hoidon tarve | 35 | 13 | ||
Pohdinta
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida nuorten tyytyväisyyttä omaan hampaistoonsa. Kuten aiemmissa suomalaistutkimuksissa (1, 2), pojat olivat hampaistonsa ulkonäköön tyytyväisempiä kuin tytöt ja erikoishammaslääkäri arvioi hampaiden ulkonäköä kriittisemmin kuin nuori itse. Nuorilla, jotka antavat hampaistolleen selkeästi ammattihenkilöä paremman arvosanan, saattaa taustavaikuttajana olla vahva itsetunto tai toisaalta jopa välinpitämättömyys omista hampaista, kun taas alhaisemman arvion syinä saattaisivat olla heikko itsetunto tai omaan itseen kohdistuva ylikriittisyys (10, 11).
Toisin kuin Kerosuon ym. (5) ja Hirvisen ym. (6) tutkimuksissa, oikomishoidossa olleet nuoret olivat hampaidensa ulkonäön suhteen kriittisempiä kuin ei-oiotut ikätoverit. Kun oikomishoidon aikana hampaita on toistuvasti ja säännöllisesti tarkasteltu vastaanotolla, nuori on todennäköisesti itsekin harjaantunut kiinnittämään hampaisiinsa enemmän huomiota (19). Koska Suomessa hoidon painopiste on erityisesti toiminnan häiriöttömyydessä, pienet, pelkästään ulkonäköön vaikuttavat asentovirheet jäävät hoidossa vähäisemmälle huomiolle (2, 12, 20). Myös ei-oiottujen nuorten keskuudessa ulkonäköön tyytyväisten vastaajien osuus oli pienempi kuin aiemmissa tutkimuksissa (5, 13). Onkin mahdollista, että tyytyväisyyttä kartoittava vaihtoehto 'etuhampaitteni asento menettelee'oli tulkinnanvarainen ja sitä olisi pitänyt täsmentää esimerkiksi toteamuksilla 'haluaisin/en halua siihen muutoksia'. Koska tässä tutkimuksessa 'etuhampaitteni asento menettelee'-vaihtoehdon valinneet luokiteltiin tyytymättömiksi, tyytyväisten vastaajien osuus saattaa olla esitettyjä prosenttilukuja suurempi.
Nuorten tyytyväisyys hampaiston toimintaan oli korkea, 90 %, mikä vastaa Suomessa aiemmin raportoitua tulosta (8).
Yhdensuuntaisesti Tuomisen ym. (21) ja Spaljin ym. (22) tulosten kanssa oiotut nuoret kokivat useammin hoidon tarvetta kuin oikomattomat. Tytöt kokivat hoidon tarvetta useammin kuin pojat, mikä on havaittu useissa suomalaisissa terveyskeskuksissa (12). On ilmeistä, että tytöt ovat poikia kriittisempiä ulkonäköasioissa; purentavirhe näyttäisikin vaikuttavan haitallisesti erityisesti tyttöjen itsetunnon kehittymiseen (11, 23).
Nyt tutkitun pienehkön terveyskeskuksen tilannetta kuvaavat tulokset ovat linjassa aikaisempien suomalaistutkimusten kanssa, jotka perustuvat muunnetun AC-asteikon käyttöön (2, 6, 8, 12). Muunnetun AC-menetelmän käyttöä on suositeltu lapsilla ja nuorilla tehtävässä tutkimuksessa, koska alkuperäisen 10 kliinisen kuvan sarjan käyttäminen arvioinnin pohjana voi olla nuorille vaikeaa (18). On toisaalta mahdollista, että koulusta tutun 4–10-asteikon sijaan käytetty laajempi asteikko (1–10) vaikutti nuoren antamaan itsearvioon, koska kukaan ei käyttänyt arvoja 1-3.
Johtopäätökset
Suurin osa tutkimukseen osallistuneista nuorista oli tyytyväisiä oman hampaistonsa toimintaan ja ulkonäköön. Tulosten perusteella yleisimmin tyytymättömyyttä aiheuttavat yksittäisten hampaiden virheasennot.
Satisfaction of adolescents with their own occlusal function and dental appearance – An analysis of orthodontic treatment
The aims of this study were to analyze adolescents' satisfaction with their own occlusal function and dental appearance and to determine self-perceived treatment need.
A total of 126 (79 %) ninth graders from primary school participated in this clinical study. Two specialist orthodontists assessed the occlusions of these adolescents one clinically and one from study models using the Index of Orthodontic Treatment Need (IOTN). Before the study, all participants filled in a semi-structured questionnaire asking about satisfaction with occlusal function, dental appearance and self-perceived treatment need. Differences between boys and girls and between orthodontically treated and untreated adolescents were analyzed using cross tabulations and the chi-square test.
A total of 90 % of the adolescents were satisfied with their own occlusal function, and 71 % were satisfied with their dental appearance. Five per cent expressed self-perceived need for orthodontic treatment, which was more prevalent among orthodontically treated individuals than among untreated adolescents (9 % vs. 2 %, p > 0.05).
The majority of adolescents were satisfied with occlusal function and their own dental appearance. The main reason for dissatisfaction was malpositioned front teeth.
Artikkeli perustuu Tiia Tuomisen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluvaan syventävien opintojen tutkielmaan.
Turun yliopisto
Terttu Pietilä, dos., EHL
Turun yliopisto
Mimmi Tolvanen, FT
Turun yliopisto, sosiaalihammaslääketiede
Ilpo Pietilä, HLT, EHL
Jyväskylä
Pentti Alanen, professori emeritus
Turun yliopisto, sosiaalihammaslääketiede
Juha Varrela, professori
Turun yliopisto, hampaiston kehitys- ja
oikomisoppi
Anna-Liisa Svedström-Oristo, HLT, EHL
Turun yliopisto, hampaiston kehitys- ja
oikomisoppi
anna-liisa.svedstrom-oristo@utu.fi
Kirjallisuutta
- Pietilä T, Pietilä I. Dental appearance and orthodontic services assessed by 15-16-year-old adolescents in Eastern Finland. Community Dent Health 1996; 13(3): 139–44.
- Svedström-Oristo A-L, Pietilä T, Pietilä I, Vahlberg T, Alanen P, Varrela J. Acceptability of dental appearance in a group of Finnish 16- to 25-year-olds. Angle Orthod 2009; 79(3): 479–83.
- Sosiaali- ja terveysministeriö. Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2010. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:33. [http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1396269]. Haettu 7.7.2014.
- Pietilä T, Alanen P, Nordblad A, Kotilainen J, Pietilä I, Pirttiniemi P, Varrela J. Hampaiden oikomishoito terveyskeskuksissa. Stakes, Raportteja 279, 2004. s. 30–1.
- Kerosuo H, Kerosuo E, Niemi M, Simola H. The need for treatment and satisfaction with dental appearance among young Finnish adults with and without a history of orthodontic treatment. J Orofac Orthop 2000; 61(5): 330–40.
- Hirvinen H. Oikomishoidon vaikuttavuus pienessä keskisuomalaisessa terveyskeskuksessa. Opinnäytetyö. Turku: Turun yliopisto; 2009. s. 24–6.
- Brook PH, Shaw WC. The development of an index for orthodontic treatment priority. Eur J Orthod 1989; 11(3): 309–20.
- Hirvinen H, Heikinheimo K, Svedström-Oristo A-L. The objective and subjective outcome of orthodontic care in one municipal health center. Acta Odontol Scand 2012; 70(1): 36–41.
- Kerosuo H, Hausen H, Laine T, Shaw WC. The influence of incisal malocclusion on the social attractiveness of young adults in Finland. Eur J Orthod 1995; 17(6): 505–12.
- Josefsson E, Lindsten R, Hallberg LR. A qualitative study of the influence of poor dental aesthetics on the lives of young adults. Acta Odontol Scand 2010; 68(1): 19–26.
- Jung M-H. Evaluation of the effects of malocclusion and orthodontic treatment on self-esteem in an adolescent population. Am J Orthod Dentofacial Orthop 2010; 138(2): 160–6.
- Svedström-Oristo A-L, Pietilä T, Pietilä I, Tolvanen M, Varrela J, Alanen P. An analysis of residual orthodontic treatment need in municipal health centres. Eur J Orthod 2015; 37(4): 398–402.
- Birkeland k, Boe OE, Wisth PJ. Relationship between occlusion and satisfaction with dental appearance in orthodontically treated and untreated groups. A longitudinal study. Eur J Orthod 2000; 22(5): 509-18.
- Onyeaso CO, Sanu OO. Perception of personal dental appearance in Nigerian adolescents. Am J Orthod Dentofacial Orthop 2005; 127(6): 700–6.
- Borges CM, Peres MA, Peres KG. Association between malocclusion and dissatisfaction with dental and gingival appearance: study with Brazilian adolescents. Rev Bras Epidemiol 2010; 138(4): 713–23.
- Tessarollo FR, Feldens CA, Closs LQ. The impact of malocclusion on adolescents' dissatisfaction with dental appearance and oral functions. Angle Orthod 2012; 82(3): 403–9.
- Svedström-Oristo A-L, Pietilä T, Pietilä I, Alanen P, Varrela J. Occlusal status in orthodontically treated and untreated adolescents. Acta Odontol Scand 2003; 61(2): 123–8.
- Burden DJ, Mitropoulos CM, Shaw WC. Residual orthodontic treatment need in a sample of 15- and 16-year-olds. Br Dent J 1994; 176(6): 220–4.
- Ryan FS, Barnard, M, Cunningham SJ. Impact of dentofacial deformity and motivation for treatment: A qualitative study. Am J Orthod Dentofacial Orthop 2012; 141(6): 734–42.
- Svedström-Oristo A-L, Pietilä T, Pietilä I, Alanen P, Varrela J. Morphological, functional and aesthetic criteria of acceptable mature occlusion. Eur J Orthod 2001; 23(4): 373–81.
- Tuominen ML, Tuominen RJ, Nyström M. Subjective orthodontic treatment need and perceived dental appearance among young Finnish adults with and without previous orthodontic treatment. Community Dent Health 1994; 11(1): 29–33.
- Spalj S, Slai M, Varga S, Strujic M, Slaj M. Perception of orthodontic treatment need in children and adolescents. Eur J Orthod 2010; 32(4): 387-94.
- Perillo L, Esposito M, Caprioglio A, Attanasio S, Santini AC, Carotenuto M. Orthodontic treatment need for adolescents in the Campania region: the malocclusion impact on self-concept. Patient Prefer Adherence 2014; 8: 353–9.