Suun epiteelisolu: aktiivinen tekijä toistuvissa suun alueen haavaumissa eli aftoissa

Väitöskirja tarkastettiin 12.6.2015 Helsingin yliopistossa

The oral epithelial cell: an active player in recurrent aphthous ulcers

Vastaväittäjä: Ilmo Leivo, professori, Turun yliopisto

Kustos: Timo Sorsa, professori, Helsingin yliopisto

Esitarkastajat: Jukka H. Meurman, professori, Helsingin yliopisto, Stina Syrjänen, professori, Turun yliopisto

Ohjaajat: Yrjö T. Konttinen, professori, Helsingin yliopisto, Ritva Häyrinen-Immonen, HLT, EHL, Helsingin kaupunki

Toistuva suun alueen haavauma eli afta (RAU) on akuutti tulehdus, joka vaikuttaa suun limakalvolla. Haavauma ilmestyy muutamassa tunnissa ja kestää 5-10 päivää, minä aikana tulehdus lievittyy ja haava paranee itsestään. Taudille ominaista on limakalvon pintakudoksen eli epiteelin menetys. Tämä näkyy kliinisesti valkoisena tai harmaana alueena, jota ympäröi punainen halo, joka saattaa viitata tulehduksen aktiivisuuteen. Akuutin tulehduksen seurauksena vauriokohtaan kertyy useita erityyppisiä tulehdussoluja, jotka voivat taistella taudinaiheuttajia eli mikrobeja vastaan. Mikrobeilla on helppo pääsy suun limakalvolle suojaamattoman haava-alueen kautta ja toisaalta ne voivat myös lisätä tulehdusta, jota pidetään ensimmäisenä askeleena kohti paranemista. Vaikka RAU:ta esiintyy noin 20 %:lla väestöstä ympäri maailman, sen synty ja laukaisevat tekijät ovat tuntemattomia. Useimmat tutkimukset keskittyvät taudin hoitoon ja vain harvat näistä tutkimuksista ovat selvittäneet taudin syntymekanismia.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää limakalvon epiteelisolujen merkitystä RAU:n synnyssä sekä niiden ohjelmoitua solukuolemaa eli apoptoosia sääteleviä tekijöitä. Taudin patogeneesin kannalta merkittäviä tekijöitä tutkittiin niin lähetti-RNA- kuin proteiinitasolla potilaiden sekä terveiden verrokkien suun limakalvon koepaloista. Lisäksi tutkittiin joidenkin näiden molekyylien vaikutusta viljeltyihin suun limakalvon epiteelisoluihin.

Tuloksemme korostavat suun limakalvon epiteelisolujen merkitystä aftojen synnyssä. Mielenkiintoista oli, että ne ilmensivät solukuolemaan liittyviä markkereita sekä sen seurauksena soluista vapautuvia vaarasignaaleja. Osoitimme myös, että taudinaiheuttajia sekä vaarasignaaleja tunnistavat reseptorit ovat läsnä normaalin limakalvon levyepiteelin alemmissa kerroksissa, mutta esiintyvät RAU-potilaiden epiteelillä myös pintakerroksissa. Proinflammatoriset sytokiinit ja kemokiinit olivat myös merkittävästi koholla RAU-potilaan epiteelillä, kuten myös paranemiseen liittyvät antimikrobiset peptidit. Soluviljelykokeet viljellyillä suun epiteelisoluilla tukivat näitä tuloksia: epiteelisolut pystyivät vastaamaan erityyppisten vaarasignaalien ja proinflammatoristen sytokiinien ärsykkeisiin lisäämällä tutkittujen molekyylien eritystä.

Edellä esitetyn perusteella hypotetisoimme, että RAU käynnistää itseään aktivoivan syklin. Tälle syklille on ominaista epiteelisolujen apoptoosi, muutos vaarasignaalien ja taudinaiheuttajien sekä näitä tunnistavien reseptorien esiintymisessä, useiden kemokiinien ja proinflammatoristen sytokiinien ilmenemisen lisääntyminen sekä antimikrobisten peptidien eritys. Nämä yhdessä säätelevät tulehdusta ja aloittavat paranemisprosessin.

Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kliinisessä laitoksessa.

Verkkojulkaisun osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1256-9