Suomen Hammaslääkärilehti

Nopeampi ja kestävämpi hoito puuttuvalle hampaalle

Suomen Hammaslääkärilehti
2015;13(22):
Leila Perea Mosquera

Väitöskirja tarkastettiin 2.10.2015 Turun yliopistossa

Fiber-reinforced composite fixed dental prostheses – Studies of the materials used as pontics

Vastaväittäjä: Mauno Könönen, professori, Helsingin yliopisto

Kustos: Pekka K. Vallittu, professori, Turun yliopisto

Esitarkastajat: Michael Behr, professori, Regensburgin yliopistosairaala, Saksa, Fleming Isidor, professori, Aarhusin yliopisto, Tanska

Ohjaaja: Pekka K. Vallittu, professori, Turun yliopisto, Jukka P. Matinlinna, professor, Hongkongin yliopisto, Kiina

Kuitulujitteinen muovi (engl. fiber-reinforced composite, FRC) on metalliton biomateriaalinakin käytetty materiaali, jonka eräs hammaslääketieteellinen käyttökohde on hammassiltojen runkorakenteissa. Kliininen käyttökokemus on osoittanut, että eräs kuitulujitteisen sillan heikkous on lasikuiturungon ja puuttuvaa hammasta korvaavan ns. välihampaan irtoaminen toisistaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia ja kehittää keinoja välihampaan ja lasikuiturungon välisen liitoksen lujuuden lisäämiseksi materiaaliopillisilla keinoilla. Tavoitteena oli pidentää kuitulujitteisten hammassiltojen käyttöikää.

Neljä koesarjaa osoittivat välihampaan kiinnityspinnan materiaalin, muodon ja pintakäsittelyn vaikutuksen sillan kestävyyteen. Ensimmäisessä tutkimusosassa selvitettiin eri materiaalien purupinnan kerrospaksuuden vaikutusta sillan kestävyyteen. Välihampaan purupintamateriaalin paksuuden lisääminen lujitti siltaa erityisesti keraamista välihammasta käytettäessä. Toisessa tutkimusosassa tarkasteltiin muovisen välihampaan kiinnityspinnan kemiallisen pintakäsittelyn vaikutusta liimasauman lujuuteen. Liimasauman lujuutta saatiin lisättyä kemiallisella käsittelyllä, joka liuotti välihampaan kiinnityspintaa. Työssä havaittiin liima-aineen monomeerien imeytymistä välihampaan pintakerrokseen.

Kolmannessa työssä kiinnitettiin huomio liima- ja pintakäsittelyaineiden monomeerien imeytymiseen kiinnityshampaan pintakerrokseen. Aineiden imeytymissyvyys määritettiin konfokaalimikroskopialla ja imeytymissyvyyden ja liimasauman lujuuden välillä havaittiin yhteys. Neljännessä tutkimusosassa mitattiin valmiin hammassillan lujuutta, ns. kuormituksen kantokykyä. Sillan välihammas oli valmistettu etukäteen muotoillusta kuorimaisesta proteesihampaasta, jonka kiinnittyminen sillan lasikuiturunkoon aikaansaatiin erilaisilla täytemuoveilla. Tuloksena todettiin, että pintakäsittelyn lisäksi välihampaan ja sillan rungon välissä olevalla täytemuovilla on keskeinen merkitys sillan kestävyydelle.

Yhteenvetona todettiin, että kuitulujitteisen hammassillan kestävyyttä voitiin lisätä vaikuttamalla välihampaan materiaaliin ja sen kiinnittymiseen sillan lasikuiturunkoon. Kliiniseltä kannalta tuloksia voidaan käyttää hyödyksi valmistettaessa pitkäikäisiä kuitulujitteisia hammassiltoja.

Väitöstutkimus kuuluu BioCity Turun Biomateriaalitutkimusohjelmaan.

Verkkojulkaisun osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6243-3

Leila Perea Mosquera
DDS, MSc
leila.perea@utu.fi