Probiootit edistävät ienterveyttä

Väitöskirja tarkastettiin 16.6.2017 Turun yliopistossa

Probiotic bifidobacteria and lactobacilli in oral health – interactions with biofilms and the host

Vastaväittäjä: Jukka H. Meurman, professori, Helsingin yliopisto

Kustos: Arzu Tezvergil-Mutluay, professori, Turun yliopisto

Esitarkastajat: Georgios Belibasakis, professori, Karolinska Institutet, Ruotsi; Christina Stecksen-Blicks, professori, Umeå universitet, Ruotsi

Ohjaajat: Anna Haukioja, FT, Turun yliopisto; Leo Tjäderhane, professori, Helsingin yliopisto

Verkkojulkaisun osoite: www.doria.fi/handle/10024/135174

Probiootit edistävät riittävinä määrinä nautittuna terveyttä. Erityisesti yleisimpiä probiootteja, laktobasilleja ja bifidobakteereita, käytetään paljon, mutta niihin liittyvä tutkimusnäyttö on monen taudin osalta vähäistä. Probioottien on ehdotettu sopivan myös suunterveyden edistämiseen – etenkin karieksen, ientulehduksen ja parodontiitin ehkäisyyn ja hoidon tueksi.

Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin Lactobacillus reuteri ATCC 55730- ja ATCC PTA 5289 -probioottien ominaisuuksia hammaskarieksen näkökulmasta. Tutkimuksessa myös kartoitettiin in vitro probioottisen Bifidobacterium animalis subsp. lactis BB-12 (BB-12) -bakteerin ja suusta eristettyjen Bifidobacterium-kantojen integraatiota ja vaikutuksia suun biofilmeihin. Lisäksi selvitettiin kliinisellä kokeella probioottien BB-12 ja L. rhamnosus GG (LGG) vaikutusta terveiden koehenkilöiden syljen mikrobiston koostumukseen, mutans streptokokkien määrään ja ienterveyteen sekä isännän immuunivasteeseen.

Voidaan todeta, että probioottien hyöty hammaskarieksen ehkäisyssä on kyseenalainen. Laboratoriokokeiden perusteella Lactobacillus reuteri -probiooteilla voi otollisissa, paljon sokeria sisältävissä kasvuolosuhteissa jopa olla hammaskariesta edistäviä ominaisuuksia, joskin tutkittujen bakteerikantojen välillä havaittiin tässä suhteessa eroja. L. reuteri ATCC PTA 5289 -kanta kiinnittyi ja muodosti biofilmiä merkitsevästi enemmän kuin ATCC 55730 -kanta. BB-12 tai suun bifidobakteerit eivät vaikuttaneet Streptococcus mutansin kasvuun laboratoriomallissa. Kliinisessä kokeessa, joka tehtiin terveillä, nuorilla koehenkilöillä, probioottien käytöllä ei ollut vaikutusta mutans streptokokkeihin tai suun mikrobistoon.

Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin myös, että probiootit parantavat ienterveyttä. Laboratorio-oloissa probioottinen BB-12 ja suusta eristetyt bifidobakteerit hillitsivät Porphyromonas gingivaliksen kasvua. Tämä voi johtua suoraan bakteerien välisestä vuorovaikutuksesta, tai sitten syynä saattaa olla bifidobakteerien aikaansaama hapan, P. gingivalikselle epäsuotuisa, kasvuympäristö. Myös kliinisessä kokeessa BB-12 yhdistettynä LGG-probioottiin paransi koehenkilöiden ienterveyttä. Probiootteja käyttäneillä koehenkilöillä plakin määrä oli vähentynyt, ja heidän sylkensä matriksimetalloproteinaasi (MMP)-9:n ja MMP-estäjän, TIMP-1:n, pitoisuudet olivat muuttuneet verrattuna lähtötilanteeseen.

Probioottibakteerien vaikutukset suunterveyteen riippuvat siis käytetystä bakteerikannasta ja ympäristötekijöistä. Probioottien vaikutus mutans streptokokkeihin ja suun kokonaismikrobistoon on tämän tutkimuksen perusteella vähäinen, mutta ienterveydelle niistä voi olla hyötyä. Probioottien vaikutusmekanismit suussa saattavat liittyä isännän immuunivasteen tehostamiseen. Tutkimus siis vahvistaa aiempaa käsitystä probioottien vaikutuksista suussa.

Väitöstutkimus on tehty Turun yliopistossa.