Seurantatutkimus vahvistaa suuinfektioiden yhteyden sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpään

Väitöskirja tarkastettiin 28.9.2018 Helsingin yliopistossa

Chronic Dental Diseases and Systemic Health: Cardiovascular Diseases and Cancer

Vastaväittäjä: David Herrera, professori Complutense University of Madrid, Espanja

Kustos: Timo Sorsa, professori Helsingin yliopisto / HUS / Karolinska Institutet, Huddinge, Ruotsi

Esitarkastajat:

David Williams, professori University of London, Lontoo, Iso-Britannia

Jari Kellokoski, professori Itä-Suomen yliopisto

Ohjaajat:

Jukka Meurman, professori Helsingin yliopisto / HUS

Birgitta Söder, professori Karolinska Institutet, Huddinge, Ruotsi

Verkkojulkaisun osoite: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/243059

Krooniset suusairaudet ovat maailmalla erittäin yleisiä. Niiden ja yleisterveyden välisiä yhteyksiä on tutkittu paljon, ja varsinkin parodontiitin on havaittu liittyvän sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen, keskosuuteen, pieneen syntymäpainoon, Alzheimerin tautiin sekä syöpään. Apikaaliparodontiitilla on todettu olevan tilastollinen yhteys sydän- ja verisuonitauteihin sekä diabetekseen. Syy-yhteyttä on kuitenkin vaikea osoittaa, sillä suuinfektioilla ja muilla yllä mainituilla sairauksilla on yhteisiä taustamuuttujia. Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisin ja syöpä toiseksi yleisin kuolinsyy maailmassa.

Tämän tutkimuksen aineistona oli ruotsalainen väestökohortti (n = 1 676), jonka terveyttä on seurattu vuodesta 1985 alkaen. Hypoteesina tässä väitöstutkimuksessa oli, että marginaalisen parodontiitin, apikaaliparodontiitin, systeemisairauksien ja syövän välillä on yhteys. Hypoteesin testaamiseksi osalle kohortista tehtiin kliiniset tutkimukset vuosina 2003 (n = 120) ja 2009 (n = 90). Otokset oli tasapainotettu iän ja sukupuolen mukaan. Osallistujien tuloksia verrattiin kumuloituviin kansallisiin syöpätilastoihin sekä sairaaloiden poistorekistereihin. Lisäksi vuonna 2003 tehtiin koko suun röntgentutkimus ja vuonna 2009 kerättiin sylki- ja seeruminäytteet mm. tulehdusbiomarkkerianalyyseja varten. Tilastollisina menetelminä käytettiin varianssi- ja kovarianssianalyyseja, Khiin neliötestiä, Fisherin t-testiä, Mann-Whitneyn U-testiä, Bonferroni-korjausta sekä useita regressio- analyysejä.

Tärkeimmät tulokset olivat, että syöpä liittyi tilastollisesti puuttuvien hampaiden lukumäärään ja potilaan ikään. Vuoden 2009 tutkimuksessa parodontaalisesti terveillä henkilöillä, joilta kuitenkin puuttui poskihammas 47, oli syövän esiintyvyyden ristitulosuhde (OR) 2,62 (95 %:n luottamusväli 1,18–5,78); iän osalta vastaava ristitulosuhde oli 1,91 (95 % CI 1,06–3,43). Apikaaliparodontiittiin taas liittyi suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin (ristitulosuhde 3,90; 95 %:n luottamusväli 1,20–12,65), kun marginaalinen parodontiitti ja muut taustatekijät huomioitiin. Apikaaliparodontiitti oli hyvin yleinen – sitä esiintyi 41 %:lla tutkituista –, ja tutkituille tehtyjen juurihoitojen laatu oli pääosin huono. Seerumista ja syljestä mitattujen tulehdusbiomarkkerien MMP-8, MMP-9 ja TIMP-1 pitoisuuksissa ei havaittu merkittäviä eroja, joskin syljen korkeat MMP-13-pitoisuudet liittyivät naissukupuoleen (OR 3,08; 95 % CI 1,17–8,11) ja kliiniseen kiinnityskudoskatoon (OR 3,57; 95 % CI 1,18–11,82).

Suun infektiot olivat siis tutkitussa väestössä yleisiä, ja niillä havaittiin olevan tilastollisia yhteyksiä sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpään. Todettiin myös, että ikä on tärkeä tekijä useiden yleissairauksien kannalta. Monet taustatekijät, kuten genomi, ympäristö ja käyttäytyminen, voivat vaikuttaa terveyden ja sairauksien väliseen tasapainoon. Koska suusairauksien ja systeemisten sairauksien taustalla vaikuttavat osittain samat tekijät, on näiden tautien välisten syy-yhteyksien havaitseminen vaikeaa.