Uutta tietoa HPV:n, HSV:n ja EBV:n roolista pään ja kaulan syövissä

Involvement of human papillomaviruses, herpes simplex virus and Epstein- Barr virus in head and neck carcinomas

Vastaväittäjä

Tina Dalianis, professori

Karolinska Institutet, Tukholma, Ruotsi

Kustos

Veijo Hukkanen, dosentti

Turun yliopisto

Esitarkastajat

Eeva Auvinen, dosentti

Helsingin yliopisto

Ivana Kholova, dosentti

Tampereen yliopisto / Fimlab Laboratoriot

Ohjaajat

Stina Syrjänen, professori

Turun yliopisto

Veijo Hukkanen, dosentti

Turun yliopisto

Verkkojulkaisun osoite: https://www.utupub.fi/handle/10024/147039

Pään ja kaulan alueen syöpien esiintyvyys on länsimaissa lisääntymässä. Erityisesti ihmisen papilloomaviruksen (HPV) aiheuttamat suunielun syövät ovat yleistyneet. Tyypin 1 herpes simplex -virusta (HSV-1) löytyy usein etenkin syöpää sairastavien ja leukakirurgista hoitoa saavien potilaiden suusta. HSV-1:tä ei pidetä pään ja kaulan alueen syöpien vaaratekijänä, eikä sen vaikutusta syöpäsolujen säteilyvasteeseen ole juurikaan tutkittu. Epstein-Barrin virus (EBV) puolestaan infektoi lähes kaikkia suomalaisia aikuisia latenttina B-lymfosyyteissä. EBV:n esiintyvyydestä varsinaisissa syöpäsoluissa on vain vähän tietoa – lukuun ottamatta nenänielun karsinoomaa, jota EBV tunnetusti aiheuttaa.

Yleensä nämä virukset eivät aiheuta limakalvolla näkyviä oireita, ja etenkin HSV-1:n ja EBV:n rooli pään ja kaulan syövissä on epäselvä.

Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin RT-PCR-menetelmällä, miten HPV-tyypin 16 syöpägeeni E6 reagoi erilaistumissignalointiin ikenen epiteelisoluviljelmissä. Lisäksi tutkittiin, muuttaako HSV-1-infektio terveiden ihosolujen, ikenen solujen tai HPV16-positiivisten syöpäsolujen vastetta mm. sädehoidossa käytetylle röntgensäteilylle. Tätä selvitettiin mittaamalla solukuolemaa ja siihen liittyvien geenien ja proteiinien ilmentymistä RT-PCR:n ja immunohistokemiallisten menetelmien avulla.

Lopuksi selvitettiin HPV:n, HSV-1:n ja EBV:n esiintyvyyttä pään ja kaulan alueen syöpänäytteissä 73 potilaan aineistossa. Näitä tuloksia verrattiin syövän tautispesifiseen ennusteeseen.

Osoitimme, että erilaistumissignalointi lisää HPV16:n E6-syöpägeenin ilmentymistä, mikä pitkitti solun jakaantumisvaihetta ennen sen erilaistumista. Ihosoluissa HSV-1-infektio ja säteily yhdessä ja erikseen aiheuttivat solukuolemaa. Sen sijaan HSV-1-infektoidut terveen ikenen solut ja HPV16-positiiviset syöpäsolut kestivät säteilyä tavallista paremmin ja vastustivat solukuolemaa normaalia tehokkaammin. EBV havaittiin 21 %:ssa kaikista pään ja kaulan syöpänäytteistä. In situ -hybridisaation avulla EBV:tä todettiin myös itse syöpäsoluissa osassa suun ja kurkunpään syövistä. Näistä syövistä 47 % oli samalla HPV-positiivisia. HSV-1:tä havaittiin vain muutamassa suun ja suunielun syövässä. Näiden virusten aiheuttamien yhtäaikaisten infektioiden havaittiin liittyvän tilastollisesti huonompaan syövän ennusteeseen. Kiinnostavaa oli myös, että ainoastaan 11 %:ssa kaikista syöpänäytteistä ei havaittu yhtäkään näistä viruksista. Tulokset antavat aihetta jatkotutkimuksiin sen suhteen, millainen on virusten ja säteilyn yhteisvaikutus pään ja kaulan syöpien synnyssä sekä hoidossa.

Tämä väitöstutkimus tehtiin Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hammaslääketieteen laitoksella sekä biolääketieteen laitoksella, Virusopilla.