Aiheuttavatko hammasperäiset bakteerit aivovaltimopullistuman?

Oral bacterial findings in patients with intracranial aneurysms

Vastaväittäjä

Eija Könönen, professori

Turun yliopisto

Kustos

Tanja Pessi, dosentti

Tampereen yliopisto

Esitarkastajat

György Kálmán Sándor, professori

Oulun yliopisto

Pirkko Pussinen, dosentti

Helsingin yliopisto

Ohjaajat

Tanja Pessi, dosentti

Tampereen yliopisto

Timo Peltomäki, professori

Itä-Suomen yliopisto

Verkkojulkaisun osoite: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-3169-6/urn_ isbn_978-952-61-3169-6.pdf

Aivovaltimopullistuman eli aneurysman vuotaminen on vaarallisen lukinkalvonalaisen verenvuodon (subaraknoidaalivuoto, SAV) yleisin syy. Vuoto on yleisin työikäisillä, ja se aiheuttaa huomattavia neurologisia haittoja – suurelle osalle potilaista jopa työkyvyttömyyden. Aneurysmien esiintyvyydestä ei ole tarkkaa tietoa. On arvioitu, että vähintään yhdellä 20–30 aikuisesta on aneurysma, ja että näistä pullistumista noin 25 prosenttia vuotaa elämän aikana aiheuttaen SAV:n. Noin puolet SAV-potilaista kuolee vuoden sisällä vuodosta. Pullistuman kehittymiseen ja vuotamiseen liittyy tulehdusreaktio, jonka aiheuttaja on toistaiseksi epäselvä. Tiedetään kuitenkin, että tyypillinen piirre aneurysman vuotamiseen johtavassa tulehdusreaktiossa on elastiinin hajoaminen.

Parodontiitin on osoitettu olevan sydän- ja verisuonitautien itsenäinen riskitekijä, mutta tutkimuksia, jotka selvittäisivät suun bakteerien merkitystä aneurysmataudissa, ei ole aiemmin tehty. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiinkin aivovaltimopullistumataudin ja suun patogeenisten bakteerien mahdollista yhteyttä. Tutkimuksessa kerättiin kudosnäytteet yhteensä 70 puhjenneesta ja puhkeamattomasta aivovaltimopullistumasta. Toinen aineisto koottiin tutkimalla 90 aivovaltimopullistumapotilaan hampaisto ja leukojen alue kliinisesti sekä röntgenologisesti. Potilailta myös kysyttiin, tupakoivatko he ja kuinka usein he harjaavat hampaansa. Pullistumanäytteet analysoitiin kvantitatiivisellä polymeraasiketjureaktiolla (qPCR). Ientaskunäytteiden analysointiin käytettiin qPCR:ää ja lisäksi 16S rRNA -geenin sekvensointiin perustuvaa metagenomista analytiikkaa, jossa bakteerien läsnäolo näytteissä tutkitaan eristämällä ja tunnistamalla bakteerien perimä.

Osoittautui, että hammasperäisiä bakteereita oli läsnä 70 prosentissa aivovaltimopullistumanäytteistä. Näytteissä havaittiin myös viitteitä bakteeriperäisestä tulehdusreaktiosta. Pullistumapotilaille tehdyissä hammastarkastuksissa havaittiin hammasperäisiä tulehduspesäkkeitä merkitsevästi enemmän kuin normaaliväestöllä. Fusobacterium nucleatum -bakteeri, joka liittyy parodontiitin kehittymiseen, oli streptokokkien ohella yleisimpiä bakteereita pullistumapotilaiden ientasku- ja pullistumanäytteissä. Aktiivinen hampaiden harjaaminen kaksi kertaa päivässä näytti vähentävän bakteeribiofilmin monimuotoisuutta sekä Fusobacterium nucleatumin suhteellista osuutta potilaiden ientaskuissa.

Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että suun bakteereilla saattaa olla merkitystä aivovaltimopullistumataudissa. Hammasperäisten bakteerien aiheuttama tulehdusreaktio tarjoaa yhden potentiaalisen selityksen sille, miksi aneurysmassa kehittyy tulehdusreaktio. Yhdessä aiempien tutkimusten kanssa tämän väitöstyön tulokset toimivat kiinnostavana avauksena kohti parempaa ymmärrystä bakteerien roolista aivovaltimopullistumataudissa.

Tutkimus tehtiin TAYS:n suu- ja leukasairauksien ja neurokirurgian yksiköissä yhteistyössä Tampereen yliopiston molekyylimikrobiologian osaston kanssa.