Elintapojen yhteys suunterveyteen ulkomaalaistaustaisilla

Aineisto ja menetelmät

Tutkimuksessa hyödynnettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimuksen (Maamu) aineistoa (2). Maamututkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2010–2012, ja se koostuu vähintään vuoden Suomessa asuneille 18–64-vuotiaille venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisille henkilöille tehdyistä haastatteluista sekä terveystarkastuksista. Mikäli haastateltava kieltäytyi varsinaisesta haastattelusta, hänelle tarjottiin mahdollisuutta osallistua lyhythaastatteluun, joka sisälsi keskeisimmät kysymykset pidemmästä haastattelusta. Haastatteluja tehtiin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Vaasassa.

Tutkimukseen kutsuttiin 1 000 venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaista henkilöä, eli kutsuttuja oli yhteensä 3 000. Tarkkuuden parantamiseksi otoskoot suunniteltiin siten, että pienemmiltä paikkakunnilta valittiin suhteessa suurempi osuus tutkittavista ryhmistä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1 846 henkilöä (62 % kutsutuista), joista venäläistaustaisia oli 702, somalialaistaustaisia 512 ja kurditaustaisia 632. Osallistumisaktiivisuus oli pienin somalialaistaustaisilla (51 %) ja suurin venäläistaustaisilla (70 %). Somalialaistaustaisissa oli eniten sekä haastattelusta kieltäytyneitä että niitä, joita ei tavoitettu tai jotka olivat muuttaneet tai matkalla. Somalialaistaustaisilla ilmeni myös eniten vaihtelua osallistumisaktiivisuudessa eri kaupunkien välillä. Pääkaupunkiseudulla somalialaistaustaisten osallistumisaktiivisuus oli selkeästi vähäisempi kuin muissa kaupungeissa: somalialaistaustaisilla se oli 43–49 %, venäläistaustaisilla 69–72 % ja kurditaustaisilla 59–66 %. Muilla ryhmillä osallistumisaktiivisuus ei suuresti eronnut eri kaupungeissa. Verrokkiaineistona käytettiin THL:n Terveys 2011 -tutkimuksen aineistoa siten, että siitä otettiin mukaan 18–64-vuotiaat osallistujat, jotka asuivat Maamu-tutkimuksen kuudella paikkakunnalla (n = 1 459) (17). Terveys 2011 -aineisto perustuu Terveys 2000 -tutkimusta varten vuonna 2000 kerättyyn, Manner-Suomen aikuisväestöä edustavaan otokseen. Terveys 2011 -tutkimukseen kutsuttiin kaikki elossa olevat Terveys 2000 -tutkimukseen 11 vuotta aiemmin kutsutut henkilöt, jotka eivät olleet kieltäytyneet osallistumasta mihinkään jatkotutkimuksiin (n = 8 135). Lisäksi tutkimuksen kliiniseen osioon kutsuttiin mukaan 415 henkilöä, jotka kuuluivat uuteen nuorten aikuisten (18–28 v.) otokseen (n = 1 994). Terveystarkastus toteutettiin 59 paikkakunnalla. Valtaosalle nuorten aikuisten otoksesta (1 579 henkilöä) lähetettiin ainoastaan postikysely. Elintapoja ja suunterveyttä selvitettiin kyselylomakkeilla ja puhelinhaastattelulla (15).

Tähän tutkimukseen valittiin Maamuaineistosta suunterveys- ja elintapamuuttujia, joiden yhteyttä toisiinsa tarkasteltiin eri ulkomaalaistaustaisten ryhmissä. Lisäksi yhteyksiä kartoitettiin kolmessa eri ikäluokassa, ja tuloksia verrattiin koko väestön vastaaviin tuloksiin. Maamututkimuksen haastattelujen suunterveysmuuttujista valittiin tarkasteltaviksi koettu hampaiden kunto, hammasvaivojen esiintyminen, omahoitotottumukset, hammaslääkärikäynnit ja irtoproteesien käyttö. Myös lyhythaastattelussa oli kysytty hammasvaivojen esiintymisestä ja edellisestä hammaslääkärikäynnistä (2). Terveystarkastuksesta saaduista tiedoista suunterveysmuuttujaksi valittiin hampaiden lukumäärä. Elintapamuuttujiksi poimittiin haastatteluista tupakointi, alkoholinkäyttö sekä tuoreiden kasvisten ja hedelmien syönti. Alkoholinkäytön tarkastelemiseksi valittiin kaksi kysymystä: ”Oletteko käyttänyt alkoholijuomia 12 viime kuukauden aikana?” ja ”Kuinka usein olette juonut kerralla kuusi tai useampia annoksia?”. Ikäluokkina olivat 18–29-, 30–44- sekä 45–64-vuotiaat. Kaikki tässä tutkimuksessa käytetyt muuttujat, niistä esitetyt kysymykset sekä vastanneiden osuudet kutsutuista löytyvät taulukosta 1 «»1.

Tilastollisissa analyyseissä käytettiin SPSS Statistics 24 -ohjelmaa. Eri maahanmuuttajaryhmien tuloksia verrattiin koko väestön vastaaviin tuloksiin; elintapojen ja suunterveyden muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin khiin neliö -testillä. Tilastollisesti merkitseväksi tulokseksi määriteltiin p-arvo < 0,05. Tulokset on esitetty painotettuina, ositerakenne ja äärellisen populaation korjaus huomioiden.

Tulokset

Suun terveydentila

Koettu suunterveys oli parempi koko väestössä kuin ulkomailla syntyneillä (taulukko 2 «»2). Ulkomaalaistaustaisten joukossa hampaidensa kunnon ja suunsa terveydentilan koki hyväksi tai melko hyväksi suurempi osuus 18–29-vuotiaista kuin vanhemmista ikäryhmistä (taulukko 3). Koko väestöä tarkasteltaessa eri ikäryhmien välillä ei havaittu eroja koetussa suunterveydessä.

Hammassärkyä tai muita hampaisiin/ hammasproteeseihin liittyviä oireita esiintyi ulkomailla syntyneiden joukossa eniten kurditaustaisilla ja vähiten somalitaustaisilla (taulukko 2 «»2). Somalialaistaustaisilla hampaisiin liittyviä oireita esiintyi eniten vanhimmassa ikäluokassa (46 %) ja vähiten keskimmäisessä ikäluokassa (30 %) (kolmen ikäryhmän vertailun parvo 0,037). Kurditaustaisilla hampaisiin liittyviä oireita ilmeni eniten vanhimmassa (63 %) ja vähiten nuorimmassa ikäluokassa (46 %) (p-arvo 0,002). Venäläistaustaisilla ja koko väestöllä hampaisiin liittyvien oireiden esiintyvyydessä ei havaittu eroja ikäryhmien välillä.

Hampaitaan vähintään kaksi kertaa päivässä pesevien osuus oli somalialaistaustaisilla nuorimmassa ikäryhmässä 97 %, 30–44-vuotiailla 100 % ja vanhimmassa ikäryhmässä 99 %. Somalialaistaustaiset harjasivat hampaitaan selkeästi useammin kuin muut ulkomailla syntyneet ryhmät ja koko väestö.

Kaikissa ulkomailla syntyneiden ryhmissä eniten hampaita oli nuorimmalla ikäluokalla (keskiarvo 29,5 hammasta) ja vähiten vanhimmalla ikäluokalla (keskiarvo 25,3 hammasta). Hampaiden keskimääräinen lukumäärä oli suurin somalialaistaustaisilla, mikä johtuu luultavasti poistamattomista viisaudenhampaista.

Suurimmalla osalla tutkimukseen osallistuneista oli viimeisestä hammaslääkärikäynnistä enintään kaksi vuotta (taulukko 2 «»2). Koko väestössä kahden vuoden sisällä hammaslääkärissä käyneiden osuus oli vanhimmassa ikäryhmässä suurempi kuin nuoremmissa ikäryhmissä (taulukko 3 «»3). Ulkomaalaistaustaisten vanhimmasta ikäryhmästä pienempi osuus oli käynyt hammaslääkärissä viimeisten kahden vuoden aikana kuin koko väestön vanhimmasta ikäryhmästä.

Koko väestöstä säännöllisessä suun tutkimuksessa kävi reilusti yli puolet tutkittavista (64 %). Kaikissa ulkomailla syntyneiden ryhmissä vastaava osuus oli tätä pienempi; selkeästi pienin se oli somalialaistaustaisilla (8 %).

Tuoreita kasviksia ja hedelmiä päivittäin syövien osuus oli suurin venäläistaustaisilla, seuraavaksi suurin koko väestöllä ja kurditaustaisilla (taulukko 4). Somalialaistaustaisista tuoreita kasviksia ja hedelmiä ilmoitti syövänsä päivittäin vain kaksi vastaajaa.

Päivittäin tupakoivia oli vähiten somalialais- ja eniten kurditaustaisissa (taulukko 4 «»4). Venäläistaustaisista suurin osa (86 %) oli käyttänyt alkoholia edellisen vuoden aikana. Somalialaistaustaisista alkoholia oli juonut edellisen vuoden aikana vain kuusi vastaajaa (1 %), ja myös kurditaustaisilla osuus oli selvästi pienempi kuin venäläistaustaisilla. Terveys 2011 -tutkimuksessa ei kysytty vastaavaa kysymystä, joten tuloksia ei voida verrata koko väestöön. Niiden henkilöiden osuus, jotka joivat vähintään kuusi annosta alkoholia ainakin kerran kuussa, oli koko väestössä selkeästi suurempi kuin ulkomailla syntyneiden ryhmissä.

Elintavat ja suunterveys

Venäläistaustaiset

Venäläistaustaisista 16 % ilmoitti tupakoivansa päivittäin. Verrattuna niihin venäläistaustaisiin, jotka eivät tupakoineet päivittäin, päivittäin tupakoivista suurempi osuus ilmoitti suunsa terveydentilan olevan huono tai melko huono (kuvio 1 «»5). Päivittäin tupakoivat myös harjasivat hampaitaan harvemmin ja kävivät säännöllisissä suun tutkimuksissa vähemmän kuin ne, jotka eivät tupakoineet päivittäin. Lisäksi niiden vastaajien osuus, joilla oli viimeisestä hammaslääkärikäynnistä yli kaksi vuotta, oli suurempi päivittäin tupakoivien joukossa.

Tuoreita kasviksia ja hedelmiä päivittäin syövistä venäläistaustaisista vastaajista useampi harjasi hampaansa vähintään kaksi kertaa päivässä (90 % vs. 77 %; p-arvo < 0,001) ja kävi säännöllisesti suun tutkimuksessa (58 % vs. 41 %; p-arvo = 0,001) kuin niistä venäläistaustaisista, jotka eivät syöneet tuoreita kasviksia ja hedelmiä päivittäin.

Venäläistaustaisilla koettujen hammasvaivojen ja elintapojen välillä ei tässä aineistossa havaittu merkitseviä yhteyksiä.

Pohdinta

Koko Suomen väestön suunterveys oli tässä tutkimuksessa tarkasteltujen suunterveysmuuttujien osalta parempi kuin venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisten henkilöiden suunterveys. Aiemmissa tutkimuksissa, joissa on selvitetty ulkomaalaistaustaisten suunterveyttä, on saatu samankaltaisia tuloksia – eli koko väestön suunterveys on ollut parempi kuin ulkomaalaistaustaisilla ryhmillä (5–10). Koetussa suunterveydessä havaittiin ulkomaalaistaustaisten ryhmien sisällä ikäluokkakohtaisia eroja, mutta vastaavia eroja ei ilmennyt koko väestön tasolla.

Tutkimus vahvisti aiempaa näyttöä siitä, että tupakointi liittyy heikompaan suunterveyteen. Sekä venäläis- että kurditaustaisten joukossa päivittäin tupakoivien ja niiden, jotka eivät tupakoineet päivittäin, välillä havaittiin eroja useissa suunterveysmuuttujissa. Näiden muuttujien osalta päivittäin tupakoivien suunsuunterveys oli huonompi kuin henkilöiden, jotka eivät tupakoineet päivittäin. Somalialaistaustaisten joukossa tupakointi oli paljon harvinaisempaa kuin muissa ulkomailla syntyneiden ryhmissä. TERTTUtutkimukseen osallistuneiden – pääosin Lähi-Idästä, Pohjois-Afrikasta ja Venäjältä Suomeen saapuneiden – turvapaikanhakijoiden joukossa miesten päivittäinen tupakointi oli huomattavasti yleisempää (37 %) kuin koko Suomen väestössä (4) ja tässä tutkimuksessa hyödynnetyssä Maamu-tutkimuksen aineistossa. Suun terveydenhuollossa tulee panostaa erityisesti terveydenhuollon ammattilaisen tekemään tupakkainterventioon sekä -valistukseen, kuten myös Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee (18).

Vähintään kuusi annosta alkoholia ainakin kerran kuussa juovien osuus oli koko väestössä selkeästi suurempi kuin ulkomailla syntyneiden ryhmissä. Myös TERTTU-tutkimukseen osallistuneista turvapaikanhakijoista enemmistö (85 %) raportoi, ettei käytä alkoholia lainkaan (4). Somalialais- ja kurditaustaisilla lukuja selittävät luultavasti uskonnolliset syyt. On kuitenkin havaittu, että kyselytutkimuksissa vastaajat aliraportoivat alkoholinkäyttönsä, joten sitä ei täysin luotettavasti voida mitata kyselyillä (19). Lisäksi kyselytutkimuksiin perustuvat alkoholin kulutusarviot ovat pienempiä kuin alkoholin myyntitilastoihin perustuvat kulutusmäärät, joten kaikkien tutkittavien ryhmien itse ilmoittamat käyttömäärät luultavasti eroavat todellisesta määrästä.

Venäläis- ja kurditaustaisten ryhmissä tuoreita kasviksia ja hedelmiä päivittäin syövät kävivät useammin säännöllisissä suun tutkimuksissa kuin ne, jotka eivät syöneet tuoreita kasviksia ja hedelmiä päivittäin. Tuoreita kasviksia ja hedelmiä päivittäin nauttivilla on luultavasti yleisesti terveelliset elintavat, joihin kuuluvat myös säännölliset tutkimuskäynnit. Kasviksilla ja hedelmillä on paljon hyviä terveysvaikutuksia, ja niiden syöntiä pidetään terveellisten elintapojen indikaattorina (20). Somalialaistaustaisista vastaajista vain kaksi ilmoitti syövänsä tuoreita kasviksia ja hedelmiä. Syynä pieneen lukumäärään on mahdollisesti se, että haastattelukysymyksessä tiedusteltiin nimenomaan tuoreiden kasvisten syöntiä. Somalit syövät kasvikset hygieniasyistä usein kypsennettyinä, esimerkiksi pataruoissa (21).

Tutkimuksen perusteella ulkomailla syntyneet nuoret kokivat suunterveytensä yleisesti ottaen paremmaksi kuin vanhemmat ulkomaalaistaustaiset ikäluokat. Tuloksia tulkittaessa on syytä huomioida, että nuoret ulkomailla syntyneet henkilöt ovat todennäköisesti asuneet Suomessa ja kuuluneet suomalaisen hammashoidon piiriin suhteessa suuremman osan elämästään. Aiemman kotimaan suun terveydenhuolto on voinut olla hoidon saatavuuden ja laadun osalta osin heikompaa kuin Suomessa, mikä voi heijastua erityisesti vanhempien tutkittavien suunterveyteen.

Koko väestössä niitä, joilla viimeisestä hammaslääkärikäynnistä oli kulunut enintään kaksi vuotta, oli eniten vanhimmassa ikäryhmässä. Tämä mahdollisesti selittyy sillä, että vanhimmalla ikäryhmällä on enemmän hampaisiin liittyviä ongelmia kuin nuoremmilla. Koko väestöstä säännöllisessä suun tutkimuksessa kävi reilusti yli puolet. Kaikissa ulkomailla syntyneiden ryhmissä vastaava luku oli pienempi, ja somalialaistaustaisilla se oli alle 10 %. Suomalaisen pilottitutkimuksen mukaan monet ulkomaalaistaustaiset henkilöt kokevat hammaslääkäriajan varaamisen haastavaksi (3). Syynä tähän saattavat olla kieli- ja kommunikaatio-ongelmat. Olisikin hyvä selvittää, kokevatko ulkomailla syntyneet terveyspalveluihin liittyvän tiedon löytämisen haastavaksi ja onko tieto riittävän hyvin heidän saatavillaan. Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että vaikka ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä oli suurempi hammashoidon tarve kuin Ruotsissa syntyneillä, he käyttivät hammashoidon palveluita vähemmän (22). On tärkeää, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet saada tietoa suunterveydestä ja varata aika suunterveyden palveluihin. Tietoa tulee olla saatavilla helposti ja eri kielillä.

Somalialaistaustaiset kävivät paljon muuta väestöä vähemmän säännöllisissä suun tutkimuksissa, joten heidän suunterveydestään tiedetään todennäköisesti vähemmän kuin muiden ryhmien. Vuonna 2013 tehdyn amerikkalaistutkimuksen mukaan osa Yhdysvalloissa asuvista somalialaisista pelkäsi ammattimaisen hampaiden puhdistuksen vahingoittavan hampaita, sillä puhdistuksen jälkeen ne tuntuivat herkemmiltä (23). Lähes kaikki Maamu-aineiston somalialaistaustaiset pesivät hampaansa vähintään kaksi kertaa päivässä. Tämä voi liittyä siihen, että lähes kaikki somalit ovat muslimeja. Islaminuskoon kuuluu viisi kertaa päivässä toistuva rukoushetki, jonka yhteydessä suoritetaan peseytymisrituaali (23). Peseytymiseen sisältyy myös suun huuhtelu ja harjaus puutikulla (miswak). Yllä mainitussa amerikkalaistutkimuksessa havaittiinkin – ennakko-odotusten vastaisesti – , että maahan saapuneiden somalien suunterveys ja omahoitotottumukset olivat hyvät (23). Puutikku, jota somalit käyttävät hampaiden puhdistukseen, poistaa tutkimuksenkin mukaan hyvin plakkia hampaista (24). Somalian isoimmissa kaupungeissa myydään länsimaisia hammasharjoja, mutta vain harva amerikkalaistutkimuksen osallistuja oli kertomansa mukaan käyttänyt Somaliassa hammasharjaa. Yhdysvalloissa yli puolet oli kuitenkin vaihtanut puutikun hammasharjaan, sillä siellä tuoreiden tikkujen saanti oli vaikeaa. Nuoret vaihtoivat tikun länsimaiseen harjaan vanhempia vastaajia useammin. Ne vastaajat, jotka kertoivat käyttävänsä edelleen tikkua, ajattelivat sen olevan länsimaista hammasharjaa tehokkaampi ja parempi ikenille. Lisäksi länsimainen hammasharja koettiin epämukavaksi. Ulkomailla syntyneillä henkilöillä voi olla erilaisia terveydenhuoltoon liittyviä uskomuksia, ja suun terveydenhuollon resurssien käyttöä ajatellen on ensisijaisen tärkeää, että heitä ohjeistetaan suunterveyden ylläpitohoidossa.

Somalialaistaustaiset ovat lähes kaikki muslimeja, ja heidän uskontonsa kieltää alkoholijuomien nauttimisen. Myös tupakointi oli somalialaistaustaisten joukossa paljon harvinaisempaa kuin muiden ulkomailla syntyneiden. Valitut elintapamuuttujat eivät siis olleet parhaat mahdolliset selvittämään somalialaistaustaisten elintapojen yhteyttä suunterveyteen. Tulevissa tutkimuksissa kannattaisikin tarkastella muita elintapamuuttujia, kuten kypsennettyjen vihannesten syöntiä sekä liikunta- ja unitottumuksia. Näin voitaisiin mahdollisesti saada enemmän tietoa somalialaistaustaisten elintavoista ja niiden yhteydestä suunterveyteen.

Ulkomailla syntyneiden henkilöiden määrä Suomessa on kasvanut, ja on tärkeää kohdentaa suun terveydenhuollon resursseja niin, että kaikki saavat tasa-arvoista hoitoa. Tämän tutkimuksen perusteella niiden osuus, jotka kävivät säännöllisissä suun tutkimuksissa, oli ulkomailla syntyneiden joukossa selvästi pienempi kuin koko väestössä. Suun terveydenhuollon resursseja pitäisikin suunnata ulkomaalaistaustaisten ennaltaehkäisevään hoitoon eli säännöllisiin tutkimuksiin sekä omahoidon ohjaukseen. On kuitenkin muistettava, että ulkomaalaistaustaiset eivät ole suunterveyden tai elintapojen osalta yhtenäinen ryhmä, vaan suunterveyteen vaikuttavat tekijät vaihtelevat yksilöiden taustan mukaan. Epäedulliset elintavat kuten tupakointi, alkoholin suurkulutus ja vähäinen tuoreiden kasvisten ja hedelmien kulutus näyttäisivät olevan yhteydessä keskimääräistä huonompaan suunterveyteen kaikissa väestöryhmissä, joissa niiden esiintyvyys on riittävän suurta yhteyden havaitsemiseksi.

Tutkimuksen vahvuutena oli laajaalaisten lähtöaineistojen käyttö (2, 4). Tutkimuksessa oli kuitenkin välttämätöntä rajata tarkasteltavien tekijöiden määrää, ja jouduimme jättämään ulkopuolelle monia tekijöitä, joiden uskotaan vaikuttavan suunterveyteen. Tällaisia olivat mm. haastateltavien koulutus, sukupuoli ja sosioekonominen asema. Ulkomaalaistaustaisten sosioekonominen asema on keskimääräistä heikompi, mikä voi osin selittää tässäkin tutkimuksessa esiin tulleita suunterveyseroja. Korkeat kustannukset ovat merkittävä este suun terveydenhoitoon hakeutumiselle, ja ulkomaalaistaustaiset kävivät koko väestöä harvemmin hammaslääkärin tutkimuksissa. Lisäksi tässä tutkimuksessa havaittujen erojen tilastollista voimaa pienensi se, että vastaajamäärät olivat tiettyjen muuttujien osalta hyvin pienet.

The association between health behaviour and oral health among migrants in Finland

The number of migrants in Finland has increased every year in the 21st century. In order to treat all the patients equally it is important to know about the migrants’ oral health and the factors affecting their oral health. In this study we used The Migrant Health and Wellbeing Study (Maamu) data from The National Institute for Health and Welfare (THL) (n = 1 846). The Maamu data was collected through interviews and a health examination between 2010 and 2012 and included persons of Somalian, Kurdish and Russian origin. The Health 2011 Survey, also conducted by THL, was used as reference data (n = 1 459). The results of this study show that migrants did not participate in regular dental examinations as often as the Finnish population on average. Migrants also perceived their oral health as poor or quite poor more often than the Finnish population. Among persons of Russian and the Kurdish origin, tobacco use, heavy alcohol consumption and not consuming fresh fruits and vegetables daily was linked to poorer oral health and the less frequent participance in dental examinations. It was not possible to examine the association between tobacco use, alcohol consumption, diet and oral health among persons of Somali origin due to a very low prevalence of smoking, excess alcohol intake and fruit and vegetable consumption. Overall, it seems that the same individuals who have unhealthy habits have below average oral health, regardless of their background. Because persons of migrant origin do not participate in regular dental examinations as often as the Finnish population on average, it is important to pay attention to the preventive dental care of migrants.