Deksametasonilla ei vaikutusta pahoinvointiin tai hermon paranemiseen kasvojen traumakirurgiassa

Väitöskirja tarkastettiin 12.6.2020 Helsingin yliopistossa.

Is there a role for perioperative use of dexamethasone in facial fracture surgery? Aspects in postoperative nausea and peripheral nerve recovery

Vastaväittäjä

Ilpo Kinnunen, dosentti

Turun yliopisto

Kustos

Leo Tjäderhane, HLT, professori

Helsingin yliopisto

Esitarkastajat

Jari Kellokoski, professori

Itä-Suomen yliopisto

Tuomas Lilius, dosentti

Kööpenhaminan yliopisto

Ohjaajat

Johanna Snäll, dosentti

Helsingin yliopisto

Hanna Thoren, professori

Turun yliopisto

Verkkojulkaisun osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6114-7

Väitöstutkimuksen tulosten perusteella deksametasonin rutiininomaista käyttöä kasvomurtumapotilailla pahoinvoinnin ehkäisyyn tai hermon paranemisen edistämiseen ei voida suositella.

Glukokortikoideihin kuuluvalla deksametasonilla on useita eri käyttötarkoituksia lääketieteessä. Yksi tunnettu käytön aihe on pahoinvoinnin ehkäisy, ja lisäksi useita tutkimuksia on tehty eri glukokortikoidien käytöstä muun muassa vaurioituneen hermon paranemisen nopeuttamiseksi. Runsaista tutkimuksista huolimatta näitä kahta edellä mainittua mahdollista käytön aihetta ei ole laajalti tutkittu kasvomurtumapopulaatiossa.

Väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää deksametasonin vaikutusta leikkauksen jälkeiseen pahoinvointiin ja kasvojen alueen tuntohermon paranemiseen kasvomurtumapotilailla. Tutkimuksen aineisto koostui deksametasonin käytön suhteen satunnaistetusta potilasaineistosta.

Osajulkaisu I sisälsi kaikki tutkimukseen satunnaistetut potilaat (n = 119), osajulkaisu II koostui poskiluunmurtumapotilaista (n = 64), osajulkaisu III silmäkuopan pohjan murtumapotilaista (n = 18) ja viimeinen osajulkaisu IV koostui alaleuan hampaallisen alueen murtumapotilaista (n = 27).

Selitettävä muuttuja oli ensimmäisessä osajulkaisussa leikkauksenjälkeinen pahoinvointi (postoperative nausea and vomiting, PONV) ja muissa osajulkaisuissa heikentynyt tuntohermon toiminta 6 kuukauden kohdalla leikkauksesta (neurosensory disturbance, NSD). Selittävänä muuttujana oli kaikissa deksametasonin käyttö leikkauksen yhteydessä.

Leikkauksen jälkeisen pahoinvoinnin esiintyvyys aineistossa oli 16,8 %. Pahoinvoineiden osuus oli verrattain pieni verrattuna keskimääräiseen leikkauksen jälkeiseen pahoinvointiriskiin yleisanestesian jälkeen. Deksametasonilla ei ollut vaikutusta pahoinvoinnin esiintyvyyteen, kun taas leikkauksenjälkeisiä opiaatteja saaneilla potilailla esiintyi merkittävästi enemmän pahoinvointia.

Deksametasoni ei myöskään vähentänyt potilaiden tuntohäiriöitä 6 kuukauden seurannassa. Tuntohäiriöiden esiintyminen 6 kk:n kohdalla oli yleisintä poskiluunmurtumapotilailla ja vähäisintä alaleuan etualueen murtumapotilailla. Leikkausviive ennusti silmäkuopan pohjan murtumapotilailla pitkittynyttä tuntohäiriötä.

Tutkimus tehtiin HUS:n suu- ja leukakirurgian yksikössä.