Iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden suunterveys tulisi huomioida rutinoidusti

Väitöskirja tarkastettiin 27.1.2023 Turun yliopistossa.

Oral Health Care of Older People in Domiciliary Care – Perspectives of the Domiciliary Care Clients and Personnel

Vastaväittäjä

Päivi Mäntylä, professori

Itä-Suomen yliopisto

Kustos

Timo Närhi, professori

Turun yliopisto

Esitarkastajat

Anna-Maija Syrjälä, dosentti

Oulun yliopisto

Helena Soini, dosentti

Helsingin yliopisto

Ohjaajat

Timo Närhi, professori

Turun yliopisto

Satu Lahti, professori

Turun yliopisto

Verkkojulkaisun osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9123-5 «https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9123-5»1

Ikääntyvän väestön suunterveyden ylläpitäminen tuo monitahoisia haasteita, ja erityisesti iäkkäillä, jotka ovat riippuvaisia avun tarpeesta. Suu­sairauksien riski kasvaa ikääntyessä. Suuhygieniasta on hankalampaa huolehtia omatoimisesti toiminnallisten, kognitiivisten tai gerasteniaan liittyvien syiden takia. Kotihoidossa on hyvin erilaisen avun tarpeessa olevia iäkkäitä henkilöitä, joiden kotihoito perustuu arvioituun hoidon tarpeeseen.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kotihoidossa olevien ja itsenäisesti pärjäävien iäkkäiden henkilöiden koettua suunterveyttä, suunterveyteen liittyvää elämänlaatua ja suun terveystottumuksia. Lisäksi tarkasteltiin kotihoidon henkilökunnan suun terveydenhoidon suunnittelua ja toteutusta. Terveys 2000- ja 2011 -tutkimuksien haastatteluaineistojen sekundaarianalyyseista saatiin tietoa iäkkäiden henkilöiden koetusta suunterveydestä ja suunterveyteen liittyvästä elämänlaadusta. Tutkimukseen valittiin vähintään 70-vuotiaita kotona asuvia, kotihoidossa ja sen ulkopuolella olevia iäkkäitä henkilöitä. Eroja koetussa suunterveydessä, suunterveyteen liittyvässä elämänlaadussa ja suun terveyskäyttäytymisessä analysoitiin kotihoidon palveluiden käytöllä. Kotihoidon henkilöstön suun terveydenhoidon näkemyksiä analysointiin kahden eri aineiston avulla, jotka kerättiin asiakasohjaajille (hoidon suunnittelu) ja hoitohenkilökunnalle (hoidon toteutus) suunnatuista kyselylomakkeista Tampereella.

Heikoksi koettu suunterveys, hampaattomuus, pureskeluvaikeudet ja kuivan suun ongelmat olivat tavallisempia kotihoidon asiakkailla kuin itsenäisesti pärjäävillä iäkkäillä. Asiakkailla oli myös taipumusta huonompaan suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun, erityisesti psyykkisen epämukavuuden osa-alueella. Suunterveyteen liittyvää heikompaa elämänlaatua ennusti myös irrotettavien hammasproteesien käyttö molemmissa ryhmissä. Asiakkaiden heikommat suunterveystavat ilmenivät vähäisempinä suun terveyspalveluiden käyttönä ja kykynä ylläpitää suuhygieniaa.

Kotihoidon suunnittelussa tärkeiksi koettuja suunterveyteen liittyviä asioita ei huomioitu säännöllisesti asiakasohjauksessa. Hoitohenkilöstön tietotaso oli melko hyvä, mutta koulutuksen puutteet hankaloittivat käytännön työtä. Asiakkaiden suunterveyttä tuettiin jokseenkin aktiivisesti, muttei rutiininomaisesti.

Suun terveydenhuollon tarpeellisuutta ja hammashoitopalveluiden säännöllistä käyttöä onkin tarpeellista korostaa kotihoidossa, jonka asiakkaiden hoitoriippuvuus koskee myös suunterveyttä heidän toiminnallisten, kognitiivisten ja gerasteniaan liittyvien rajoitustensa vuoksi. Lisäksi kotihoidon henkilöstö tarvitsee sopivaa koulutusta ja ohjeita ikääntyneen suunhoitoon.