FACULTAS toimintakyvyn arviointi

Alaselkäkivun määritelmä

FACULTAS toimintakyvyn arviointi
19.3.2008
Timo Pohjolainen, Jaro Karppinen, Timo Kumpulainen, Kristian Läksy, Antti Malmivaara, Kaija Puustjärvi, Jarmo Rantonen, Ulla Saxén, Kimmo Vihtonen ja Ilkka Pakkala

Alaselkäkivulla tarkoitetaan kipua, joka paikantuu alimpien kylkiluiden alapuolelle ja pakarapoimujen yläpuolelle. Kipu voi säteillä alaraajoihin (Airaksinen ym. 2004).

Alaselkäkivun esiintyvyys

Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan yli 30-vuotiaista suomalaisista noin 80 % on joskus kokenut selkäkipua. Pitkäaikaisen selkäoireyhtymän lääkäri oli todennut tässä aineistossa noin 10 %:lla. Sukupuolten välillä ei ollut merkitsevää eroa (Aromaa ja Koskinen 2002).

Tutkimustieto alaselkäsairauden ilmaantuvuudesta ja ennusteesta on kuitenkin epätarkkaa, koska sairauden aiheuttama haitta on määritelty monin eri tavoin (Waddell 2004). Oireita voi ilmaantua ilman poikkeavaa liikettä tai esimerkiksi venähdyksen yhteydessä, mutta hoidon tarve, työkyvyttömyys ja koettu haitta riippuvat paljolti psykososiaalisista tekijöistä (Burton ja Erg 1997).

Perinnölliset tekijät selittävät kaksostutkimusten mukaan noin puolet selkäkivusta (Hestbaek ym. 2004; MacGregor ym. 2004). Kouluikäisten alaselkäkivun esiintyvyys lähentelee aikuisten esiintyvyyslukuja (Taimela ym. 1997; Watson ym. 2002). Ympäristötekijöiden vaikutus korostuu 15 ikävuoden jälkeen (Hestbaek ym. 2004).

Perinnöllisyyden ohella selkävaivojen riskitekijöitä ovat raskas ruumiillinen työ, toistuva kumartelu, selän kiertoasento, nostaminen, työntäminen ja vetäminen, toistotyö, staattiset työtehtävät ja tärinä. Psykososiaalisia riskitekijöitä ovat stressi, ahdistuneisuus, masennus, poikkeava kipukäyttäytyminen ja tyytymättömyys työhön (van Tulder ym. 2006).

Alaselkäkipu aiheuttaa runsaasti terveyspalvelujen käyttöä, työkyvyttömyyttä ja terveystaloudellisia kustannuksia (Bandolier 1995). Suomessa korvattiin selkäsairauksien takia vuonna 2005 yhteensä 2,3 miljoonaa sairauspäivää (Kansaneläkelaitos 2006). Saman vuoden lopussa 32 500 henkilöä oli työkyvyttömyyseläkkeellä selkäsairauden perusteella (Eläketurvakeskus 2006). Vuosina 2000–2005 selkäsairauden vuoksi alkaneiden sairauspäivien määrä väheni noin 15 %. Selkäsairauden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä pieneni vuosien 1995 ja 2005 välillä 40 % (Eläketurvakeskus 2006).