Miksi kriisi-istuntoa tarvitaan?
Ihmisillä on pyrkimys välttää kaikenlaista kipua. Järkyttävä tapahtuma herättää kauhua ja psyykkistä tuskaa. Kriisi-istunnon tavoitteena on, että kivuliaasta kokemuksesta tulee tietoinen osa omaa persoonallisuutta. Tässä tarvitaan usein ulkopuolista kriisiapua. Asiantuntijan tehtävänä on auttaa kohtaamaan ja käsittelemään sellaisia kokemuksia, tosiasioita, ajatuksia ja tunteita, joista ihminen ei selviäisi yksin, mutta jotka on pakko kohdata.
Mikäli kokemusta ei käsitellä välittömästi tapahtuman jälkeen luonnollisen kriisiprosessin aikana, kokemus nousee usein käsiteltäväksi seuraavan järkyttävän tapahtuman yhteydessä. Se voi myös nousta esille erilaisten oireiden muodossa ja siten vaatia käsittelyä. Useimmilla on luontaiset voimavarat selviytyä vaikeistakin kokemuksista. Ihmisen psyykkisen kestävyyden ja pärjäävyyden tukeminen ja vahvistaminen on myös varhaisen tuen tavoite.
Kriisikokemuksen psykologisen läpikäynnin tavoitteena on
- edistää järkyttävän kokemuksen sulauttamista omaan minään eheäksi kokonaisuudeksi.
- psyykkisen kestävyyden ja pärjäävyyden edistäminen ja vahvistaminen.
Ryhmämuotoinen kriisikokemusten käsittely
Reaktiovaiheeseen liittyvällä käsittelyllä on neljä päätehtävää. Todellisuuden kohtaaminen on ensimmäinen varhaisen kriisi-istunnon tehtävä. Ilman todellisuuden kohtaamista sopeutumisprosessi ei käynnisty. Todellisuuden kohtaamiseen tarvitaan tietoa tapahtuneesta ja sen yksityiskohdista. Tietoa läpikäymällä pystytään vähitellen sopeutumaan tapahtuneeseen.
Toisena tehtävänä on kriisikokemuksen aiheuttamien reaktioiden eli pääasiassa ajatusten ja tunteiden työstäminen. Kriisiprosessia voidaan edistää puhumalla näistä ajatuksista ja tunteista, jakamalla niitä, vertailemalla sekä käymällä niitä läpi myös tunteita ilmaisten. Olennaista on myös purkaa juuttumia turvallisissa oloissa.
Kolmas tehtävä on järkyttävän kokemuksen aiheuttamien reaktioiden normalisointi ja tuleviin reaktioihin valmistaminen. Kun samassa tilanteessa olevat ihmiset kertovat kokemuksistaan, niitä voi verrata muiden vastaaviin kokemuksiin ja reaktioihin ja löytää samalla omia tapoja käsitellä kokemusta. Asiantuntijan antamat tiedot tulevista reaktioista helpottavat niiden tunnistamista ja käsittelyä, jolloin reaktiot eivät enää ole yllättäviä ja käsittämättömiä, vaan ennustettavia ja ymmärrettäviä. Etukäteistiedon merkitys näkyi selvästi esimerkiksi Estonian uppoamisen jälkeen laivahenkilöstön suhtautumisessa omiin reaktioihinsa. Joillakin laivoilla henkilökunnan kriisityössä ei käytetty varhaisen puuttumisen ryhmämuotoista työtä, jossa reaktioiden normalisointi on olennaista, vaan keskityttiin vain yksilölliseen kriisityöhön. Niinpä ensimmäisten myrskyöiden jälkeen näiltä laivoilta hakeutui työterveyshuoltoon lukuisia työntekijöitä todeten, että heille on kehittynyt "neuroosi", joka tekee mahdottomaksi nukkumisen myrskyöinä laivassa. Jokainen työntekijöistä oli myös vakuuttunut, että yksinomaan hänellä oli myrskyöihin liittyvä "neuroosi". Laivoilla, joissa ryhmämuotoista menetelmää noudatettiin, henkilökunnalle ei kehittynyt tällaista "neuroosia".
Neljäs keskeinen tehtävä on sosiaalisen tuen syventäminen. Järkyttävän kokemuksen käsitteleminen ja jakaminen yhdessä läheisten kanssa seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana on ensiarvoisen tärkeää. Vaikeista asioista puhuminen turvallisissa puitteissa ja kipukohtia välttelemättä toimii toimintamallina perheelle tai työyhteisölle.
Ryhmämuotoisen kriisikokemuksen varhaisen läpikäymisen tavoitteet
- Todellisuuden kohtaaminen ja siihen tyytyminen
- Ajatusten ja tunteiden käsittely
- Omien reaktioiden ymmärtäminen ja hyväksyminen normalisoinnin ja tuleviin reaktioihin valmistautumisen kautta
- Sosiaalisen tuen syventämien
Käytännön järjestelyt
Kriisi-istunnon järjestäminen käynnistyy, kun kriisityöntekijä, esimerkiksi kunnan kriisiryhmän jäsen, saa tiedon järkyttävästä tapahtumasta ja samalla yhteyshenkilön tiedot. Kriisi-istunnon on ajoituttava reaktiovaiheeseen. Sen tarpeellisuuden ja ajankohdan arvioi aina kriisityöntekijä.
Ryhmäistuntoon osallistuvien kanssa sovitaan yhdessä sopivasta ajasta ja paikasta. Tärkeää on, että kaikki voivat osallistua istunnon alusta loppuun ja että istunnolla ei ole määräaikaa. Lisäksi istunnon paikan tulisi olla neutraali ja rauhallinen. Joillekin psykiatrian poliklinikka on vaikea paikka tulla, joillekin seurakuntien tilat taas tuntuvat vierailta.