Onnettomuus- ja kriisitilanne ulkomailla
Ulkomailla olon syystä, kohdemaasta ja kestosta riippuen kriisitilanteen puitteet ovat joko tutut tai vieraat. Äkillinen ja odottamaton onnettomuus tai katastrofi ulkomailla heikentää elämänhallinnan tunnetta sitä enemmän, mitä vieraammalla kieli- ja kulttuurialueella matkailija on, mitä vähemmän hän tietää maasta ja mitä ohuempi ihmissuhdeverkosto hänellä siellä on.
Toisaalta ulkomailla onnettomuudet saattavat olla luonteeltaan sellaisia, että ne eivät kuulu yleensä suomalaisten kokemusmaailmaan, esimerkiksi maanjäristykset, hurrikaanit, kaappaukset ja terrorismi. Onnettomuuksien yhteiskunnallinen ja kulttuurinen kohtaaminen voi myös poiketa siitä, mihin kotimaassa on totuttu.
Useimmat ulkomailla sattuvat kriisitilanteet ovat sellaisia, joihin voidaan joutua kotimaassakin, esimerkiksi ryöstö, äkillinen sairastuminen, loukkaantuminen ja alkoholin liikakäytön seuraukset. Ulkomailla pienetkin onnettomuudet ja kriisit voivat tuntua suuremmilta ja ahdistavammilta vieraan ympäristön, tavallisten tukiverkoston puuttumisen ja kielivaikeuksien vuoksi.
Ulkomailla kuolee nykyisin noin kolmisensataa suomalaista vuodessa. Ulkoministeriö, tilasto- tai väestörekisterikeskus eivät pidä tarkkaa lukua ulkomailla kuolleista suomalaisista, näiden kuolinsyistä tai -paikoista, joten määrä on viitteellinen.
Huolellinen valmistautuminen ja asioiden ennakointi tekee ulkomailla olosta turvallisempaa ja helpottaa myös mahdollisesta kriisitilanteesta selviytymistä. Jos on varautunut mahdollisiin kriisitilanteisiin, pystyy tarvittaessa toimimaan, eivätkä avuttomuus ja toivottomuus ota ylivaltaa.
Kohdemaahan on hyvä tutustua monelta kantilta. Mahdolliset riskit matkan aikana on hyvä kartoittaa hyvissä ajoin ennen matkaa. Kohdemaan turvallisuustilanteesta löytyy tietoa ulkoasiainministeriön matkustustiedotteista. Kansanterveyslaitoksen matkailijan terveysopas ohjaa varustautumaan terveysriskeihin. Rokotuksista voi kysyä omasta terveyskeskuksesta. Henkilökohtainen rokotusohjelma aloitetaan hyvissä ajoin ja suunnitellaan matkan laadun ja keston sekä matkakohteen mukaan.
Ennen matkaa on varmistettava, että passi, viisumi ja matkavakuutus ovat kunnossa. Passista, matkalipuista ja luottokorteista kannattaa ottaa kopiot, ottaa toiset mukaan ja jättää yhdet kopiot kotiin.
Matkavakuutus takaa ottajalleen laajemman turvan, esimerkiksi kotiinkuljetuksen onnettomuustilanteessa. Matkustajan jouduttua ulkomailla sairaalahoitoon tieto tapahtuneesta tulee toimittaa mahdollisimman pian vakuutusyhtiöön. Matkustaja voi itse ottaa yhteyttä suoraan vakuutusyhtiöön tai sen käyttämään avustusorganisaatioon tai pyytää matkanjärjestäjää, Suomen edustustoa tai sairaalaa huolehtimaan tiedon välittämisestä.
Etukäteen huolehditaan myös siitä, että tärkeät puhelinnumerot, esimerkiksi läheisten numerot sekä turistipoliisin, Suomen edustuston, vakuutusyhtiön tai hotellin ja matkaoppaan puhelinnumerot ovat mukana. Suomen lähetystön numero löytyy UM:n nettisivuilta www.formin.fi. Omaisille ja ehkä työpaikallekin kerrotaan matkakohde, lentotiedot ja hotellin nimi ja puhelinnumero.
Läheisten kanssa on hyvä puhua siitä, millaisista asioista he haluavat saada tiedon, jos matkailijalle sattuu onnettomuus. Kun onnettomuusympäristö on kaukana ja vieras, täsmällisten tietojen mahdollisimman nopea saaminen auttaa kotimaassa olevia läheisiä. Henkilön ollessa ulkomailla kotimaassa saattaa tapahtua myös häntä koskeva onnettomuus ja läheisten on tärkeää saada häneen yhteys.
Turvallisuuden lisääminen kohdemaassa
Jos edellä lueteltuja tietoja ei ole voitu selvittää Suomessa, niistä on hyvä ottaa selvää mahdollisimman pian määränpäässä. Myös paikallinen hätänumero (matkaopas, turistipoliisi, hotelli, Suomen konsulaatti jne.) kannattaa selvittää sekä tallettaa numerot kännykkään ja kirjoittaa ne mukana kulkevaan paperiin. Ulkomailla kannattaa selvittää keino saada tietoa ja pitää yllä yhteyksiä, esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostin ja internetin välityksellä.
Ulkomailla erityisesti auttajana toimiessa on tärkeää selvittää, miten paikalliset ja ulkomaalaiset huolehtivat maassa turvallisuudestaan, esimerkiksi mitä paikkoja ei pidetä turvallisina ja mihin aikaan ei ole hyvä olla liikkeellä. Kannattaa suhtautua vakavasti pelastus- ja turvallisuusohjeisiin, joita on laadittu kulkuneuvojen matkustajille ja hotelliasukkaille.
Maassa, jossa on enemmän erilaisia riskejä, kannattaa selvittää, miten uhkatilanteista tiedotetaan. On hyvä jättää omat yhteystiedot tiedottamista varten asianomaisiin paikkoihin, esimerkiksi työpaikalle, matkatoimistoon, omille yhteyshenkilöillesi ja Suomen lähetystöön. Jos ei osaa paikallista kieltä, kannattaa suunnitella jo valmiiksi, miten saa varmimmin yhteyden henkilöön, joka voi auttaa kriisitilanteessa vastaan tulevien kieliongelmien selvittämisessä.
Sairaalaan joutuminen ulkomailla voi olla ahdistava ja pelottava kokemus varsinkin, jos on tapahtunut isompi onnettomuus, jossa henkilökunnalla on kädet täynnä työtä. Tuttu henkilö matkalla tai kotimaassa antaa tällaisissa tilanteissa turvaa ja rauhoittaa. Mikäli uhri joutuu olemaan sairaalassa useamman päivän, kotimaassa olevien kannattaa miettiä, lähteekö joku paikalle. Myös kotimaassa olevien ahdistusta saattaa helpottaa, että heidän paikanpäällä oleva edustajansa pitää heitä ajan tasalla.
Kotimaassa olevat omaiset ovat valmiimpia ottamaan onnettomuuteen joutuneen tai joutuneet vastaan, jos he ovat käyneet etukäteen läpi omia reaktioitaan ja tunteitaan.
Pitempiaikainen oleskelu ulkomailla
Ristiriidat omassa elämässä saattavat seurata mukana ulkomaille lähdettäessäkin. Ristiriidat yhdistettyinä matkan rasitukseen ja kulttuurieroihin saattavat lisäävät matkailijoiden henkistä rasitusta ja voivat aiheuttaa stressiä tai ylimääräistä kuormitusta.
Runsas päihteiden käyttö lomamatkojen ja pitkäaikaisen ulkomailla oleskelun yhteydessä voi myös lisätä stressitekijöiden vaikutusta.
Työskenneltäessä ja vietettäessä pidempiä aikoja vieraassa maassa on tärkeää pohtia omaa kulttuuritaustaansa suhteessa kohdemaan kulttuuriin sekä omia stressinhallintakeinojaan. Kulttuurisidonnaisista syistä kotimaassa käytetyt stressinhallintakeinot eivät ole välttämättä enää käyttökelpoisia. Esimerkiksi kohdemaan suojattu elämä ja rajoitettu liikkuminen saattavat lisätä ahdistusta henkilölle, joka on tottunut kotimaassaan liikkumaan vapaasti ajasta ja paikasta riippumatta. Realistiset odotukset ulkomailla vietettävästä ajasta helpottavat valmistautumista ja sopeutumista.
Jälkivaikutusten erityispiirteiden ymmärtäminen
Mikäli onnettomuuteen joutunut asuu pidempään ulkomailla, hänen on hyvä hakeutua saamaan tukea senhetkisessä asuinmaassaan. Yleensä vaikeiden psyykkisten kokemusten läpikäymisessä on tärkeää, että voi käyttää omaa äidinkieltään. Jos onnettomuuteen joutunut on töissä paikassa, jossa on suuri suomalais- tai ruotsalaisyhteisö, voi sieltä löytyä äidinkielistä apua. Jos apua ei ole saatavana omalla kielellä, on parempi puhua vieraalla kielellä ja vaikka tulkin välityksellä kuin pitää ahdistavia kokemuksia sisällään.
Jos onnettomuuden tai muun kriisitilanteen jälkeen palataan kotimaahan, kannattaa ottaa huomioon, että kokemuksen psyykkiseen läpikäymiseen kuluu usein enemmän aikaa kuin jos tilanne olisi sattunut kotimaassa. Jos tapahtuma on ollut suomalaisen kokemusmaailmalle hyvin vieras, shokkivaiheelle tyypillinen epätoden tuntu voi kestää poikkeuksellisen pitkään. Tosiasioiden selvittäminen voi olla vaikeampaa ja hitaampaa ja joskus on ajan myötä tyydyttävä siihen, että selvyyttä ei tullut. Siksi reaktiot saattavat tulla pintaan vasta pitkän ajan kuluttua ja odottamattomina aikoina.
Jos kyseessä on rikos, tapahtuma voi jäädä selvittämättä pidemmäksi aikaa. Ulkomaiseen poliisiin ja viranomaisiin saattaa olla vaikea luottaa. Saadaanko tekijä tai tekijät kiinni? Miten oikeus heitä kohtelee? Kotimaasta on vaikea seurata, mitä tekijöille tapahtuu ja miten oikeusprosessi etenee. Epäoikeudenmukaisuuden tunne voi olla suurempi kuin vastaavassa tilanteessa Suomessa.
Jos suomalainen on ulkomailla hyvin poikkeuksellisessa onnettomuudessa tai katastrofissa, hän voi kokea myöhemmin kotimaassa itsensä erilaiseksi kuin muut ja yksinäiseksi oman kokemuksensa kanssa. Läheisten hyvää tarkoittavat kysymyksetkin voivat ärsyttää, jos ne ovat hyvin etäällä onnettomuuden todellisuudesta. Kokemuksen läpikäyminen ulkopuolisten ammatti-ihmisten tukemana voi auttaa onnettomuuden uhria ja hänen läheisiään tällaisen kokemuksellisen kuilun yli.