Stressihaikuja

Stressi koskettaa meistä jokaista: sitä esiintyy kaikissa töissä ja tehtävissä ja muillakin elämänalueilla kuin työssä.

Kiire painostaa keittiöapulaista. Lautaset seinään!

Tässä kirjassa olemme kirjoittaneet niistä stressiin liittyvistä aiheista, jotka koemme tärkeiksi ja tutuiksi. Kerromme stressin olemuksesta, kehittymisestä, siihen liittyvistä tekijöistä ja seurauksista sekä terveydelle että työpaikoille. Stressin vuorovaikutuksellista ja sosiaalista, mutta myös sen yksilöllistä kehittymistä käsitellään useassa kappaleessa. Pohdimme myös palautumisen ja unen merkitystä. Stressille voi tehdä jotain, ja liiallista stressiä pitää ehkäistä monin eri tavoin – tätä asiaa käsittelemme monipuolisesti samoin kuin eri osapuolten vastuita ja mahdollisuuksia puuttua stressiin ja suunnitella ympäristö sellaiseksi, ettei liiallista stressiä edes syntyisi.

Halusimme yhdistää erilaisia näkökulmia ja tuoda esille myös niitä kysymyksiä, joihin ei vielä ole vastauksia. Stressitutkimusta on Työterveyslaitoksella tehty eri tieteenaloilla jo usean vuosikymmenen ajan, ja osa kirjoittajistamme on ollut käynnistämässä näitä tutkimustraditioita. Kirjassa käydään läpi stressitutkimuksen eri vuosikymmeniä, mutta pääpaino on tuoreessa tutkimuksessa.

Kiiren hallintaan Onko sekin suoritus? Sanon kyllä ei!

Stressistä on esitetty kysymys, onko se "elämän mauste" vai "kuoleman suudelma". Tässä kirjassa kerromme, että se voi olla molempia. Stressi on normaalielämään kuuluva ihmisen luontainen kyky reagoida muuttuvaan ympäristöön ja tilanteisiin sekä sopeuttaa omaa toimintaansa niihin. Toisaalta pitkään ja voimakkaana jatkuessaan stressi on vakava uhka yksilön terveydelle ja hyvinvoinnille sekä haitallista koko työelämälle.

Pomon askeleet. Kun tämäkään ei riitä sihteeri huokaa

Stressille ei voi määrätä kriittistä raja-arvoa tai pistemäärää eikä siihen voi kirjoittaa reseptiä tai antaa pilleriä. Stressi ja kokemus siitä kehittyvät aina yksilöllisesti ja vuorovaikutuksessa ihmisen ja ympäristön välillä. Ihminen voi kuitenkin oppia tunnistamaan stressin ajoissa ennen kuin se muuttuu haitalliseksi. Omista stressikokemuksista voi siis olla hyötyä.

Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola