Kirjoittajat
Salla Toppinen-Tanner (PsT, tiimipäällikkö) on tutkinut stressiä, työuupumusta ja yksilöllisiä voimavaroja sekä interventioita työuran hallinnan parantamiseksi. Hän myös kehittää työpsykologisia menetelmiä ja mittareita. Vapaa-aikaa siivittävät neljä lasta.
Kirsi Aholan (PsT, dos., tiimipäällikkö) kiinnostuksen kohteena on henkisen hyvinvoinnin koko kirjo työssä. Hänen tutkimuksensa kohdistuu työnimuun, kuormittumiseen, työuupumukseen ja masennukseen. Hän tuntee erityisesti vetoa arkielämää kuvaaviin teoreettisiin malleihin ja pyrkii kouluttamaan työpaikan toimijoita käyttämään teorioita työhyvinvoinnin edistämisen työkaluina. Vapaalla hän irrottautuu sanojen maailmasta ja aistii meren liikettä ja luonnon värisävyjä.
Anna-Liisa Elo (FT, professori) on yli 40 vuoden ajan tutkinut työstressin ja kuormituksen syitä ja ehkäisykeinoja sekä toiminut useilla eri ammattialoilla kouluttajana ja organisaatiokehittäjänä. Kansainvälisen tiedeyhteisön toimintaan osallistuminen ja luottamustehtävät ovat olleet lähes harrastus. Hän on toiminut yli 10 vuoden ajan myös psykologian osa-aikaisena professorina ja vastannut työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutuksesta Suomessa. Vapaa-aikanaan hän uiskentelee Katumajärvessä tai hiihtää sen jäällä.
Jari Hakanen (VtT, dos., vanhempi tutkija) tutkii työhyvinvoinnin kielteisiä ilmiöitä, kuten työuupumusta ja työholismia, mutta erityisesti työelämän positiivisia ilmiöitä. Hän on tuonut Suomeen työn imun, työn "tuunaamisen" ja palvelevan johtamisen tutkimuksen. Hän sai TTT-lehden Hyvän työelämän puolestapuhuja tunnustuksen vuonna 2009. Hänen mielensä ja kehonsa elpyvät jalkapalloa pelatessa, avannossa, kasvitieteellisissä puutarhoissa, keittiössä ja hyvien elokuvien parissa.
Mika Kivimäki (PsT, PhD, tutkimusprofessori, sosiaaliepidemiologian professori University College London) väitteli työstressistä vuonna 1997 ja teki ensimmäisen meta-analyysiin perustuvan katsauksen työstressin yhteydestä sydän- ja verisuonitauteihin vuonna 2006. Yhdessä professori Andrew Steptoen kanssa tehty laajempi katsaus lyhyt- ja pitkäkestoisen stressin vaikutuksista sydänterveyteen julkaistiin tiedelehti Nature Reviews Cardiologyssa vuonna 2012. Hän johtaa IPD-WORK-konsortiumia, joka selvittää stressin terveysvaikutuksia 13 eurooppalaisessa seurantatutkimuksessa.
Anneli Leppänen (FT, prof., osaamiskeskusjohtaja) julkaisi ensimmäisen työstressin arviointia koskevan raporttinsa vuonna 1977. 1980-luvulla hän siirtyi toteavasta tutkimuksesta työtä ja osaamista kehittävään tutkimukseen. Hän on kehittänyt menetelmiä työn, työhön liittyvän osaamisen ja työhyvinvoinnin tutkimiseen ja kehittämiseen yksilö-, ryhmä- ja organisaatiotasoilla lukuisilla eri toimialoilla. Hän on kirjoittanut ja kouluttanut näistä kysymyksistä sekä Suomessa että muissa maissa vuosikymmeniä. Hän lukee kaikkea vastaantulevaa kirjallisuutta ja poimii sieniä vuosikymmeniä kestäneen ruuanlaittoharrastuksensa tarpeisiin.
Harri Lindholm (LL, kliinisen fysiologian erikoislääkäri) on yli 30 vuoden ajan toiminut lääkärinä eri tehtävissä avoterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja viimeiset 10 vuotta työterveystutkimuksessa. Potilastyö on edelleen lähellä sydäntä. Sen ohella hän tutkii äärioloihin sopeutumista, henkisten ja fyysisten kuormitustekijöiden vaikutuksia toimintakykyyn ja sairauksien syntyyn sekä palautumisen fysiologiaa. Oman palautumisen turvaavat musiikki bluesista Bachiin, hyvä jalkapallo ja innostava kirja.
Tuula Oksanen (LT, tiimipäällikkö) toimi työterveyslääkärinä 15 vuoden ajan ja havaitsi suuria eroja työstressin määrässä ja hallinnassa yksilöitten välillä. Hän kiinnostui asiasta laajemminkin ja siirtyi tutkimaan työstressiä ja muita työn psykososiaalisia tekijöitä. Hän on väitellyt työyhteisön sosiaalisen pääoman terveysvaikutuksista. Vapaa-ajalla hän harrastaa spinningiä ja viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa.
Riku Perhoniemi (PsM, tutkija) on tutkinut henkistä työhyvinvointia suun terveydenhuollossa, yleisissä tuomioistuimissa ja kansainvälisiä työmatkoja tekevillä työntekijöillä. Tarkempia työhyvinvoinnin teemoja ovat olleet työn imu, työuupumus, työparien hyvinvointi, eläkeaikomukset ja menetelmällisesti pitkittäistutkimus. Myös maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvä akkulturaatiotutkimus on tullut tutuksi. Vapaa-aikanaan hän mieluiten kopistelee rumpuja tai pulahtaa uimaan.
Laura Pulkki-Råback (PsT, dos., yliopiston lehtori) on tutkinut ihmisen temperamentin ja persoonallisuuden kehitystä sekä niiden yhteyttä hyvinvointiin ja terveyteen. Hän toimii tutkimushankkeissa, joissa seurataan ihmisten kehitystä yli vuosikymmenten. Hän on työskennellyt tutkijana, julkaissut kansainvälisiä artikkeleita sekä yleistajuisia tekstejä ja osallistunut kansainvälisen tiedeyhteisöjen toimintaan. Vapaa-aikansa hän viettää ulkoilemalla lastensa kanssa ja harrastamalla monipuolisesti liikuntaa.
Mikael Sallinen (PsT, tiimipäällikkö) on tutkinut 15 vuoden ajan unen ja palautumisen yhteyttä toimintakykyyn ja terveyteen. Hän on luennoinut paljon ja kirjoittanut tieteellisten raporttien lisäksi useita yleistajuisia julkaisuja. Hänellä on Jyväskylän yliopistossa osa-aikainen liikenneturvallisuuden tutkimusprofessuuri. Vapaa-aikanaan hän palautuu läheisten, kirjoittamisen ja liikunnan parissa.
Simo Salminen (VtT, vanhempi tutkija) on 25 vuoden ajan tutkinut työtapaturmia ja niihin johtavia inhimillisiä tekijöitä. Tästä aihepiiristä hän on laatinut lähes 50 tieteellistä raporttia ja yli 400 yleistajuista julkaisua ja kongressiesitelmää. Hän on toiminut yli 10 vuotta sosiaalipsykologian dosenttina Helsingin yliopistossa. Hän harrastaa liikuntaa eri muodoissa sekä lukee kaunokirjallisuutta.
Esa-Pekka Takala (LKT, dos., tiimipäällikkö) on yli 25 vuoden ajan tutkinut työhön liittyvää kuormitusta ja niska-hartiaseudun, yläraajojen ja selän vaivoja. Fysiologinen, epidemiologinen ja kliininen tutkimus on selvittänyt vaivojen syitä ja syntyä sekä työpaikkaan ja yksilöön kohdistuvien toimenpiteiden vaikutusten arviointia. Liiallisen stressin syntyä hän ehkäisee päivittäin työmatkaliikunnalla sekä harrastamalla aktiivisesti musiikkia ja lukemista.
Tiina Vihtonen (KTT, vanhempi tutkija) on yritystalouden tutkija, jonka erikoisaluetta ovat liiketaloustiede ja laskentatoimi sekä erityisesti työhyvinvoinnin taloudelliset kysymykset organisaatiotasolla. Pienten ja keskisuurten yritysten strategisia valintoja käsitelleessä väitöskirjassaan vuonna 2004 hän tarkasteli työhyvinvointikysymyksiä pk-yrityksen strategisen keinovalikoiman osana.
Marianna Virtanen (PsT, PhD, tutkimusprofessori) on kiinnostunut nykyisen työelämän erityispiirteistä, kuten kasvavasta epävarmuudesta, ylityöstä ja pätkätyöstä, josta hän väitteli vuonna 2003. Toisen kerran hän väitteli University College Londonissa 2012 aiheenaan pitkien työpäivien terveysvaikutukset. Viime vuosina hän on keskittynyt tutkimaan työelämää ja mielenterveyttä ja arvioimaan psykososiaalisia työoloja uudesta näkökulmasta, esimerkiksi työntekijöiden kokeman stressin vaikutusta koulun oppilaisiin ja sairaalan potilaisiin. Vapaa-aikana hän rentoutuu liikkumalla.
Ari Väänänen (YTT, PhD, tiimipäällikkö) on tutkinut sosiaalisen tuen ja vastavuoroisuuden merkitystä terveydelle käyttäen laajoja kansallisia seuranta-aineistoja. Hän on myös analysoinut työntekijyyden muutosta viimeisten vuosikymmenten aikana Suomessa. Hän on työskennellyt vierailevana tutkijana useissa kansainvälisissä tutkimusorganisaatioissa. Työn ulkopuolella hän häärää juniorijalkapallon parissa, juoksee ja ajelee punaisella vespallaan – jos se toimii.