Miten perimä ja temperamentti yhdessä vaikuttavat stressinsietokykyyn?
Molekyyli-genetiikkaa ja psykologiaa yhdistävät tutkimukset vaikuttavat lupaavilta, vaikka niiden tulokset ovat kiisteltyjä (Risch ym. 2009). Ihmisen geeniperimä on niin iso, että kaikkien mahdollisten yhdysvaikutusten tutkiminen on vasta aluillaan. Kuitenkin tähän mennessä saadut tulokset perimän ja ympäristön yhdysvaikutuksesta ovat hyvä todiste siitä, että geenien ja ympäristön vaikutus riippuu toinen toisistaan (Karg ym. 2009).
Stressin kannalta olennaista on tiedostaa, että samanlaiset ympäristöt voivat vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Sama varhainen ympäristö ei tee lapsista samanlaisia vaan varmistaa erilaisuuden, koska sama ympäristö on haasteiltaan erilainen erilaisen geneettisen rakenteen omaaville lapsille (Keltikangas-Järvinen 2006). Stressin kannalta yhdenmukaiset ympäristöt voivat siis tuottaa eri määrän stressiä sen mukaan, millaiset ovat ihmisen yksilölliset ominaisuudet, kuten perimä ja synnynnäinen temperamentti.
Ympäristön ja perimän yhteisvaikutus
Perimän ja lapsuuden ympäristön yhteyttä tutkittiin seurantatutkimuksessa, johon osallistuivat kaikki Uuden Seelannin Dunedinissa yhden vuoden aikana (1.4.1972–31.3.1973) syntyneet lapset. Heidät tutkittiin heti syntymän jälkeen, ja sen jälkeen heidän kehitystään seurattiin aikuisuuteen asti. Tutkimus osoitti, että lapsen temperamentti 3-vuotiaana ennusti riskikäyttäytymistä 21 vuoden iässä.
Henkilöt, jotka oli 3-vuotiaana luokiteltu temperamentiltaan "heikosti kontrolloiduksi" tai "estyneeksi", olivat selviytyneet elämästään keskimääräistä heikommin. Heillä oli aikuisena runsaasti psykiatrisia diagnooseja. "Heikosti kontrolloiduilla" lapsilla oli aikuisena enemmän antisosiaalista persoonallisuushäiriötä, alkoholiriippuvuutta ja itsemurhayrityksiä kuin muihin temperamentti-ryhmiin kuuluneilla lapsilla. "Estynyt"-temperamentti puolestaan lisäsi masentuneisuuden ja itsemurhayritysten todennäköisyyttä. Lapsuuden temperamentilla oli siis ennustearvoa tulevaisuuden sopeutumisen ja hyvinvoinnin kannalta.
Dunedin-tutkimuksessa tuotiin myös esiin perimän ja ympäristön yhteisvaikutus. Serotoniini on aivojen välittäjäaine, joka on yhdistetty mielialaan ja tunteiden säätelyyn. Sen puute voi aiheuttaa muun muassa masennusta. Tutkimuksessa osoitettiin, että tietty serotoniini-tuotantoa säätelevä geeni (5HTT) oli väliin tuleva tekijä, kun tarkasteltiin ympäristön ja stressaavien elämäntapahtumien vaikutusta masennuksen puhkeamiseen. Stressaava ympäristö ei yksin aiheuttanut mielenterveysongelmia, vaan ympäristön vaikutus masennuksen puhkeamiselle riippui geeniperimästä. Riski oli erityisen suuri silloin, kun ihmisellä oli serotoniinin tuotantoa säätelevän geenin lyhyt variantti. Ihmisille, joilla oli geenin lyhyt variantti, kehittyi masennus epäsuotuisassa kasvuympäristössä. Sen sijaan ne, joilla oli geenin pitkä variantti, olivat vastustuskykyisempiä epäsuotuisalle kasvuympäristölle: he sinnittelivät elämässään menestyksellisesti stressaavasta kasvuympäristöstä huolimatta.
Caspi 2000, Caspi ym. 1987 & 2002 & 2010.
Geenit muokkaavat stressaavan ympäristön vaikutusta
Laajassa suomalaisessa väestöpohjaisessa seurantatutkimuksessa osoitettiin, että aivojen välittäjäaineiden aineenvaihduntaa säätelevät geenit muokkaavat stressaavan ympäristön vaikutusta. Tietyn muunnoksen kantajat kärsivät varhaisesta stressaavasta ympäristöstä enemmän kuin toiset. Stressaavat elämäntapahtumat johtivat masennukseen niillä, jotka kantoivat dopamiini-tuotantoa säätelevän DRD2-geenin polymorphismin tiettyä muotoa. Muiden muotojen kantajat olivat ikään kuin suojassa stressin vaikutuksilta.
Elovainio ym. 2007.
Herkkyysgeeni tekee herkäksi ympäristölle
Elämyshakuisuudeksi kutsutun temperamentti-piirteen ja tietyn dopamiinia säätelevän geenin yhdistelmä kasvatti tytöillä todennäköisyyttä lopettaa koulunkäynti ennen lukiota nelinkertaiseksi verrattuna vertailuryhmään. Temperamentin ja ympäristön vaikutukset eivät siis ole suoria, vaan ne ovat riippuvaisia yksilön geneettisestä perimästä.
Aivojen serotoniini-aineenvaihduntaa säätelevän 5HTR-geenin polymorfismin on myös osoitettu muokkaavan stressaavien tapahtumien vaikutusta. Tämän geenin eräs muoto (T/T) lisäsi herkkyyttä masentua ja sairastua stressin seurauksena. Tämä muoto näyttää toimivan myös toiseen suuntaan, eli se voi lisätä ihmisen kykyä hyödyntää suotuisia olosuhteita. Vastaavan yhdistelmän kantajat hyötyivät laadukkaasta äidin varhaisesta hoivasta eniten, ja heillä oli vähemmän masennusoireita aikuisena.
Tätä T/T-muotoa onkin alettu kutsua "herkkyysgeeniksi", koska sitä kantavat henkilöt näyttävät kärsivän eniten huonoista ympäristöistä ja hyötyvän eniten hyvistä ympäristöistä. Heidän kohdallaan ympäristöllä on siis eniten merkitystä, niin hyvässä kuin pahassa.
Keltikangas-Järvinen ym. 2002 & 2008, Jokela ym. 2007.