Mitkä yksilölliset ominaisuudet altistavat stressille?
Persoonallisuustutkimuksessa on toistuvasti havaittu, että ihmisillä on kaksi keskeistä persoonallisuuden piirrettä, jotka määrittävät eniten persoonaa ja joilla on voimakkain perinnöllisyyden aste.
Ensimmäinen on "taipumus kokea negatiivisia tunnetiloja". Tätä piirrettä kutsutaan joskus myös neuroottisuudeksi, ja se sisältää taipumuksen
- huolestua asioista
- murehtia asioita
- kokea ärtymyksen tunteita ja
- reagoida voimakkaasti tunneperäisiin asioihin.
Toinen keskeinen piirre on "ulospäinsuuntautuneisuus", joka sisältää
- innostuneisuutta
- kokeilunhalua
- nopeatempoisuutta
- seurallisuutta ja
- energisyyttä.
Nämä kaksi piirrettä ovat erillisiä jatkumoita, ja jokainen ihminen sijoittuu johonkin kohtaan näillä jatkumoilla. Toisin sanoen kaikilla ihmisillä on negatiivista tunnetaipumusta ja ulospäinsuuntauneisuutta, mutta erot muodostuvat siitä, miten paljon eri ihmisillä näitä on.
Kuormittuneisuuden ja temperamentin yhteys
Helsingin yliopiston The Young Finns -tutkimuksessa havaittiin, että työiässä koetulla kuormittuneisuudella oli yhteys jo lapsuudessa havaittuun taipumukseen kokea kielteisiä tunnetiloja. Ihmiset, joilla oli ollut taipumus huolestua asioista ja murehtia niitä, kokivat työnsä kuormittavaksi ja olivat sitä mieltä, että heillä oli vain vähän hallinnan mahdollisuuksia työssään.
Hintsa ym. 2010a, Hintsanen ym. 2011.
Työn stressitekijöiden ja temperamentin yhteys
Brittiläisessä Kohortti 1958 -seurantatutkimuksessa havaittiin, että taipumus kokea negatiivisia tunteita oli yhteydessä työstressiin. Negatiivisesti tuntevat ihmiset kokivat, että
a) heidän työnsä on vaativampaa ja kuormittavampaa
b) heillä on vähemmän päätösvaltaa
c) heidän työssään on vähemmän myönteistä vuorovaikutusta
d) heidän työssään on enemmän epävarmuutta työn jatkuvuudesta.
Tässä seurantatutkimuksessa osoitettiin myös, että ne, joilla oli "kielteinen" persoonallisuus, olivat alttiimpia valikoitumaan töihin, joissa oli stressaavat olosuhteet.
Stansfeld 2002, Stansfeld ym. 2008, Stansfeld ym. 2011.
Negatiivisten tunnetilojen kokeminen ennustaa työn kokemista kuormittavaksi ja epäoikeudenmukaiseksi sekä vähäistä hallinnan tunnetta työssä. Vahva taipumus kokea kielteisiä tunteita on yhteydessä kokemukseen vähäisistä vaikutusmahdollisuuksista työssä (Griffin 2001, Judge ym. 2002, Sutin & Costa 2010) ja työn epäoikeudenmukaisuudesta (Barsky & Kaplan 2007, Elovainio ym. 2003) eri ammattiasemassa toimivilla ja riippumatta työn sisällöstä.
Ei vaikuta todennäköiseltä, että kielteisesti ajattelevat ihmiset ajautuisivat rutiininomaisiin töihin, jotka ovat vähemmän vaativia ja joissa on vain vähän päätösvaltaa. Ihmiset, joilla on paljon negatiivisia tunnetiloja, ovat usein kuormittuneita ja kokevat, että heidän ponnistelunsa eivät vastaa heidän saamiaan palkkioita (Törnroos 2012a). Persoonallisuus on siis yhteydessä, paitsi koettuun hallinnan tunteeseen, myös työntekijän arvioihin työnsä kuormittavuudesta.
Kielteisiä tunnetiloja kokevilla ihmisillä on myös todettu olevan suurempi työuupumuksen riski kuin muilla (Thoresen ym. 2003) ja vastaavasti enemmän uupumusta työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmien vuoksi (Eby ym. 2010). Kielteisiä tunteita kokevat ovat huonosti menneen työpäivän jälkeen ärtyneitä pitkään vielä kotonakin. Myös vaikeudet koti-elämässä heijastuvat heidän työhönsä siten, että he murehtivat niitä työajallaan (Bruck & Allen 2003). Kielteiset tunnetilat heijastuvat siis laaja-alaisesti työhön ja muuhun elämään, ja mahdollisesti aiheuttavat kasautuvaa stressiä molemmilla elämän alueilla.
Yksilöllisillä tekijöillä voi siis olla ainakin stressille altistava vaikutus. Vaikka yksilölliset taipumukset vaikuttavat työstressin kokemiseen, työssä koettu kokonaiskuormitus muodostuu sekä persoonallisuuden että ulkoisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Työolotekijät ovat tärkeimpiä stressiin vaikuttavia tekijöitä, ja yhdessä persoonallisuuden kanssa ne vaikuttavat siihen, miten stressaavaksi työ lopulta muodostuu.
D-tyypit stressaavat
Hyvinvointiin voi vaikuttaa myös useamman persoonallisuuden piirteen yhdistelmä, jolloin puhutaan erilaisista ihmistyypeistä. Esimerkiksi ihminen, jolla on matala ulospäin suuntautuneisuus ja korkea neuroottisuus on ihmistyyppi, jota kirjallisuudessa on kutsuttu D-tyyppiseksi persoonallisuudeksi. D-tyyppinen ihminen on vetäytyvä ja innoton sekä kokee helposti huolta, ärtymystä, ja vihan tunteita.
D-tyyppisen persoonallisuuden on meta-analyyseissä todettu olevan yhteydessä korkeaan stressiin, matalaan hyvinvointiin työssä ja lisääntyneeseen sairastavuuteen.
Denollet 2000, Mols & Denollet 2010, Mommersteeg ym. 2011