Miksi stressi tarttuu?
Stressi ei ole pelkästään yksilöllinen kokemus tai prosessi. Se on myös aidosti sosiaalinen ilmiö, joka voi tarttua (emotional contag-ion, Hatfield ym. 1994) ja siirtyä (crossover) ihmisten välillä niin työpaikoilla kuin kotonakin (Westman 2001).
Ihminen jäljittelee toista ihmistä
Välitön, ei-tietoinen tunteiden tarttuminen perustuu ihmisen automaattiselle, tiedostamattomalle taipumukselle spontaanisti jäljitellä toisen ihmisen ilmeitä, eleitä, liikkeitä ja sanontoja (Bakker ym. 2009a, Barsade 2002, Hatfield ym. 1994, Neumann & Strack 2000, Westman 2001). Kun työntekijä on voimavaroihinsa nähden ylikuormittunut, hän todennäköisesti monin tavoin ilmentää väsymystään. Työtoveri tai puoliso voi huomaamattaan jäljitellä näitä samoja eleitä, jolloin ne voivat muokata hänenkin stressikokemustaan.
Ihminen myötäelää
Stressin suorasta siirtymisestä on kyse myös silloin, kun ihminen tietoisesti virittyy toisen tunteisiin, asenteisiin ja käyttäytymiseen. Tällainen tietoinen virittyminen perustuu empaattiseen reaktioon eli toisen tilanteen myötäelämiseen (Westman 2001). Työntekijä voi eläytyä stressiä kokevan työtoverin ahdinkoon ja muistaa vastaavia tilanteita, joissa on itse kokenut stressiä. Sen seurauksena myös hänen stressitasonsa voi nousta.
Pitkittyneen työstressin seurauksen, työuupumuksen, oireista erityisesti kyynistyminen voi liittyä tällaiseen empaattiseen reaktioon: työtoverin kyyninen asennoituminen työhön ja organisaatioon voi virittää toisessa samoja kielteisiä asenteita, kun hän eläytyy ja kokee epäreiluna kyynistyneen työtoverinsa kokemukset työpaikalla.
Stressi siirtyy epäsuorasti
Stressin siirtyminen voi tapahtua myös epäsuorasti (Westman 2001). Tällöin toisen osapuolen kokeman stressin siirtymistä työtovereihin tai puolisoon välittää jokin muu tekijä. Esimerkki kun työntekijä joutuu stressin takia olemaan sairauslomalla niin hänen poissaolonsa voi merkitä kasaantuvia työpaineita työtovereille, joiden stressi tämän seurauksena lisääntyy.
Jokin kolmas tekijä voi helpottaa tai vaikeuttaa stressin suoraa tai epäsuoraa siirtymistä toiseen osapuoleen. Esimerkiksi sellaiset yksilölliset ominaisuudet kuin vastaanottajan tartunta-alttius toisten tunteille tai kyky omaksua toisen ihmisen näkökulma (empaattisuus) lisäävät stressin siirtymisen todennäköisyyttä.
Taustalla on yhteisiä kuormitustekijöitä
On myös mahdollista, että tietyt kuormitustekijät ovat yhteisiä joillekin ihmisille ja ne aiheuttavat kaikille näille ihmisille stressikokemuksen (Westman 2001). Puolisoita voi esimerkiksi kuormittaa yhteiset taloushuolet, tai päiväkodin kaikki työntekijät voivat kokea ylisuuren ryhmäkoon kuormittavaksi. Tällöin ei itse asiassa ole kyse stressin siirtymisestä, vaan yhteisistä, stressiä aiheuttavista tilanteista.
Tarttumisen tutkiminen
Stressin tarttumisen mekanismien tutkimusperinne jakautuu menetelmällisesti karkeasti kahtia: Ennen kaikkea kokeellisissa tutkimuksissa on mahdollista selvittää tunteiden (stressin) välitöntä tarttumista. Kyselytutkimuksen keinoin on puolestaan selvitetty lyhytkestoista mielialojen tarttumista (päiväkirjamaiset kyselyt) sekä stressin suoraa tai epäsuoraa siirtymistä ihmisestä toiseen tai ryhmätasolta yksilöön. Stressin siirtymistä on tutkittu etupäässä puolisoiden välillä.