Kaikkea stressistä

Miten stressi tarttuu suoraan ihmisestä toiseen kokeellisessa tutkimuksessa?

Kaikkea stressistä
1.1.2012
Jari Hakanen ja Riku Perhoniemi

Välitöntä tunteiden tai mielialojen tarttumista ihmisestä toiseen on tutkittu kokeellisilla asetelmilla. Kokeellinen asetelma mahdollistaa koehenkilöihin vaikuttavien ärsykkeiden hallinnan, satunnaistamalla toteutetun ryhmävertailun sekä koehenkilöiden lyhytaikaisten reaktioiden mittaamisen.

Kokeellisten tutkimusten tulosten perusteella

  1. kielteiset tunteet saattavat siirtyä herkemmin kuin myönteiset (Spoor & Kelly 2009), sillä ihmisillä on taipumusta huomata kielteiset kasvojen ilmeet nopeammin kuin myönteiset ilmeet (Öhman ym. 2001)
  2. tunteiden siirtymiseen tarvitaan kasvotusten tapahtuvaa vuorovaikutusta (Song ym. 2008)
  3. tunteiden siirtyminen voi olla lyhytkestoista (Song ym. 2008) ja
  4. pitkittynyttä stressiä ilmentävät työuupumusoireeet voivat tarttua ihmisten välillä (Bakker ym. 2007).

Tunteiden tarttuminen ohjaajalta kokeellisessa asetelmassa

Koehenkilöt osallistuivat ryhmätehtävään, jossa heidän mielialaansa manipuloitiin erilaisten kasvojen ilmeiden kautta. Yksi ryhmä sai vastaanottaa saman tehtävän epämiellyttävästi toimivalta ohjaajalta (esim. hymyttömästi) ja toinen miellyttävästi toimivalta ohjaajalta. Hymyttömän ohjauksen saaneiden koehenkilöiden mielialat muuttuivat kielteisemmiksi ja hymyilevää ohjausta saaneiden myönteisemmiksi koetilanteen jälkeen.

Barsade 2002.

Tarttuvat tunteet ovat lyhytikäisiä

Kahdeksan päivän ajan toistetuilla tekstiviesteillä toteutetussa päiväkirjatutkimuksessa puolisoiden kielteiset mielialat, kuten ärtyneisyys ja hermostuneisuus, olivat toisiinsa yhteydessä niinä hetkinä, jolloin molemmat olivat fyysisesti läsnä. Näytti myös siltä, että tunteiden siirtymisen vaikutus oli lyhytkestoinen, sillä siirtymävaikutus havaittiin vain silloin, kun puolisot vastasivat tekstiviestikyselyyn korkeintaan neljä tunnin kuluessa toisistaan.

Song ym. 2008.

Työuupumusoireet tarttuvat eläytymisen kautta

Koehenkilöt eläytyivät työuupuneiden rooliin lukemalla lehtiartikkelin työuupumusoireita kokeneesta opettajasta. Työuupumuksen ydinoireista uupumusasteinen väsymys ja kyynistyneisyys olivat kokeen jälkeen korkeammalla tasolla koeryhmässä verrattuna kontrolliryhmään, joka ei ollut lukenut työuupumuskertomusta vaan työelämään täysin liittymättömän jutun.

Bakker ym. 2007.