Miten stressi siirtyy työstä kotiin, kotona kumppaniin ja edelleen kumppanin töihin?
Yksilötasolla työn haitalliset kokemukset, tunteet ja vaikkapa väsymys voivat seurata mukana kotiin (ns. läikkyminen eli spillover-vaikutus) ja häiritä yksilön vapaa-aikaa. Toisaalta kun työstressi on seurannut työntekijää kotiin, se voi siellä myös siirtyä perheenjäseniin (ns. crossover-vaikutus). Stressin siirtymisefekti voi siis tapahtua ensin yksilön eri elämänalueiden välillä ja sitten vuorovaikutuksessa olevien ihmisten välillä (Bakker ym. 2009a, Bakker ym. 2008, Demerouti ym. 2005).
Koska läheisyys ja usein toistuva vuorovaikutus lisäävät stressin siirtymisen todennäköisyyttä, perhe on otollinen näyttämö tunteiden siirtymiselle. Tästä syystä nimenomaan puolisoiden välillä on voitu havaita stressioireiden (Ten Brummelhuis ym. 2010), työuupumuksen (Demerouti ym. 2005), kielteisen mielialan (Song ym. 2008), väsymys- ja masennusoireiden (Dikkers ym. 2007) sekä ahdistus- ja masennusoireilun (Westman ym. 2004) siirtyvän puolisolta toiselle.
Kun parisuhteen toinen osapuoli kokee työn ja muun elämän yhteensovittamisen rasittavaksi, monesti myös toinen osapuoli kokee näin (Hammer ym. 1997). Lisäksi kumppanin kokemus työn ja perheen yhteensovittamisen ristiriitaisuudesta voi jopa olla vahvemmin yhteydessä toisen osapuolen vastaavaan stressikokemukseen kuin esimerkiksi kumppanin työ- ja urakeskeisyys tai lasten lukumäärä.
Masennusoireet tarttuvat
Lääketieteen opiskelijoiden kokema stressi ei heijastunut heidän puolisoidensa stressiin, vaan heidän omien masennusoireidensa välityksellä heidän puolisoidensa masennusoireisiin. Vastaavasti työntekijöiden työuupumus oli yhteydessä heidän kumppaniensa työuupumusoireisiin ja sitä kautta edelleen kumppanien masennusoireisiin
Katz ym. 2000, Bakker 2009.
Stressi saattaa vaikuttaa puolison kokemaan hyvinvointiin ja terveyteen yleisemminkin. Toisaalta stressin on havaittu olevan yhteydessä puolisoiden tyytymättömyyteen parisuhdetta kohtaan (Westman ym. 2004). Kun työn koetaan häiritsevän perhe-elämää, se voi merkitä vetäytymistä perheen asioista kotona, minkä seurauksena läheisyys kumppaniin voi kärsiä. Puoliso kokee tällöin todennäköisemmin korkeampaa kuormitusta ja psyykkistä oireilua (Cowlishaw ym. 2010).
Vaikuttaakin siltä, että työstressi voi siirtyä varsin mutkikkaiden psykologisten ja sosiaalisten prosessien kautta kotiin ja puolison oireiluksi omassa työssään. Vaikutukset puolisoiden välillä ovat myös usein vastavuoroisia.
On myös mahdollista, että puolison stressikokemus työn ja perheen yhteensovittamisesta lisää hänen taipumustaan syyttää ja moittia kumppaniaan tästä ristiriidasta sekä ilmaista kielteisiä tunteita (Green ym. 2011), mikä edelleen vaikuttaa puolison kokemuksiin ja hyvinvointiin (Shimazu ym. 2009).
Stressi siirtyi työstä kotiin ja kotona kumppaniin
Puoliso A:n työn vaatimukset lisäsivät A:n todennäköisyyttä kokea ristiriitaa työn ja perheen välillä ja sitä kautta A:n todennäköisyyttä käyttäytyä kielteisesti kumppaniaan B kohtaan. Tämä vuorostaan oli yhteydessä B:n kokemaan taakkaan kotona ja edelleen B:n kokemukseen työn ja perheen välisistä ristiriidoista, mikä lopulta oli yhteydessä B:n työuupumusoireiluun.
Bakker ym. 2008.