Milloin stressi todennäköisimmin siirtyy?
Koetun stressin määrä voi vaikuttaa stressin siirtymiseen. Stressi tarttuu henkilöiden välillä helpommin silloin, kun molemmat osapuolet ovat stressaantuneita. Vaikkeivat stressi ja mieliala kaikissa olosuhteissa siirrykään, niin tietyissä tilanteissa ihmiset voivat herkästi "napata kiinni" toistensa tunteista ja mielialoista. Tietyt yksilölliset ominaisuudet sekä kommunikaation laatu ja määrä voivat vaikuttaa stressin siirtymisen todennäköisyyteen ja vahvuuteen.
Parisuhdetyytyväisyys koetuksella
Kun parisuhteen molemmat osapuolet ovat valmiiksi stressaantuneita, vaimot ovat erityisen tyytymättömiä parisuhteeseen.
Neff & Karney 2007.
Yksilölliset ominaisuudet stressin siirtymiselle altistavina tekijöinä
Tunteiden ja stressin tarttumista ja siirtymistä koskeva teoria perustuu pitkälti ajatukseen ihmisten kyvystä "asettua toistensa nahkoihin" eli myötäeläytyä toistensa tilanteisiin ja tunteisiin. Stressin siirtymisen osalta ei tietääksemme kuitenkaan ole tutkimusnäyttöä empaattisuuden roolista. Sen sijaan tiedetään, että empaattisuus ja siinä erityisesti kyky eläytyä toisen ihmisen näkökulmaan näyttää edistävän työn imun vastaanottamista.
Työn imu tarttuu
Japanilaisia pariskuntia tutkittaessa selvisi, että miespuolisen kumppanin työn imu selitti naispuolisen kumppanin työn imua sitä vahvemmin, mitä korkeampi naisen kyky toisen näkökulman omaksumiseen oli. Herkimmin työn imu näytti siirtyvän miehiltä naisiin niillä pareilla, joissa molemmat osapuolet olivat empaattisia.
Vastaava tulos perspektiivin ottokyvyn roolista työn imun siirtymiselle löydettiin hollantilaisilla työssä käyvillä puolisoilla. Muiden yksilöllisten tekijöiden suhteen tutkimusnäyttöä on siitä, että herkkyys tunteiden tarttumiselle (susceptibility) lisää stressin tarttumisen todennäköisyyttä.
Bakker 2011, Bakker & Demerouti 2009, Bakker & Schaufeli 2000, Bakker ym. 2001.
Sosiaalinen vuorovaikutus stressille altistavana tekijänä
Yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi ihmisten välisen kommunikoinnin määrä ja laatu sekä osapuolten roolit voivat vaikuttaa stressin siirtymisen todennäköisyyteen. Kaikkiaan stressin siirtymisen edellytyksenä voidaan pitää tiivistä vuorovaikutusta. Hyvinvointikokemukset näyttäisivät siirtyvän sitä todennäköisemmin, mitä tiiviimmin ja useammin osapuolet ovat keskenään tekemisissä (Bakker & Schaufeli 2000, Bakker & Xanthopoulou 2009, Bartel & Saavedra 2000, Totterdell ym. 2004).
Kommunikoinnin tiheyden lisäksi myös kommunikaation luonteella ja kommunikaatiotaidoilla voi olla merkitystä stressin siirtymiselle. Taito ratkaista stressiin liittyviä ongelmia voi siis olla eräänlaista "sosiaalista stressinhallintaa" ja ehkäistä stressin siirtymistä ihmisten välillä.
Hei, me ratkaistaan!
Hyvät konfliktien ratkaisutaidot osin ehkäisivät stressin siirtymistä vastanaineilla pariskunnilla.
Neff & Karney 2007.
Paradoksaalisesti se, mikä yksilötasolla yleensä suojelee stressiltä, voi sosiaalisella tasolla olla kaksiteräinen miekka ja edistää stressin siirtymistä. Esimerkiksi sosiaalisen tuen tiedetään tukevan ihmisten henkistä hyvinvointia ja ehkäisevän stressiä ja työuupumusta (Haines ym. 1991, Schaufeli & Bakker 2004). Silti useat vuorovaikutuksen myönteiset piirteet voivat lisätä stressin tarttumisen ja siirtymisen todennäköisyyttä ihmisten välillä.
Yli ajan ja yli rajan
Uupumusasteinen väsymys siirty tiimitasolta yksittäisiin työntekijöihin niissä tiimeissä, joita luonnehti korkea tiimin sisäinen koheesio ja hyvä sosiaalinen tuki työntekijöiden välillä. Samoin työparin välillä hyvä vuorovaikutus lisäsi uupumusasteinen väsymyksen siirtymisen todennäköisyyttä. Myös puolisoja tutkittaessa on todettu periaatteessa myönteisten sosiaalisten tekijöiden, kuten hyvän parisuhteen, edistävän stressin kaltaisten tilojen siirtymistä.
Hakanen ym. 2012, Lavee & Ben-Arin 2007, Westman ym. 2011.
Sosiaalisten roolien vaikutus stressin siirtymiseen
Ihmisten väliseen kommunikointiin ja siten stressin siirtymisen herkkyyteen voivat vaikuttaa myös osapuolten roolit kanssakäymisessä. Esimerkiksi havaittu samankaltaisuus osapuolten välillä näyttäisi edistävän toisen osapuolen tuntemusten vastaanottamista.
Sotilas samaistuu sotilaaseen, ei upseeriin
Sotilaille tehdyssä kokeellisessa asetelmassa havaittiin, että kyynistyneisyys tarttui sotilaisiin erityisesti silloin, kun kyynistyneisyyttä ilmaisi toinen sotilas. Kun kyynistyneisyyttä ilmaisi kokeessa korkeammassa esimiesasemassa oleva taho, tarttuminen oli heikompaa. Mahdollisesti samanlaisena pidetyn henkilön ilmaistessa itseään ihmiset ovat valmiimpia eläytymään hänen kokemuksiinsa.
Bakker ym. 2007.
Myös esimies-työntekijäroolit voivat ohjata stressin ja tunteiden siirtymistä.
Uupumus siirtyy hierarkiassa alaspäin
Uupumisasteisen väsymyksen on esimerkiksi todettu työpareilla siirtyvän helpommin vastuuasemassa olevalta hammaslääkäriltä avustavaa työtä tekevälle hammashoitajalle kuin toisinpäin.
Huomionarvoista tuloksissa oli myös se, että ekshaustion ehdollinen siirtymisvaikutus tapahtui vain hammaslääkäristä hammashoitajaan, muttei hammashoitajasta hammaslääkäriin. Tämä liittyy todennäköisimmin työparin rooleihin, joissa hammaslääkärillä on toiminnallinen (ja toisinaan myös muodollinen) johtajuus ja vastuu hoitotilanteissa. Vastuuasemansa ja -roolinsa takia hammaslääkäri voi myös ilmaista enemmän tunteitaan vuorovaikutuksessa ja siten hänen hyvinvointinsa voi siirtyä hoitajaan herkemmin kuin toisinpäin.
Hakanen ym. 2012.
Kuten puolisojen ja kollegojen välillä, myös esimieheltä työntekijöihin siirtyvä stressi voi tapahtua suoran tarttumisen ohella välittyneesti. Esimerkiksi esimiestyö vaikuttaa työntekijän työoloihin ja se edelleen henkilöstön stressiin. Tunteet ja stressikokemus eivät välttämättä siirry vain yksisuuntaisesti esimieheltä muuhun henkilöstöön (Johnson 2009, Sy ym. 2005).
Esimiesten koulutus vähensi henkilöstön stressiä
Suuren vakuutusyhtiön esimiehet kävivät psykososiaalisia valmiuksiaan vahvistavalla kurssilla. Esimiesten käymän kurssin havaittiin johtavan henkilöstön stressin vähenemiseen stressihormonin (kortisoli) erityksellä mitattuna. Intervention seurauksena henkilöstö myös koki vaikutusmahdollisuuksiensa työhön lisääntyneen.
Theorell ym. 2001.
Hyvä työilmapiiri ja tiivis vuorovaikutus - työuupumukselta suojaavia vai sen tarttumista edistäviä tekijöitä työpareilla?
Työterveyslaitoksessa tutkittiin työuupumuksen siirtymistä 470 työparina toimivan hammaslääkärin ja hammashoitajan välillä. Ekshaustio (työuupumuksen ydinoire) siirtyi hammaslääkäriltä hammashoitajalle todennäköisimmin niissä työpareissa, joiden yhteistyö oli ajallisesti tiiviistä ja hammaslääkärin käyttäytyminen ystävällistä ja huomaavaista. Tulosta selittää se, että silloin kun vuorovaikutus on myönteistä ja hammaslääkäri toimii ystävällisesti, hammashoitaja todennäköisemmin on avoin ja vastaanottavainen työparinsa väsymyksen herättämille kielteisille tunteille. Silloin kuin toisen osapuolen käyttäytyminen on epäystävällistä, on todennäköisempää myös olla torjuva hänen tunteitaan kohtaan.
Hakanen & Perhoniemi 2010, Hakanen ym. 2012.