Mitä päivittäisen palautumisen keinoja on?
Ihminen palautuu työkuormituksesta taukojen, arki-iltojen, viikonloppujen ja lomien aikana. Päivittäistä palautumista on tutkittu päiväkirjatutkimuksilla, joissa osallistujat vastaavat kyselyihin tutkimusjakson alussa ja lopussa sekä pitävät päiväkirjaa tekemisistään ja kokemuksistaan tutkimusjakson aikana. Näissä tutkimuksissa on todettu, että työntekijä voi itse vaikuttaa palautumisen onnistumiseen sekä työssä ollessaan että vapaa-ajalla.
Kun ihminen on vielä työssä, sopiva kuormitus ja tauotuksesta huolehtiminen saattavat estää kuormituksen kasautumista työssä, ja palautuminen onnistuu esimerkiksi arki-illan aikana (Fritz & Sonnentag 2006). Hyvä työn hallinta mahdollistaa minitaukojen pitämisen, työn sopivan aikataulutuksen ja edelleen työstä irrottautumisen. Kovat työn vaatimukset ja vähäinen mahdollisuus työn hallintaan vastaavasti estävät palautumista (Berset ym. 2009, Sonnentag & Zilstra 2006, van Hooff ym. 2007, Sonnentag ym. 2010). Jo työpäivän aikana riski kehon yliaktivaation pitkittymiseen kasvaa.
Suuri kuormitus estää palautumista
Suuren työkuormituksen, erityisesti aikapaineen, sekä esteiden ja vastoinkäymisten todettiin vaikeuttavan psykologista irrottautumista työstä.
Sonnentag & Bayer 2005, Sonnentag & Zilstra 2006.
Työn hallintamahdollisuudet ovat palautumisen mahdollistamisen kannalta hyvä asia. Kuitenkin mitä vapaampaa työ on – siinä mielessä, että ihminen voi itse suuressa määrin vastata asioista – sitä harvemmin ihminen itse asiassa on psyykkisesti täysin vapaana työstään (Allvin ym. 2006).
Onnistunut palautuminen edellyttää myös riittävää vapaa-ajan määrää ja laatua (Fritz & Sonnentag 2005). Jotta vapaa-aikaa on riittävästi palautumiseen, olisi hyvä noudattaa työaikaa ja välttää työn tekemistä kotona (Sonnentag & Zilstra 2006). Toisaalta mieluisat työhön liittyvät ajatukset eivät aina hidasta palautumista (Fritz & Sonnentag 2005, Binnewies ym. 2009), mutta yksityiselämän hankaluudet saattavat tehdä niin (Fritz & Sonnentag 2005, Sonnentag & Zilstra 2006).
Mieluisa, vaihteleva ja työn suhteen erilainen tekeminen saattavat edistää psyykkistä palautumista paremmin kuin pelkkä lepo (Winwood ym. 2007). Onnistuneeseen palautumiseen tarvitaan myös aktiivista toimintaa vapaa-ajalla (esim. liikuntaa, luovia harrastuksia ja sosiaalista toimintaa).
