Miten työn stressitekijät liittyvät sairauspoissaoloihin?
Koetun stressin ja työuupumuksen yhteys sairauspoissaoloihin on löydetty useissa pitkittäistutkimuksissa (Ahola 2007, Pahkin ym. 2010b, Toppinen-Tanner ym. 2005). Työn psykososiaalisten tekijöiden yhteys sairauspoissaoloihin on myös todennettu (Duijts ym. 2007, Nielsen ym. 2006).
Sairauspoissaolojen kustannuksia vaikea arvioida
Sairauspoissaolon hintaa yhteiskunnallisella tasolla on vaikea arvioida työpaikkojen erilaisuuden takia. Sairauspoissaolon hinta määräytyy eri tavoin sen perusteella, miten siihen lasketaan mukaan menetetty työpanos ja sen korvaaminen. Eri toimialoilla sairastuneen työntekijän työpanoksen korvaaminen aiheuttaa eri suuruisia kustannuksia johtuen esimerkiksi siitä, onko tarpeellista palkata sairastuneen työntekijälle sijainen tai onko sijaisen käyttäminen edes mahdollista. Useilla toimialoilla sijaisia ei varsinkaan lyhyisiin poissaoloihin ole edes mahdollista saada niin nopeasti kuin tarvittaisiin, jolloin työt joudutaan hoitamaan niiden kesken, jotka ovat töissä. Lisäksi sairauspoissaolon pituus vaikuttaa aiheutuvaan kustannukseen.
Sairauspoissaolojen yhteys työn stressitekijöihin
Metsäteollisuudessa tehdyssä tutkimuksessa työhön liittyvät tekijät selittivät sairauspoissaoloista 16 % ja henkilökohtaiset työkyvyn ja terveyskäyttäytymisen tekijät 7 %. Työn psykososiaaliset tekijät, kuten johtaminen ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, olivat yhteydessä sairauspoissaolojen määrään kunta-alalla.
Pahkin ym. 2010b, Ala-Mursula ym. 2002, Kivimäki ym. 2002a, Kuoppala ym. 2008.
Lyhyet sairauspoissaolot eivät aiheuta yleensä niin merkittäviä taloudellisia menetyksiä kuin pitkittyneet sairauspoissaolot. Tämän vuoksi stressistä aiheutuvien sairauspoissaolojen pitkittymistä pitäisi pyrkiä estämään.
Sairauspoissaolosta aiheutuviin kustannuksiin vaikuttavat ensi sijassa sairastuneen työntekijän palkkakustannukset sivukuluineen. Työntekijöiden sairauspoissaoloista aiheutuu työnantajille sekä heidän asiakkailleen yleensä myös erilaisia tuottavuusmenetyksiä.
Eroja toimialojen sairauspoissaolojen kustannuksissa
Toimialojen välillä on kuitenkin eroja kustannusten ja tuottavuusmenetysten muodostumisessa. Esimerkiksi hoitoalalla sairastuneen työntekijän työtehtävät joudutaan usein ensin jakamaan muille työntekijöille ennen kuin on mahdollista saada sijaista. Tässä tapauksessa kustannuksia aiheutuu esimerkiksi esimiehen ylimääräisestä työajasta, jonka hän joutuu käyttämään työnjaon selvittelyyn sen sijaan että voisi keskittyä normaaleihin työtehtäviinsä. Hoitopalveluun oikeutettu asiakas joutuu odottamaan hänelle kuuluvaa hoitotoimenpidettä mahdollisesti normaalia pidempään tai jää jopa kokonaan ilman palvelua. Asiakkaalle siis aiheutuu menetyksiä verrattuna normaalitilanteeseen.
Toisaalta vaikkapa teknologiateollisuudessa esimerkiksi korkeatasoisia, asiakaskohtaisesti räätälöityjä palveluja tuottavan työntekijän sairastuessa työnantajaorganisaatio menettää esimerkiksi ne tulot, jotka sairastunut työntekijä olisi normaalisti työssä ollessaan saanut aikaan työnantajalleen. Yrityksen asiakas puolestaan kokee taloudellisia menetyksiä saadessaan esimerkiksi viivästynyttä palvelua vasta silloin, kun asiantuntija palaa sairautensa jälkeen takaisin työhönsä. Asiakas saattaa myös etsiä tarvitsemansa palvelun muusta yrityksestä.