Mitä terveydenhuollossa voidaan tehdä?

Kun puututaan olennaisiin asioihin mahdollisimman varhain, epäsuotuisa stressikehitys voidaan estää tai ainakin sitä voidaan lieventää. Stressin ennaltaehkäisyä voitaisiin siis toteuttaa paljon aikaisemmin kuin on perinteisesti ajateltu. Esimerkiksi raskaana olevalle äidille voitaisiin antaa jo neuvola-aikana tietoa siitä, mikä vaikutus stressillä on sikiöön. Terveydenhuollon henkilöstön ymmärrys stressin vaikutuksesta ihmiseen on tärkeää myös työterveyshuollon ulkopuolella.

Työterveyshuollon tehtävänä on seurata ja tukea yksilöiden terveydentilan ja työkyvyn kehitystä organisaatioissa. Työterveyshuolloissa voidaan arvioida yksilöiden tai ryhmien työstressiä esimerkiksi Työstressikyselyllä (Elo ym. 2012), TIKKA-menetelmällä (Lindström ym. 2005) tai vastaavilla menetelmillä ja ryhtyä toimenpiteisiin epätyydyttävien tilanteiden korjaamiseksi.

Monissa maissa työterveyshuollot ovat jo vuosikymmeniä tehneet yksilöasiakkaille erilaisia stressi-interventioita. Suomeen tämä käytäntö on tullut myöhemmin, eikä näitä palveluita ole suinkaan saatavilla kaikissa työterveyshuoltoyksiköissä. Joskus tällaista yksilöiden stressitilan "hoitamista" pidetään myös pahana, kun sen pelätään vievän voimavaroja "varsinaiselta" preventiolta.

Stressi-interventioita pitäisi olla työterveyshuollossa saatavilla siksikin, että työntekijät kääntyvät työterveyshuollon puoleen, kun he esimerkiksi kohtaavat elämänmuutoksiin liittyviä kriisejä yksityiselämässään. Näidenkin tilanteiden hallintaan kognitiivis-behavioraaliset, ajattelua ja toimintaa muokkaavat interventiot vaikuttavat myönteisesti ja vähentävät tarvetta sairauspoissaoloihin. Työpaikoilla pitäisi edistää ilmapiiriä, jossa kannustetaan yksittäisiä työntekijöitä hakemaan apua samaan aikaan, kun kehitetään työtä ja tehdään muita preventiivisiä toimenpiteitä (Britt & McFadden 2012).