Uskonto työpaikalla

Uskonto on useissa kulttuureissa keskeinen osa ihmisten identiteettiä, ja uskontoon liittyvät tavat säätelevät vuodenkulkua, arkea ja juhlaa. Myös suomalaista työelämää ohjailevat jossain määrin uskonnolliset, luterilaisuuteen pohjaavat käsitykset. Uskonto liittyy esimerkiksi keskusteluun kauppojen aukioloajoista. Suomalaisessa yhteiskunnassa uskontoa pidetään kuitenkin yhä enemmän yksityiseen elämänpiiriin kuuluvana. Useissa kulttuureissa uskonnolliset tavat näkyvät työpaikan päivärytmissä, normeissa, pukeutumisessa ja kielenkäytössä enemmän kuin mihin Suomessa on totuttu.

Työpaikoilla, joissa on eri uskontoja harjoittavia työntekijöitä, voi uskonnon näkyminen aiheuttaa haasteellisia tilanteita. Se voi myös nostaa pintaan stereotyyppistä ajattelua. Esimiehen tehtävä on kiinnittää huomiota siihen, että kaikkia elämänkatsomuksia kunnioitetaan eikä kenenkään vakaumusta kritisoida eikä väheksytä. Työntekijöiden uskonnollisen taustan suhteen on syytä muistaa

• kunnioitus jokaista ihmistä kohtaan
• suvaitsevaisuus erilaisten näkemysten suhteen
• uskontojen ydinkysymykset ja erityispiirteet
• joustavuus käytännön ratkaisujen etsimisessä
• esimiehen vastuuntuntoisuus esimerkin näyttämisen suhteen.

Työpaikat rakentavat uskonnon harjoittamiseen liittyvät pelisääntönsä toimialansa työehtosopimusta ja muita alaa koskevia säädöksiä noudattaen. Työpaikalla voidaan työtehtävien luonne huomioi- den pohtia, voidaanko uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluville järjestää mahdollisuus uskonnollisten tapojen harjoittamiseen työssäkäynnin lomassa. Joissakin työyhteisöissä tämä on jo arkipäivää.

Maahanmuuttajien määrä kasvaa tulevaisuudessa. Tämä merkitsee sitä, että eri uskonnot tulevat näkymään työpaikoilla yhä enemmän. Uskonnon ilmaisemiseen liittyvät säädökset saattavat muuttua eri uskontoja harjoittavien määrän lisääntyessä työyhteisöissä. Esimerkiksi uskonnon mukaiseen pukeutumiseen suhtaudutaan sallivammin maissa, jotka ovat olleet jo pitkään monikulttuurisia.