Riittävä yhteinen kielitaito
Tutkittua
Suomessa puhuttujen vieraiden kielien kirjo on laaja
- Suomen väestöstä viisi prosenttia oli vieraskielisiä vuonna 2012. Yhteensä Suomessa puhuttiin yli 140 eri äidinkieltä.
- Venäjä oli selvästi yleisin vieras kieli. Vuonna 2012 sitä puhui äidin- kielenään yli 62 000 henkilöä. Viroa puhui noin 38 000 henkilöä. Näiden jälkeen tulivat somali, englanti ja arabia. (Tilastokeskus 2012.)
Kielitaito on keskeinen työelämään sijoittumisen ja työssä pärjäämisen kannalta
- Maahanmuuttajien elinolotutkimukseen osallistuneista maahanmuuttajista ne, jotka arvioivat pärjäävänsä suomen kielellä erittäin hyvin, olivat useammin koulutustaan vastaavassa työssä kuin maahanmuuttajat, jotka arvioivat suomen kielen taitonsa heikommaksi (Sutela 2005).
- 62 prosenttia työssäkäyvistä venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisista maahanmuuttajista arvioi ymmärtävänsä puhuttua suomea tai ruotsia hyvin, 30 prosenttia kohtalaisesti, 6 prosenttia huonosti ja 2 prosenttia ei lainkaan. Kirjoitustaidon osalta vastaavat luvut olivat 48 prosenttia (hyvin), 36 prosenttia (kohtalaisesti), 13 prosenttia (huonosti) ja 4 prosenttia (ei lainkaan) (Työterveyslaitos 2013).
- Lähes 40 prosenttia suomalaisista henkilöstöalan ammattilaisista arvioi, että työntekijöiden kielitaustan merkitys organisaatioiden toiminnassa kasvaa tulevaisuudessa (Toivanen ym. 2012).
Kielitaidolla on keskeinen merkitys maahanmuuttajien työelämässä pärjäämisen kannalta. Myös Suomessa työskentelevät maahanmuuttajat itse nostavat kielitaidon usein tärkeimmäksi työelämään sopeutumisen edellytykseksi. "Suomen kielen opettelu on ykkönen", totesi muuan tätä opasta varten haastateltu maahanmuuttajataustainen hammaslääkäri.
Suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten edustajien mukaan suurimpana esteenä ulkomaalaistaustaisen työvoiman käyttöön on heikko suomen kielen taito. Näin ajatteli 70 prosenttia PK-yritysbarometriin vastanneista noin neljästä tuhannesta PK-yrityksen edustajasta vuonna 2012 (Suomen yrittäjät ym. 2012). Kielitaito on siis työnantajan näkökulmasta usein myös portti työelämään.
Riittävän kielitaidon vaatimus on perusteltu. On kuitenkin syytä kysyä, mikä on tehtävän kannalta riittävä kielitaito. Täydellistä suomen kieltä tarvitaan kovin harvassa työssä, ja ammattitaito on myös paljon muuta kuin kielitaito.
Esimerkiksi Helsingin kaupunki on kiinnittänyt huomiota toisinaan esiintyvään kielitaitovaatimusten kohtuuttomuuteen. Kaupungin henkilöstöhallinnon periaatteissa (Helsingin kaupunki 2012) todetaan, että kielitaitovaatimusten tulee nousta työtehtävien sisällöstä. Välilliseksi syrjinnäksi katsotaan esimerkiksi se, että työtehtävissä edellytetään hyvää suomen tai ruotsin kielen taitoa, vaikka se ei ole välttämätöntä työn tekemisen kannalta.
Erityisen tärkeää on pitää huoli siitä, että puutteellista kielitaitoa ei käytetä valintatilanteessa hyväksyttävänä syynä maahanmuuttajahakijan hylkäämiseen, jos taustalla todellisuudessa vaikuttavat syrjivät asenteet.