Varmista yhtäläiset osallistumismahdollisuudet

Osallisuus tarkoittaa yhteisöön osallistumista sen yhdenvertaisena jäsenenä. Työelämässä osallisuus usein lisää työhyvinvointia, koska yhdenvertaiset mahdollisuudet tuovat mielekkyyden tuntua tekemiseen.

Maahanmuuttajien kokemusta osallisuudesta edistää tarpeettomien, selvärajaisten ja pysyvien ryhmäjakojen välttäminen. Myöskään syntyperää tai kieltä ei pidä korostaa siellä, missä se ei ole tarpeellista, vaan suosia mieluummin sekaryhmiä. Ristikkäisten ja päällekkäisten ryhmien jäsenyys on apuna klikkiytymisen välttämisessä.

Avoimuus ja luottamus työyhteisössä lisääntyvät, jos työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa yhteisten asioiden valmisteluun. Työnantajan edustajan ja työntekijöiden säännölliset, epämuodolliset palaverit ovat keino henkilöstön kuulemiseen. Esimiehen on pidettävä huolta siitä, että työpaikan maahanmuuttajat ovat tietoisia näistä järjestelyistä. Samoin on huolehdittava, että heillä on tietoa luottamusmiesjärjestelmästä, joka turvaa henkilöstön ja työnantajan välistä vuorovaikutusta.

Monet suomalaisen työelämän käytännöt edesauttavat osallisuuden rakentumista. Esimerkiksi erilaiset virkistys- ja työhyvinvointitapahtumat sekä yhteiset juhlat mahdollistavat työtoveruuden ja yhteisöllisyyden kehittymisen.

Selkeää, ymmärrettävää sisäistä viestintää

Organisaation sisäisellä viestinnällä on tärkeä rooli työntekijöiden osallistamisessa ja yhdenvertaisuuden toteutumisessa. Sen on oltava selkeää ja ymmärrettävää myös niille, jotka eivät puhu suomea tai ruotsia äidinkielenään. On varmistettava, että viesti tavoittaa kaikki työyhteisön jäsenet etenkin silloin, kun henkilöstölle tiedotetaan organisaation sitoutumisesta yhdenvertaisuuden edistämiseen.

Se saako työntekijä tietoa työpaikan yhteisistä asioista ja omaan työhön vaikuttavista seikoista, on yhteydessä työtyytyväisyyteen (Dinsbach ym. 2007). Viestinnän selkeyteen on siis kiinnitettävä huomiota myös työtyytyväisyyden näkökulmasta.

Yhteistyön perustana luottamus

Erityisesti tehtävissä, jotka edellyttävät yhteistyötä usean työntekijän välillä, on kahdensuuntainen kulttuurinen ymmärtäminen tärkeää. Yhdessä tehtävä työ vaatii tietoa ammattialan ja työyhteisön kulttuurista ja työnteon tavoista, mikä usein ylittää tehtävän kieli- ja ammattitaitovaatimukset.

Yhteistyö edellyttää, että työryhmän jäsenet luottavat toisiinsa. Ensimmäinen askel kohti sujuvaa yhteistyötä on riittävän ajan ja vuorovaikutusmahdollisuuksien varaaminen, sillä luottamus ei synny itsestään eikä hetkessä.