Lopuksi

Alain on ranskalainen, 10 vuotta Suomessa työskennellyt diplomi-insinööri. Hän muutti maahan suomalaisen puolisonsa takia. Alain, kuten maahanmuuttajat usein, koki aluksi joutuvansa tekemään muita ankarammin töitä osoittaakseen pätevyytensä.

"Aluksi piti tehdä kaksin verroin enemmän töitä ja näyttää että osaa, vielä pienellä palkalla. Sitten kun ihmiset ovat tottuneet ja tutustuneet, he luottavat ja ottavat osaksi yhteisöä. Se vaatii kärsivällisyyttä."

Työuran alku vaati suurempia ponnisteluja kuin kotimaassa, mutta tänä päivänä Alain viihtyy työssään ja arvostaa suomalaisen työelämän piirteistä erityisesti oma-aloitteisuuden odotusta. Työn ja perheen yhteensovittamista helpottavat käytännöt taas tekevät elämän kokonaisuudesta mielekästä. Kolmen lapsen isälle työn ja perheen yhteensovittaminen on niin arvokasta, että hän ei edes harkitse muuttoa kotimaahan, vaikka mahdollisuudet edetä uralla saattaisivat siellä olla paremmat.

Alainin kuvauksessa toistuu monen maahanmuuttajan kokemukset, koulutustaustasta riippumatta. Uudella kielellä työskentely, työyhteisön tapojen opettelu ja työtovereiden luottamuksen saavuttaminen vaativat kärsivällisyyttä. Samaan aikaan monet kokevat, että suomalaisessa työelämässä on tekijöitä, jotka motivoivat täällä työskentelemiseen. Muun muassa työn ja perheen yhteensovittamista tukevia käytäntöjä, pyrkimystä tasa-arvoon työssä ja työterveyshuoltoa arvostetaan. Suomalaisten työnantajien on hyvä muistaa nämä valtit.

Aloittaessaan työssä maahanmuuttaja joutuu usein ponnistelemaan hieman kantaväestön edustajaa enemmän. Myös maahanmuuttajan palkannut työnantaja joutuu muokkaamaan työpaikan käytäntöjä vastaamaan uuteen tilanteeseen erityisesti perehdytyksen ja työhön opastuksen aikaresursseja lisäämällä. Useimmiten tämä panostus kannattaa ja hyödyttää työyhteisöä monella tapaa. Samalla se on sijoitus tulevaisuuteen, sillä tulevaisuuden työmarkkinat ovat entistä monikulttuurisemmat.