Mobiili työ

Matkustaminen

Mobiili työ

1.8.2011

Johanna Koroma, Ursula Hyrkkänen ja Päivi Rauramo

Matkatyön kuormitustekijät
Terveyden seuranta
Työaikalain soveltuvuus

Työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta on tärkeää arvioida mahdollisuus riittävään palautumiseen ja lepoon, kun

työhön liittyy matkustamista yli 50 päivänä vuodessa
työmatkalle lähdetään tai siltä palataan yöaikaan (klo 23–06) yli 20 kertaa vuodessa
matkustamiseen liittyy usein monien aikavyöhykkeiden ylittäminen.

Matkatyön kuormitustekijät

Matkustaminen voi kuormittaa työntekijää monesta syystä.

Matkapäivien määrä kuormittaa työntekijää, koska matkalla ollessa ollaan samalla poissa jostain muusta toiminnasta. Poissaolot aiheuttavat sekä työtehtävien että vapaa-ajan tehtävien järjestelyn tarvetta ja siten lisätyötä. Matkapäivät kuormittavat myös itsessään. Tehdään vaativia tehtäviä, kohdataan vieraita toimijoita ja tehdään "pitkää päivää".

Matkapäivän pituus tarkoittaa sitä kokonaistuntimäärää, joka koostuu matkustamisesta ja työn tekemisestä. Tällä tavoin tarkasteltuna työ, johon kuuluu matkustamista, tarkoittaa usein ajallisesti pidempiä työpäiviä ja suurempia viikkotuntimääriä, vaikka matka-aikaa ei yleensä työehtosopimusten mukaan lasketakaan työaikaan kuuluvaksi.

Matkalle lähtö tai matkalta paluu yöaikaan (klo 23–06) edellyttää hereillä oloa yöaikaan ja siksi rikkoo elimistön vuorokausirytmejä yötyön lailla.

Nopea aikavyöhykkeiden ylittäminen vaikuttaa niinikään elimistön vuorokausirytmeihin ja kuormittaa sen vuoksi elimistöä. Lentomatkustaminen aikavyöhykkeiden yli muuttaa ihmisen vuorokausivaihtelun ajastusta lennon aikana syntyneen aikaeron verran. Lennon jälkeen elimistö pyrkii korjaamaan tilannetta. Sopeutumisaikaan vaikuttavat ylitettyjen aikavyöhykkeiden määrä ja lennon suunta.

Aikaerorasituksen kesto vuorokausina

Kun lennetään länteen: ylitettyjen aikavyöhykkeiden määrä/2,5
Kun lennetään itään: ylitettyjen aikavyöhykkeiden määrä/2

Esimerkiksi itään suuntautuneen 10 aikavyöhykkeen yli tapahtuvan matkan aikaerorasituksesta toipuminen vie aikaa 10:2 – eli viisi vuorokautta.

Härmä & Sallinen 2004.

Työskentelyn aloittaminen heti matkan jälkeen on kuormitustekijä, jos työntekijä ei ole voinut matkustaessaan levätä normaalisti. Tällaisia tilanteita syntyy esimerkiksi työkohteeseen suuntautuvan yölennon jälkeen tai vastaavasti matkalta palattaessa.

Toistuvat pitkään kestävät lennot ovat kuormitustekijä lentokoneen olosuhteiden (esim. matkustamon maanpintaa alhaisemman paineen vuoksi, ahtaiden matkustustilojen ja paikallaan olon) vuoksi.

Terveyden seuranta

Matkatyö, johon liittyy yötyötä tai matkustamista yöllä, kuormittaa työntekijää enemmän kuin päivätyö. Yksilölliset erot sopeutumisessa yötyöhön voivat olla suuria. Kuormituksen suuruuteen vaikuttavia tekijöitä yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi ovat muun muassa perhesuhteet ja työmatkaan käytettävän ajan piteneminen.

Valtioneuvoston www.tyosuojelu.fi/fi/forward/article/629 (1485/2001) on myös yötyön todettu voivan aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa, joten yötyötä tekeville on tehtävä työnantajan kustannuksella terveystarkastus. Yötyön mahdollisesti aiheuttamien yleisten ja yksilöllisten terveyshaittojen selvittäminen kuuluu työterveyshuollon tekemään työpaikkaselvitykseen.

Työaikalain soveltuvuus

Mobiilissa työssä työaikalain soveltuvuus vaatii tapauskohtaista arviointia. Työaikalakia ei sovelleta työhön, jota työntekijä tekee kotonaan tai muutoin sellaisissa olosuhteissa, ettei työnantajalla ole mahdollisuutta valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyä. Lisäksi edellytetään, että työntekijä päättää itse työsuorituksensa ajankohdan työnantajan valvomatta tai ehkä voimattakaan valvoa siihen käytetyn ajan järjestelyä.

Mikäli työnantaja pystyy työajan järjestelyjen tai teknisten välineiden avulla riittävästi valvomaan työtä, kuuluu myös varsinaisen toimiston ulkopuolella tehtävä työ työaikalain piiriin. Työturvallisuuslainsäädäntö koskee myös henkilöitä, joihin työaikalakia ei sovelleta.

Laki- ja säädöstietoa

Työ, jota tehdään kello 23:n ja 6:n välisenä aikana on yötyötä (TAL 26 §), jos vähintään kolme tuntia sijoittuu kello 23:n ja 6:n väliseen aikaan.

Taulukko 1. Eri toimijoiden tehtävät työhyvinvoinnin edistämisessä matkatyössä
Työhyvinvoinnin kehittäminen on yhteistyötä
Työntekijä ja esimies	arvioivat keskusteluissaan tulevaan ajanjaksoon (esim. ½ vuotta) sisältyvien matkapäivien määrää sekä klo 23–06 aikana matkalle lähtöjen ja paluiden määrää matkapäivien ajallista kestoa globaalin matkustamisen määrää ja aikaeroja matkakohteiden välillä mahdollisuutta levätä lentoaikoja keskustelevat em. tekijöiden kuormittavuudesta sopivat matkustamisen kuormittavuutta vähentävistä toimintatavoista.
Työsuojeluhenkilöstö	huolehtii, että matkustamiseen liittyvät haittatekijät tunnistetaan ja sen riskin suuruus arvioidaan työpaikan systemaattisessa vaaranarvioinnissa on mukana mobiilin työn työpaikkaselvityksissä sekä työsuojelun ja työhyvinvoinnin kehittämisessä kiinnittää huomiota öiseen aikaan matkustamista tai työskentelyä sisältäviin töihin, jolloin valvomiseen liittyy lisääntynyt virheiden vaara ja tapaturmariski väsymyksen ja tarkkaavuuden huononemisen takia.
Työterveyshuoltohenkilöstö	tunnistaa palveluiden kohteena olevat matkatyötä tekevät, joilla on vähintään 50?matkapäivää vuodessa ja jotka lähtevät tai palaavat työmatkalta yöaikaan (klo?23–06) yli 20 kertaa vuodessa käy matkustamisen kuormittavuutta arvioivan keskustelun matkatyötä tekevien kanssa tunnistaa ja ehkäisee ennalta matkatyön terveyshaittoja ottaa puheeksi matkapäivien määrän ja yöaikaisten lähtöjen ja paluiden määrän mahdollisuuden levätä matkan aikana tai sen jälkeen matkapäivien pituuden globaalisti matkustavien kohdealueet ja niiden hajaantumisen matkustamisen kohdemaassa (esim. autoilu) lentomatkojen pituudet ja opastuksen terveelliseen lentomatkustamiseen.

Jos matkalle lähtöjä ja paluita on yö-aikaan yli 20 kertaa vuodessa, sovitaan työterveyshuollon kanssa työntekijöiden terveystarkastuksista.
Jos matkatyötä tekevät kertovat kuormittuneisuudesta, sovitaan työntekijän mahdollisuudesta osallistua täsmällisiin kuormituksen arviointimenettelyihin.
Jos yöaikaisen matkan jälkeen on heti aloitettava työt, keskustellaan matkan aikaisen nukkumisen ja lepäämisen sallivista vaihtoehdoista ja niiden järjestämisestä organisaation edustajan kanssa.