Mobiili työ

Monipaikkainen työskentely

Mobiili työ
1.8.2011
Johanna Koroma, Ursula Hyrkkänen ja Päivi Rauramo

Kun työhön sisältyy työskentelyä monissa eri paikoissa, esimerkiksi asiak­kaiden tai yhteistyökumppaneiden tiloissa, liikennevälineissä, hotelleissa tai kahviloissa, työntekijöiden työhyvinvoinnin kannalta on hyvä arvioida, miten erilaiset työskentelyyn käytetyt tilat sopivat siihen tarkoitukseen ja millaisia töitä niissä voi tehdä.

Työnantajan omat tilat on pääosin suunniteltu siten, että niissä työn turvallisuuteen, terveellisyyteen ja tuottavuuteen liittyvät näkökohdat on otettu huomioon. Tilanne muuttuu, kun työntekijä poistuu työnantajan tiloista. Monet tilat, joita mobiili työntekijä käyttää työskentelyyn, eivät ole alunperin suunniteltu lainkaan siihen tarkoitukseen. Tällaisia tiloja ovat muun muassa kahvilat, liikennevälineet, lentokentät ja hotellihuoneet.

Suunnittelu ja varautuminen

Myös asiakkaiden ja toimittajien luona vieraillessaan työntekijä työskentelee usein jopa kokonaisia päiviä lyhytaikaiseen työskentelyyn tarkoitetussa pistäytymistyöpisteissä tai vaihtoehtoisesti neuvottelutiloissa, joita ei ole suunniteltu tietokoneella työskentelyyn vaan keskusteluja ja vapaata seurustelua sekä esitysten seuraamista varten. Paikasta toiseen siirtyminen ja eri paikoissa työskentely vaatii myös työn ja työpäivän rakenteen suunnittelua sekä varautumista yllättäviin tilanteisiin.

Erilaisissa ympäristöissä työskentely aiheuttaa työhön häiritseviä keskeytyksiä ja katkoksia. Ne lisääntyvät työskentelypaikkojen määrän ja niiden välisen etäisyyden kasvaessa. On tärkeää, että mobiilit työntekijät voivat käyttää työaikansa tehokkaasti ja vähentää liikkumisen ja erilaisten työympäristöjen aiheuttamia keskeytyksiä ja katkoksia. Keskeytykset hidastavat vaativien tiedollisten tehtävien tekemistä sekä aiheuttavat lisätyötä ja -ponnistelua.

Paikasta toiseen siirtyminen ja vaativat tiedolliset tehtävät voivat aiheuttaa yhteensovittamisen ongelmia. Monista työskentelyyn käytetyistä paikoista, jotka eivät ole siihen tarkoitukseen suunniteltu, syntyy useita erilaisia häiriötekijöitä. Niitä voivat olla erilaiset äänet, muiden matkustajien tai henkilökunnan liikkuminen tai yksinkertaisesti vaikeus löytää työskentelyyn sopivaa paikkaa.

Työtä kotona

Mobiilit työntekijät työskentelevät usein myös kotona joko työajalla työnantajan ja esimiehen kanssa sovittuina aikoina tai työajan jälkeen ja viikonloppuna. Kotona työskentelyyn vaikuttavat kodin fyysiset olosuhteet sekä siellä olevien perheenjäsenten määrä. Usein esimerkiksi työpisteen ergonomia ei ole kotona yhtä hyvä kuin työpaikalla vaan työtä saatetaan tehdä sohvalla istuen tai keittiön pöydän ääressä.

Työnantajan on mahdollista vaikuttaa hyvään työpiste-ergonomiaan neuvomalla ja tukemalla työntekijöitään kalustehankinnoissa. Mobiilit työntekijät kokevat kodin tavallisesti tehokkaaksi paikaksi tehdä keskittymistä vaativaa työtä, koska siellä on vähemmän keskeytyksiä ja katkoksia aiheuttavia tekijöitä. Tämä johtaa siihen, että työntekijät kokevat kodin työskentelypaikkana positiiviseksi ja hyvinvointia tukevaksi ympäristöksi.

Työskentelyn hallinta

Muualla kuin omalla työpaikallaan työskennellessään mobiili työntekijä tarvitsee usein yhteyden kollegoihinsa pystyäkseen toimimaan tehokkaasti. Tämä tarve olla ikään kuin useassa paikassa yhtaikaa sähköisten viestintävälineiden välityksellä saa aikaan sen, että työntekijä pyrkii käyttämään aikansa tehokkaasti ja päätyy työskentelemään joskus pitkiäkin aikoja sellaisissa tiloissa, jotka eivät ole siihen sopivia. Esimerkkinä mainittakoon palaverien tauot tai odotteluajat erilaisissa aulatiloissa. Työskentelyn hallinta monissa paikoissa on vaativaa.

Hyvänä seikkana työskentelypaikkojen vaihtamisessa voidaan pitää sitä, että se katkaisee työskentelyjaksoja ja vähentää monin tavoin epäterveellistä pitkää istumista tuoden siihen vaihtelua. Monissa paikoissa työskentely kuitenkin edellyttää työntekijältä kykyä arvioida, missä paikoissa voi työskennellä ja mitä tehtäviä niissä voi turvallisesti, terveellisesti ja tuloksekkaasti tehdä. Hänen täytyy osata nopeasti pystyttää työpiste eri paikkoihin ja purkaa se siirtyessään uuteen paikkaan.

Kuormituksen syntyminen monipaikkaisessa työssä

  • työskentelypaikkojen määrä
  • työskentelypaikkojen etäisyys toisistaan
  • päätyöpaikan ergonomia ja työolot
  • kodin ergonomia ja työolot
  • toissijaisten työpaikkojen ergonomia ja työolot
  • liikennevälineiden ergonomia ja työolot
  • vapaa-ajantiloiksi tarkoitettujen, mutta työskentelyyn käytettyjen paikkojen ergonomia ja työolot

Monitilatoimistot

Monet yritykset ovat pyrkineet luomaan mobiilia ja monipaikkaista työtä tukevia tilaratkaisuja omiin toimitiloihinsa. Jaetut, muunneltavat monitilatoimistot tukevat monipaikkaista työtä monipuolisemmin kuin perinteiset avotilat. Monitilatoimistolla tarkoitetaan sitä, että toimistossa on tarjolla työtiloja erilaisiin tarkoituksiin. Ne voivat olla esimerkiksi kokous- ja ryhmätyötiloja, hiljaisia työhuoneita ja puheluita varten äänieristettyjä tiloja.

Kaikilla työntekijöillä ei välttämättä ole omaa työpistettä, vaan he työskentelevät työtehtävän mukaan valitsemissaan tiloissa. Sellaisia ovat esimerkiksi avotilan erilaiset kiinteät tai vaihtuvat työpisteet. Työtilojen tavoitteena on tukea muuttunutta työtä ja siitä syntyneitä uusia tarpeita. Toisaalta myös tilat muuttavat toimintaa, minkä vuoksi vanhojen toimintatapojen ylläpitäminen aiheuttaa usein kuormittumista ja valituksia työympäristön häiriöistä.

Vaikka monitilatoimisto vastaa moniin mobiilin työntekijän tarpeisiin, liittyy tilojen suunnitteluun ja toteutukseen myös haasteita. Näitä ovat akustiikkaan liittyvät tekijät, useiden erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet, työpisteiden riittävän yksinkertaiset ja mahdollisimman usealle käyttäjälle sopivat ergonomiaratkaisut sekä erilaisten tilojen ja työpisteiden sijoittelu siten, etteivät toiminnot häiritse toisiaan.

Työterveyshuollolla on keskeinen rooli uusien työtilojen suunnittelussa tehdä yhteistyötä siihen osallistuvien muiden ammattiryhmien kanssa, jotta tiloista voidaan tehdä toimintojen sujuvuutta ja työhyvinvointia tukevia.

Taulukko 1. Monitilatoimiston haasteita ja niiden ratkaisuja
Koroma & Ruohomäki 2011.
HaasteitaRatkaisuja
Useita erilaisia käyttäjäryhmiä
  • helpot ja selkeät ohjeet tilojen ja kalusteiden käytöstä
  • riittävät säätömahdollisuudet kalusteissa (sopii n. 90 %:lle)
  • yhteiset työvälineet ja toiminnot keskeisillä paikoilla
Erilaiset häiriöt ja keskeytykset
  • hyvä akustiikka
  • tilasuunnittelussa huomioitu ihmisten liikkuminen toimistossa
  • yhteiset pelisäännöt toimistossa käyttäytymiseen
  • avotiloissa ei pidetä puhelinkokouksia
Sopivan työtilan löytäminen
  • erilaisia tiloja tarjolla riittävästi
  • tilojen ja toimintojen läpinäkyvyys
  • helpot ja selkeät ohjeet tilojen käytöstä
Työpisteiden säätäminen niiden vaihtuessa
  • helpot, nopeat, riittävät ja mahdollisimman samanlaiset säätö­mahdollisuudet kalusteissa
  • ergonomiset ohjeet näkyvillä helposti havaittavalla paikalla
Työpisteiden ergonomiaratkaisut
  • tarjolla erillinen näyttö, näppäimistö ja hiiri
  • näytöissä riittävä korkeussäätömahdollisuus
  • helpot ja nopeat säädöt kalusteissa
Muiden tilojen ergonomiaratkaisut
  • kaikissa tiloissa riittävän kokoinen työskentelytaso sopivalla työskentelykorkeudella
  • neuvottelutiloissa helposti ja yksinkertaisesti säädettävät työtuolit
Henkilöiden löytäminen
  • tilojen ja toimintojen läpinäkyvyys
  • ryhmille omat alueet
Valaistus vastaamaan muuttuvia tarpeita
  • yhdistelmävalaistus
  • mahdollisuus säätää valaistusta (myös luonnonvaloa) kaikissa tiloissa
Säilytystilojen puutteet
  • selkeät ohjeet säilytystilojen käytöstä ja yhteisesti sovitut toimintatavat
Raskaat kantamukset
  • erilaisia hyvillä ominaisuuksilla varustettuja tietokonelaukkuja tarjolla, myös reppuja ja vedettäviä laukkuja
Taulukko 2. Eri toimijoiden tehtävät työhyvinvoinnin edistämisessä monipaikkaisessa työssä
Työhyvinvoinnin kehittäminen on yhteistyötä
Työntekijä
  • pitää esimiehen ajantasalla omista eri paikkoihin liittyvistä työskentelyolosuhteistaan ja niihin liittyvistä haasteista
  • tutustuu erilaisiin yrityksessä annettuihin ergonomia- ja muihin työhön liittyviin ohjeisiin
  • pyytää tarvittaessa neuvontaa ja ohjausta esimieheltä tai työterveyshuollolta ergonomiaohjeiden toteuttamiseen
  • arvioi eri tilanteita ja välttää työskentelyä sellaisissa olosuhteissa, jotka eivät ole siihen sopivia tai turvallisia
  • suunnittelee työpäiväänsä etukäteen ja järjestää siihen jaksoja, jolloin on mahdollista työskennellä hyvissä ja tehtävän vaatimusten mukaisissa olosuhteissa.
Esimies
  • luo yhdessä työntekijöiden kanssa selkeät toimintaohjeet ja pelisäännöt siitä, miten on hyvä toimia erilaissa paikoissa työskenneltäessä
  • antaa työntekijälle mahdollisuuden vaikuttaa siihen, missä tiloissa hän työskentelee
  • on mukana laatimassa monipaikkaiseen työhön liittyvää ohjeistusta yhteistyössä työsuojelu- ja työterveyshenkilöstön kanssa
  • toimii itse esimerkkinä toimintaperiaatteiden noudattamisessa.
Työsuojeluhenkilöstö
  • on mukana luomassa ja kehittämässä työntekijöille helposti saatavilla olevat ohjeet, miten on suositeltavaa toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja minkälaisia työ- ja ergonomia-apuvälineitä kannattaa hankkia
  • tekee aktiivisesti yhteistyötä sekä työterveyshuollon että esimiesten ja eri työ­yhteisöjen kanssa antamalla neuvoja ja olemalla mukana kehittämässä yhteisiä toimintatapoja
  • varmistaa, että näyttöpäätetyötä koskeva direktiivi ja VNp 1405 toteutuvat mahdollisuuksien mukaan.
Työterveyshuoltohenkilöstö
  • selvittää työntekijöiden käyttämien tilojen työolosuhteita työpaikkaselvityksin myös päätyöpaikan ulkopuolella
  • antaa aktiivisesti tietoa, ohjausta ja neuvontaa sekä terveystarkastuksissa että työpaikkaselvityksissä
  • laatii helposti saavutettavissa olevat ohjeet ergonomian parantamiseksi erilaisissa ja vaihtelevissa olosuhteissa
  • tekee yhteistyötä sekä työsuojeluorganisaation että esimiesten ja eri työyhteisöjen kanssa antaen neuvontaa ja ohjausta vaihtuvien työolojen terveydellisestä merkityksestä
  • on mukana uusien monitilatoimistojen suunnittelussa.