Monipaikkainen työskentely
Kun työhön sisältyy työskentelyä monissa eri paikoissa, esimerkiksi asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden tiloissa, liikennevälineissä, hotelleissa tai kahviloissa, työntekijöiden työhyvinvoinnin kannalta on hyvä arvioida, miten erilaiset työskentelyyn käytetyt tilat sopivat siihen tarkoitukseen ja millaisia töitä niissä voi tehdä.
Työnantajan omat tilat on pääosin suunniteltu siten, että niissä työn turvallisuuteen, terveellisyyteen ja tuottavuuteen liittyvät näkökohdat on otettu huomioon. Tilanne muuttuu, kun työntekijä poistuu työnantajan tiloista. Monet tilat, joita mobiili työntekijä käyttää työskentelyyn, eivät ole alunperin suunniteltu lainkaan siihen tarkoitukseen. Tällaisia tiloja ovat muun muassa kahvilat, liikennevälineet, lentokentät ja hotellihuoneet.
Suunnittelu ja varautuminen
Myös asiakkaiden ja toimittajien luona vieraillessaan työntekijä työskentelee usein jopa kokonaisia päiviä lyhytaikaiseen työskentelyyn tarkoitetussa pistäytymistyöpisteissä tai vaihtoehtoisesti neuvottelutiloissa, joita ei ole suunniteltu tietokoneella työskentelyyn vaan keskusteluja ja vapaata seurustelua sekä esitysten seuraamista varten. Paikasta toiseen siirtyminen ja eri paikoissa työskentely vaatii myös työn ja työpäivän rakenteen suunnittelua sekä varautumista yllättäviin tilanteisiin.
Erilaisissa ympäristöissä työskentely aiheuttaa työhön häiritseviä keskeytyksiä ja katkoksia. Ne lisääntyvät työskentelypaikkojen määrän ja niiden välisen etäisyyden kasvaessa. On tärkeää, että mobiilit työntekijät voivat käyttää työaikansa tehokkaasti ja vähentää liikkumisen ja erilaisten työympäristöjen aiheuttamia keskeytyksiä ja katkoksia. Keskeytykset hidastavat vaativien tiedollisten tehtävien tekemistä sekä aiheuttavat lisätyötä ja -ponnistelua.
Paikasta toiseen siirtyminen ja vaativat tiedolliset tehtävät voivat aiheuttaa yhteensovittamisen ongelmia. Monista työskentelyyn käytetyistä paikoista, jotka eivät ole siihen tarkoitukseen suunniteltu, syntyy useita erilaisia häiriötekijöitä. Niitä voivat olla erilaiset äänet, muiden matkustajien tai henkilökunnan liikkuminen tai yksinkertaisesti vaikeus löytää työskentelyyn sopivaa paikkaa.
Työtä kotona
Mobiilit työntekijät työskentelevät usein myös kotona joko työajalla työnantajan ja esimiehen kanssa sovittuina aikoina tai työajan jälkeen ja viikonloppuna. Kotona työskentelyyn vaikuttavat kodin fyysiset olosuhteet sekä siellä olevien perheenjäsenten määrä. Usein esimerkiksi työpisteen ergonomia ei ole kotona yhtä hyvä kuin työpaikalla vaan työtä saatetaan tehdä sohvalla istuen tai keittiön pöydän ääressä.
Työnantajan on mahdollista vaikuttaa hyvään työpiste-ergonomiaan neuvomalla ja tukemalla työntekijöitään kalustehankinnoissa. Mobiilit työntekijät kokevat kodin tavallisesti tehokkaaksi paikaksi tehdä keskittymistä vaativaa työtä, koska siellä on vähemmän keskeytyksiä ja katkoksia aiheuttavia tekijöitä. Tämä johtaa siihen, että työntekijät kokevat kodin työskentelypaikkana positiiviseksi ja hyvinvointia tukevaksi ympäristöksi.
Työskentelyn hallinta
Muualla kuin omalla työpaikallaan työskennellessään mobiili työntekijä tarvitsee usein yhteyden kollegoihinsa pystyäkseen toimimaan tehokkaasti. Tämä tarve olla ikään kuin useassa paikassa yhtaikaa sähköisten viestintävälineiden välityksellä saa aikaan sen, että työntekijä pyrkii käyttämään aikansa tehokkaasti ja päätyy työskentelemään joskus pitkiäkin aikoja sellaisissa tiloissa, jotka eivät ole siihen sopivia. Esimerkkinä mainittakoon palaverien tauot tai odotteluajat erilaisissa aulatiloissa. Työskentelyn hallinta monissa paikoissa on vaativaa.
Hyvänä seikkana työskentelypaikkojen vaihtamisessa voidaan pitää sitä, että se katkaisee työskentelyjaksoja ja vähentää monin tavoin epäterveellistä pitkää istumista tuoden siihen vaihtelua. Monissa paikoissa työskentely kuitenkin edellyttää työntekijältä kykyä arvioida, missä paikoissa voi työskennellä ja mitä tehtäviä niissä voi turvallisesti, terveellisesti ja tuloksekkaasti tehdä. Hänen täytyy osata nopeasti pystyttää työpiste eri paikkoihin ja purkaa se siirtyessään uuteen paikkaan.
Kuormituksen syntyminen monipaikkaisessa työssä
- työskentelypaikkojen määrä
- työskentelypaikkojen etäisyys toisistaan
- päätyöpaikan ergonomia ja työolot
- kodin ergonomia ja työolot
- toissijaisten työpaikkojen ergonomia ja työolot
- liikennevälineiden ergonomia ja työolot
- vapaa-ajantiloiksi tarkoitettujen, mutta työskentelyyn käytettyjen paikkojen ergonomia ja työolot
Monitilatoimistot
Monet yritykset ovat pyrkineet luomaan mobiilia ja monipaikkaista työtä tukevia tilaratkaisuja omiin toimitiloihinsa. Jaetut, muunneltavat monitilatoimistot tukevat monipaikkaista työtä monipuolisemmin kuin perinteiset avotilat. Monitilatoimistolla tarkoitetaan sitä, että toimistossa on tarjolla työtiloja erilaisiin tarkoituksiin. Ne voivat olla esimerkiksi kokous- ja ryhmätyötiloja, hiljaisia työhuoneita ja puheluita varten äänieristettyjä tiloja.
Kaikilla työntekijöillä ei välttämättä ole omaa työpistettä, vaan he työskentelevät työtehtävän mukaan valitsemissaan tiloissa. Sellaisia ovat esimerkiksi avotilan erilaiset kiinteät tai vaihtuvat työpisteet. Työtilojen tavoitteena on tukea muuttunutta työtä ja siitä syntyneitä uusia tarpeita. Toisaalta myös tilat muuttavat toimintaa, minkä vuoksi vanhojen toimintatapojen ylläpitäminen aiheuttaa usein kuormittumista ja valituksia työympäristön häiriöistä.
Vaikka monitilatoimisto vastaa moniin mobiilin työntekijän tarpeisiin, liittyy tilojen suunnitteluun ja toteutukseen myös haasteita. Näitä ovat akustiikkaan liittyvät tekijät, useiden erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet, työpisteiden riittävän yksinkertaiset ja mahdollisimman usealle käyttäjälle sopivat ergonomiaratkaisut sekä erilaisten tilojen ja työpisteiden sijoittelu siten, etteivät toiminnot häiritse toisiaan.
Työterveyshuollolla on keskeinen rooli uusien työtilojen suunnittelussa tehdä yhteistyötä siihen osallistuvien muiden ammattiryhmien kanssa, jotta tiloista voidaan tehdä toimintojen sujuvuutta ja työhyvinvointia tukevia.
| Koroma & Ruohomäki 2011. | |
| Haasteita | Ratkaisuja |
|---|---|
| Useita erilaisia käyttäjäryhmiä |
|
| Erilaiset häiriöt ja keskeytykset |
|
| Sopivan työtilan löytäminen |
|
| Työpisteiden säätäminen niiden vaihtuessa |
|
| Työpisteiden ergonomiaratkaisut |
|
| Muiden tilojen ergonomiaratkaisut |
|
| Henkilöiden löytäminen |
|
| Valaistus vastaamaan muuttuvia tarpeita |
|
| Säilytystilojen puutteet |
|
| Raskaat kantamukset |
|
| Työhyvinvoinnin kehittäminen on yhteistyötä | |
| Työntekijä |
|
|---|---|
| Esimies |
|
| Työsuojeluhenkilöstö |
|
| Työterveyshuoltohenkilöstö |
|
