Mobiili työ

Projektimainen työ

Mobiili työ

1.8.2011

Johanna Koroma, Ursula Hyrkkänen ja Päivi Rauramo

Työntekijöiden työhyvinvoinnin kannalta on hyvä arvioida projektien lukumäärän ja niiden sisältämän työmäärän sekä ihmissuhdekuormituksen hallintaa, kun työntekijät tekevät töitä useassa eri projektissa yhtaikaa tai peräkkäin.

Yhtaikaa käynnissä olevien ja peräkkäisten projektien määrä, yhteistyön onnistuminen ja työryhmän pysyvyys vaikuttavat kaikki työntekijän hyvinvointiin. Lyhyissä projekteissa saattaa käydä niin, etteivät työntekijät sitoudu ryhmään toivotulla tavalla eikä ryhmähenkeä pääse syntymään. Jos työntekijät kuuluvat yhtaikaisesti tai peräkkäin useisiin yhteistyöverkostoihin, ihmissuhteiden määrä ja luottamukseen perustuvien suhteiden rakentaminen koetaan kuormittavaksi. Jokaisessa projektissa on omat toimintatapansa ja erilaiset tavoitteet, joiden mukaan työntekijän tulee osata toimia. Lisäksi yhteistyöverkostot ovat usein maantieteellisesti hajautuneita, jolloin tapaamisten järjestäminen lisää matkustustarvetta. Sen vuoksi kommunikointia helpottavia kasvokkain tapaamisia ei pystytä kovin usein järjestämään. Projektin päättyessä työntekijän on kyettävä irtautumaan sekä tehtävästään että työskentelyyn osallistuneesta ryhmästä ja aloittamaan uusi projekti usein välittömästi.

Projektimainen työ asettaa myös esimiestyölle haasteita, jotka korostuvat mobiilissa työssä. Työ on pirstaloitunut moneen projektiin. Työntekijät sekä usein myös esimies ovat paljon poissa päätyöpaikaltaan. Tällaisessa tilanteessa esimiehen on vaikea seurata ja havaita työntekijöiden tuen tai opastuksen tarvetta.

Projektimaisessa työssä kuormituksen syntyminen

Työntekijät tavallisesti kuuluvat useaan yhteistyöverkostoon, joilla jokaisella on vaativat tavoitteet ja erilaiset yhteistoiminnan tavat.
Useat samanaikaiset projektit voivat tehdä työstä hyvin pirstaleisen.
Työntekijän on uutta projektia aloittaessaan luotava nopeasti luottamukselliset ja työtä edistävät suhteet projektin muihin toimijoihin.
Projektin päättyessä työntekijän on pystyttävä irtautumaan sekä tehtävästään että työskentelyyn osallistuneesta ryhmästä.

Taulukko 1. Eri toimijoiden tehtävät työhyvinvoinnin edistämisessä projektityössä
Työhyvinvoinnin kehittäminen on yhteistyötä
Työntekijä	havainnoi oman työhyvinvointinsa tilaa ja kokonaiskuormitustaan pyytää tarvittaessa apua ja tukea esimieheltään ja/tai työtovereiltaan pitää omalta osaltaan huolta projektityön hallinnasta ja osaamisesta on aloitteellinen työn kehittämisessä.
Esimies	arvioi alaisen kanssa käytävissä keskusteluissa yhtaikaa käynnissä olevien projektien määrän hallintaa uusien projektien, joissa on mukana uudet yhteistyökumppanit, määrää vuodessa työntekijän kokeman ihmissuhdekuormituksen hallintaa uusien projektien alkamisen ja päättämisen hallintaa siten, että niihin sisältyvien ihmissuhteiden ja uuden yhteisön kehittämiseen sekä yhteistyön päättämiseen jää aikaa ammatillisen osaamisen tasoa suhteessa projektityön vaatimuksiin sekä koulutuksen ja perehdytyksen tarvetta.
Työsuojeluhenkilöstö	huolehtii siitä, että työn vaara- ja haittatekijöiden tunnistamisessa sekä riskien arvioinnissa otetaan huomioon työn projektimaisuudesta syntyvät kuormitustekijät on mukana työpaikkaselvityksissä sekä työsuojelun ja työhyvinvoinnin kehittämisessä laatii ohjeet työntekijöille ja esimiehille, miten tunnistaa, saattaa tietoon ja reagoida kuormitusoireisiin seuraa yrityksen työaikalainalaisten henkilöiden ylityömääriä.
Työterveyshuoltohenkilöstö	tunnistaa ne asiakkaansa, joiden työ on projektimaista antaa tietoa, neuvontaa ja ohjausta projektimaiseen työhön liittyvistä kuormitustekijöistä ja niiden hallinnasta joko työyhteisölle tai yksittäiselle työntekijälle ja ottaa esille yhtaikaa käynnissä olevien projektien määrän uusien projektien määrän ihmissuhdekuormituksen hallinnan työn vaatimusten ja hallinnan tasapainon tukee esimiehiä projektityön kuormitustekijöiden tunnistamisessa ja hallinnassa.