Millaista työni on henkisen hyvinvoinnin kannalta?
Kun vastaat yllä olevaan kysymykseen, huomaat, miten monenlaisiin asioihin henkinen hyvinvointi työssä kytkeytyy. Huomio kiinnittyy työoloihin, yhteisöön, työnjakoon, tehtäviin ja omaan itseen työntekijänä. Työ innostaa, antaa voimaa ja lisää mielen hyvinvointia, mutta voi myös kuormittaa yli äyräiden ja luoda psyykkistä pahaa oloa. Psyykkinen hyvinvointi on yhteydessä moniin tekijöihin. Niistä koostuu työpaikan yhteisesti luotu henkisen hyvinvoinnin mosaiikkiteos.
Työpaikat ovat hyvinvoinnin kannalta erilaisissa vaiheissa. Ne voivat olla lähellä ihannetyöpaikkoja, joissa tehdään järkevää ja arvokasta työtä, joita johdetaan hyvin ja joissa työturvallisuudesta ja henkilöstön jaksamisesta ja osallistumisesta on huolehdittu. Toisilla työpaikoilla ollaan vasta heräämässä tarkastelemaan toimintatapoja ja muotouttamassa niitä hyvinvointia tukeviksi.
Mikään yksittäinen asia ei määrittele mielenterveydellisesti suotuisaa työpaikkaa. Henkistä hyvinvointia turvataan, kun kehitetään työolot, joissa työntekijä tuntee hallitsevansa kokonaisuuden, kun työolot eivät liikaa koettele työntekijän psyykkistä kestokykyä, kun koko työyhteisön kestävyyttä suojellaan, kun työpaikalla vallitsee reilu henki ja kun kontrolli on läpinäkyvää.
Mieli ottaa vastaan tietoa ympäristöstä aistien kautta. Mieleen liittyy tunteita ja toimintaa. Mieli työstää saamaansa tietoa omiksi kokemuksiksi. Tällaiset "arvotetut kokemukset" saavat toiset asiat tuntumaan merkityksettömiltä ja toiset tärkeiltä, niin että ihminen ryhtyy toimimaan tärkeiksi kokemiensa asioiden parissa.
Mieli työssä kirjassa kerromme mielen toimintakyvystä, arkityön vaatimista taidoista ja niitä ylläpitävästä meta-ajattelusta. Meta-ajattelu on omien havaintojen arviointia ja se auttaa oman toiminnan ja työn säätelyssä. Esittelemme meille muodostunutta käsitystä työolojen ja henkisen hyvinvoinnin keskinäisestä suhteesta ja pohdimme työelämän mielenterveyskysymyksiä.
Tuomme esiin työn muokkaamisen mahdollisuuksia hyvinvointia edistävinä toimina. Kannustamme oma-aloitteiseen työn tarkasteluun ja muokkaukseen: se perustuu positiivisista käsitykseen työntekijästä ja antaa kehittämiskipinää koko työyhteisölle.
Mielenterveyshäiriöihin ja sairauksiin ei työpaikoilla ole helppoa löytää sopivaa ja luontevaa toimintatapaa. Keskeistä on, ettei mielenterveysongelmien takia ketään sysätä pois työyhteisöstä, vaan selvitetään tilanne niin, että kaikki voivat tuntea olevansa varmalla pohjalla.
Kirjan esimerkkisitaatit ja tapauskuvaukset ovat aitoja tilanteita eri ammateissa toimivien työntekijöiden työstä. Ne ovat peräisin Terve mieli työssä -hankkeen (vuosina 2005–2008, Kivistö ym. 2008) ja Paluu työhön sairauspoissaolon jälkeen -tutkimuksen (vuosina 1999–2001, Kivistö 2001) haastatteluista. Näihin hankkeisiin osallistui ammattiryhmiä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä liikenteen, koneenrakennuksen ja lääketeollisuuden alueilta. Lisäksi olemme seuranneet lehtien työelämäkirjoituksia vuosina 2010–2013. Niistä välittyy tilannekuvia, miten mieli toimii työssä.
Mielenterveyttä suojaavassa ja häiriöitä ehkäisevässä työssä kohdataan jatkuvasti työelämän monimuotoisia ongelmia. Tutkimustieto tästä alueesta on lisääntynyt. Haasteena on olemassa olevan tiedon muokkaaminen työolojen kehittämiseksi. Toivomme kirjasta olevan iloa ja hyötyä kaikille työssä käyville ihmisille ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneille.
Mieltä työhön!
Syyskuussa 2013
Eila Kallio & Sirkku Kivistö