Mielen toimintakyky ja metakognitiivinen ajattelu
Metakognitiivinen ajattelu huoltaa arkiajattelua ja mielen toimintakyky pysyy vetreänä työn tuoksinassa. Etäisyyden ottaminen totuttuihin ajatusratoihin auttaa näkemään työn eri puolet.
Ihmisen mielen toimintakykyisyys perustuu työmuistiin, joka pitää mielessä useampia asioita ja samalla yhdistelee niitä sillä hetkellä tarvittavalla tavalla. Samoin vaaditaan keskittymiskykyä, paneutumista käsillä olevaan asiaan ja häiritsevien asioiden sulkemista pois mielestä.
Mieli käsittelee myös tunnetietoa, jonka avulla arvioidaan asioiden etenemistä tavoiteltuun suuntaan epävarmoissakin tilanteissa. Jos eteen tulee hankaluus tai epäselvä tilanne tai työnteko alkaa muuten tuntua tehottomalta puurtamiselta, tilanne virittää mielessä toisen toimintatason. Työnteon havainnointia ja säätelyä koskevia sisäisiä tietovirtoja, oman ajattelun tarkastelua, sanotaan metakognitiiviseksi ajatteluksi eli meta-ajatteluksi. (Nelson & Narens 1994.)
Rutiinilla sujuvassa työssä mielen toiminta sujuu joustavasti ja stressittömästi. Meta-ajattelu seuraa koko ajan tilannetta taustalla ja aktivoituu ongelmatilanteissa. Meta-ajattelun kaksisuuntainen tietovirta, työtilanteen havainnointi ja säätely korjaa ongelmatilannetta ja työ voi jatkua tuloksekkaasti. Ajattelun metataso ikään kuin huoltaa mielen perustoimintatasoa ja mielen toimintakyky vahvistuu. (Wells 2000.)
Metakognition tutkiminen on aloitettu muistin toimintaa selvitettäessä. Muisti ei toimi konemaisesti avaamalla ja sulkemalla muistivarastoa, vaan muistettava aineisto muokkautuu palvelemaan ihmisen tavoitteita. Meta-ajatteluun nostetaan havaintoja ympäristöstä ja pitkäaikaismuistin tieto- ja kokemusvarastosta. Aivoissa tapahtuu jatkuvaa hermoverkkojen liikettä tehtävien ja tavoitteiden mukaan. (Kuikka ym. 2011.)
Metakognitiivisen ajattelun kehittämiseen on kiinnitetty huomiota muun muassa kasvatus- ja opetusalalla. Koulu opettaa asioita, mutta myös oppimisen taitoja. Hyvin toimivan metakognitiivisen ajattelun on todettu liittyvän hyvään koulumenestykseen: on opittu oppimaan ja samalla arvioimaan omaa oppimisen tapaa.
Metakognitiivisesta ajattelusta ei ole erityisemmin puhuttu työelämän kehittämisessä. Työtä tehdessä harjaantuvat taidot havainnoida, valvoa ja ohjata tilannetta. Työssä "havaintokoneistoon" tulee koko ajan tietoa työhön liittyvästä arkitasosta. Nämä havainnot siirtyvät metatasolle, ikään kuin havaintojen tarkastelutilaan. Havaintojen punninta käynnistää säätelyn ja muuttaa tarvittaessa arkitason työntekoa. Työ edellyttää metakognitiivisten taitojen käyttöä, ja työ puolestaan kehittää työntekijän metakognitiivisia taitoja.
Mielen toimintakyky haastavissa tilanteissa vahvistuu metatietojen ja taitojen karttuessa. Niiden avulla työntekijä pystyy asettamaan työssä tavoitteita, seuraamaan niiden saavuttamista ja säätelemään omaa toimintaa niin, että voi olla tyytyväinen työnsä tuloksiin. Meta-ajattelu auttaa luomaan järjestystä monien tehtävien kokonaisuuteen ja itsenäistä ajattelua vaativaan työhön. Uudessa tilanteessa osataan myös yhdistellä asioita ja ideoita tuoreella tavalla. (Alasoini 2010.)
Metakognitiivinen ajattelu ei liity ainoastaan yksilön mielen toimintakykyyn, vaan on myös työpaikan yhteinen asia. Työpaikan meta-ajattelua kehittävät kysymykset: Voiko työtehtävien kokonaisuuden järjestää toisella tavalla? Mihin suuntaan haluamme kehittää työtä? Kuinka parhaiten organisoimme keskinäisen ja ulkoisen yhteistyömme? (Kivistö 2003.)
